Tulipolte

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulipolte
Tulipoltteen aiheuttamia oireita omenan kukissa ja lehdissä.
Tulipoltteen aiheuttamia oireita omenan kukissa ja lehdissä.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit
Pääjakso: Proteobacteria
Luokka: Gammaproteobacteria
Lahko: Enterobacterales
Heimo: Erwiniaceae
Suku: Erwinia
Laji: amylovora
Kaksiosainen nimi

Erwinia amylovora
(Burrill 1882) Winslow et al. 1920

Tulipolte on Erwinia amylovora -bakteerin aiheuttama kasvitauti, jota voi esiintyä monilla ruusukasvien (Rosaceae) heimon puuvartisilla kasvilajeilla kuten omenilla ja päärynöillä.[1] Se on kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta on laajasti levinnyt ympäri Eurooppaa ja muuta maailmaa.[2]

Tulipolte on luokiteltu suoja-aluekaranteenituhoojaksi, mikä tarkoittaa sitä, että sen leviäminen Suomeen on estettävä ja havaitut esiintymät hävitettävä. Se aiheuttaa myös vaatimuksia Suomeen tuotaville kasveille.[1]

Tulipolte ei ole haitallinen ihmisille eikä eläimille.

Biologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isäntäkasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkukesällä tulipoltteen oireena on versojen lakastuminen, koska bakteerit estävät nestevirtausta. Myöhemmin lehtiin muodostuu ruskeita alueita, ja myös lehden keskiosa ja kukinnot voivat ruskettua. Lopulta versot, kukinnot ja hedelmät mustuvat ja kuolevat. Kuihtuneet kukinnot, lakastuneet lehdet ja näivettyneet mustuneet hedelmät jäävät kiinni versoihin. Kuolleet versot ovat sitkeitä ja taipuisia. Vähitellen tauti leviää paksumpiin oksiin ja runkoon, joihin muodostuu kuoliolaikkuja. Laikkujen reunoilta erittyy lämpimissä ja kosteissa oloissa bakteerilimaa vaaleina pisaroina. Laikkujen alla puuaines on ruskettunutta. Koko kasvi voi näyttää loppukesällä tulen korventamalta ja kuolla.[1]

Ennuste oireiden näkymiselle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääolosuhteiden sopivuutta tulipoltteen oireiden kehittymiselle voidaan arvioida Maryblyt-mallilla. Pohjois-Amerikassa mallia käytetään tulipoltteen tarkkailun ja torjunnan ajoittamiseen. Suomessa Ruokavirasto julkaisee verkkosivuillaan Maryblyt-malliin perustuvaa ennustetta.

Leviäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leviämistavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tauti leviää uusille alueille ensisijaisesti ulkomailta tuotavien taimien mukana. Paikallisesti tautia levittävät pölyttävät hyönteiset, linnut ja ihmiset.[1]

Levinneisyysalue[3][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aasia: Algeria, Iran, Israel, Jordania, Kazakstan, Kirgisia, Libanon, Syyria
  • Afrikka: Algeria, Egypti, Marokko, Tunisia
  • Eurooppa: Kaikki muut maat paitsi Islanti, Suomi ja Viro
  • Oseania: Uusi-Seelanti
  • Pohjois-Amerikka: Kanada, Meksiko, Pohjois-Amerikka

Havainnot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto on koko Suomessa arvioitu soveltuvaksi tulipoltteen asettumiselle ja leviämiselle.[4]

Tauti on levinnyt Suomeen kaksi kertaa, mutta hävittämistoimenpiteillä sen pysyvä asettuminen on saatu molemmilla kerroilla estettyä. Ensimmäisen kerran tulipolte todettiin Suomessa vuonna 2014 ahvenanmaalaiselta päärynäviljelmältä.[5] Seuraavan kerran sitä havaittiin kesäkuussa 2015 Manner-Suomessa suomalaisesta taimimyymälästä, jonne se oli todennäköisesti tullut päärynäntaimien mukana Virosta.[6]

Torjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska tulipolte on karanteenituhooja, Ruokavirasto tai ELY-keskus määräävät toimenpiteet taudin hävittämiseksi ja leviämisen estämiseksi.[7]

Pohjois-Amerikassa sitä torjutaan muun muassa kuparivalmisteilla ja antibioottiruiskutuksilla (streptomysiini).[8]

Lainsäädäntö ja valvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulipolte on Euroopan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/2072 luokiteltu suoja-aluekaranteenituhoojaksi, jolle Suomella on suoja-alueoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että sen leviäminen Suomeen pyritään estämään ja kaikki havaitut esiintymät hävittämään välittömästi. Lisäksi se aiheuttaa vaatimuksia Suomeen tuotaville kasveille.

Lainsäädännön valvonnasta ja taudin kartoittamisesta vastaa Suomessa Ruokavirasto.[9]

Kasvien tuontirajoitukset Suomeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulipoltteen isäntäkasvien maahantuonti on kokonaan kielletty lähes kaikkialta EU:n ulkopuolelta.

Toisista EU-maista sen isäntäkasveja saa tuoda vain toisilta suoja-alueilta tai puskurialueilta joilla tulipoltetta ei virallisten tarkastusten perusteella esiinny. Tulipoltteen isäntäkasveja saakin tuoda vain, jos kasveihin on kiinnitetty kasvipassi (Plant Passport), jossa on suoja-aluevaatimusten täyttymisestä kertova merkintä PZ (Protected Zone) sekä Erwinia amylovora tai taudista kertova EPPO-koodi ERWIAM.

Ilmoitusvelvollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karanteenituhoojaa epäiltäessä on lainsäädännön mukainen velvollisuus ilmoittaa välittömästi Ruokavirastoon. Tämä koskee sekä yrityksiä että kansalaisia.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tulipolte: Ajankohtaista tulipoltteesta, Evira.fi
  2. Tulipolte Ruokavirasto. Viitattu 14.5.2020.
  3. Erwinia amylovora (ERWIAM)[World distribution| EPPO Global Database] gd.eppo.int. Viitattu 14.5.2020.
  4. Mariela Marinova-Todorova, Jukka Ranta, Salla Hannunen: The suitability of Finnish climate for fire blight (Erwinia amylovora) epidemics on apple. Agricultural and Food Science, 20.3.2015, nro 1, s. 59–66. doi:10.23986/afsci.48472. ISSN 1795-1895. Artikkelin verkkoversio. en
  5. Päivi Kerola: Erittäin haitallinen kasvitauti tulipolte levisi ensimmäistä kertaa Ahvenanmaalle 8.10.2014. Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2014.
  6. Tulipolte rantautui Manner-Suomeen, Yle, viitattu 23.6.2015
  7. Karanteenituhoojat Ruokavirasto. Viitattu 14.5.2020.
  8. K. Cox & J. Carroll: 2020 Guidelines for Fire Blight Management in New York 2020. Cornell University. Viitattu 14.5.2020.
  9. Tulipolte Ruokavirasto. Viitattu 14.5.2020.
  10. Karanteenituhoojat Ruokavirasto. Viitattu 14.5.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]