Päärynäpuut
| Päärynäpuut | |
|---|---|
 Päärynöitä |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophytina |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset Eudicots |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Amygdaloideae |
| Suku: |
Päärynäpuut Pyrus L. |
| Katso myös | |
Päärynäpuut eli päärynät (Pyrus) on ruusukasvisuku, jonka monia lajeja viljellään hedelmäpuuna. Päärynäpuita on yli 20 lajia, joita kasvaa luonnonvaraisena Euraasiassa Koreaan saakka ja Pohjois-Afrikassa.
Päärynät ovat hyvin läheistä sukua omenapuille (Malus), ja päärynöiden suvun tyypillisiä eroavuuksia omeniin on esimerkiksi hedelmien muoto. Tavallisen päärynäpuun tuntomerkkejä omenapuuhun verrattuna on tyveen asti erilliset emiön vartalot ja hedelmämallon kivisolut. Päärynäpuu (Pyrus communis) on ollut ihmisen viljelyksessä jo tuhansien vuosien ajan, eikä sen kantamuotoa tunneta varmasti. Muita hedelmiensä vuoksi viljeltyjä päärynälajeja ovat muun muassa eteläeurooppalainen lumipäärynä (Pyrus nivalis), kiinalainen hiekkapäärynä eli omenapäärynä (Pyrus pyrifolia) ja koilliskiinalainen ussurinpäärynäpuu (Pyrus ussuriensis).[1]
Päärynäpuulajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- balkaninpäärynä (Pyrus elaeagnifolia)
- espanjanpäärynä (Pyrus bourgaeana)
- hopeapäärynä eli pajunlehtipäärynä (Pyrus salicifolia)
- kiinanpäärynä (Pyrus calleryana)
- koivupäärynä (Pyrus betulifolia)
- lumipäärynä (Pyrus nivalis)
- mantelinlehtipäärynä (Pyrus spinosa)
- omenapäärynä eli hiekkapäärynä, nashi (Pyrus pyrifolia var. culta)
- pikkupäärynä (Pyrus cordata)
- päärynäpuu eli päärynä eli tarhapäärynä eli satopäärynäpuu (Pyrus communis)
- kaukasianpäärynäpuu (P. communis subsp. caucasica)
- tarhapäärynäpuu (P. communis subsp. communis)
- syyrianpäärynä (Pyrus syriaca)
- ussurinpäärynäpuu eli ussurinpäärynä (Pyrus ussuriensis)
- villipäärynäpuu eli villipäärynä (Pyrus pyraster, syn. P. communis subsp. pyraster) [2][3][4][5]
- Pyrus acutiserrata
- Pyrus armeniacifolia
- Pyrus austriaca
- Pyrus chosrovica
- Pyrus costata
- Pyrus demetrii
- Pyrus fedorovii
- Pyrus georgica
- Pyrus gergeriana
- Pyrus hopeiensis
- Pyrus ketzkhovelii
- Pyrus megrica
- Pyrus pyrifolia
- Pyrus xerophila[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tiilimäki, A. (päätoim.): Suomalainen puutarha: Marjat ja hedelmät. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-3985-7.
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Pyrus
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Päärynäpuut – Pyrus Viitattu 21.10.2021.
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 63.)
- ↑ Govaerts, R. et al.: Pyrus L. Plants of the World Online. 2021. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 21.10.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ITIS: Pyrus (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Pyrus (englanniksi)
- Flora of China: Pyrus (englanniksi)