Potilaan oikeudet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista tuli Suomessa voimaan 1. maaliskuuta 1993. Lain kohtia on muutettu useaan otteeseen tämän jälkeen. Potilaan oikeudet on otettava huomioon kaikissa terveydenhuollon palveluissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon piirissä Suomessa. Valtioneuvoston asettama valtakunnallisen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta, ETENE, käsittelee terveydenhuoltoon ja potilaan asemaan liittyviä eettisiä kysymyksiä periaatteelliselta kannalta ja antaa niistä suosituksia.


Potilaan oikeuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomessa pysyvästi asuvalla on oikeus ilman syrjintää terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon käytettävissä olevien voimavarojen rajoissa.
  • Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään hoitoon.
  • Potilaan yksityisyyttä ja vakaumusta on kunnioitettava sekä äidinkieli, kulttuuri ja yksilölliset tarpeet huomioitava mahdollisuuksien mukaan. Potilaalla on oikeus saada hoitoa suomeksi ja ruotsiksi.
  • Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta. Jos pääsy viivästyy, on uusi aika ja syy viivästymiseen ilmoitettava välittömästi.
  • Potilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista, jos se ei vaaranna potilaan henkeä.
  • Potilas voi tarkastaa potilasasiakirjoista häntä koskevat tiedot ja pyytää niiden oikaisemista.
  • Hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
  • Tarvittaessa on laadittava tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta koskeva tai muu vastaava suunnitelma yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
  • Potilaalla on oikeus kieltäytyä hoidosta. Jos potilas kieltäytyy hoidosta, häntä on mahdollisuuksien mukaan yhteisymmärryksessä hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
  • Jos potilas ei kykene päättämään hoidostaan, on kuultava lähiomaisia tai muuta läheistä. Jos selvitystä ei saada, on arvioitava, mikä on potilaan henkilökohtainen etu ja hoidettava häntä sen mukaan.
  • Alaikäistä hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon silloin, kun hän on kyllin kehittynyt sen ilmaisemaan. Lääkäri tai muu ammattihenkilö arvioi lapsen kehittyneisyyden.
  • Kyllin kehittynyt alaikäinen potilas voi kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antamisen huoltajalleen.
  • Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäisen potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi tarvittavaa hoitoa.
  • Hoitoon tyytymätön potilas voi tehdä muistutuksen hoitolaitokselle hoidostaan tai kohtelustaan.
  • Hoitolaitoksella on oltava potilasasiamies, joka antaa potilaalle tietoa tämän oikeuksista ja avustaa tarvittaessa potilasta muistutuksen, kantelun tai korvaushakemuksen teossa.
  • Terveydenhuollossa toimivat henkilöt eivät saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Potilaasta kirjattuja tietoja saa luovuttaa vain hoidollisista tai tutkimuksellisista syistä eteenpäin terveydenhuollon ammattihenkilöille, joilla on salassapitovelvollisuus. Tietoja saa luovuttaa myös erityistapauksissa omaisille, kun potilas on tajuton tai kuollut.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]