Tonava-Auenin kansallispuisto
Sijainti | |
---|---|
Lähin kaupunki | |
Pinta-ala |
93 km2[1] |
Nimi alkuperäiskielellä |
Nationalpark Donau-Auen |
---|---|
Tyyppi |
national park (käännä suomeksi), organisaatio |
Perustettu |
1996[1] |
Tonava-Auenin kansallispuisto (saks. Nationalpark Donau-Auen) on luonnonsuojelualue Itävallassa, ja käsittää 93 km2 Wienissä ja Ala-Itävallassa[1]. Se on yksi suurimmista jäljellä olevista Tonavan tulvatasangoista Keski-Euroopassa. Puistoon kuuluu Lobaun alue Wienissä, sekä alueita Groß-Enzersdorfin, Orth an der Donaun, Eckartsaun, Engelhartstettenin, Hainburgin, Bad Deutsch-Altenburgin, Petronell-Carnuntumin, Regelsbrunnin, Haslau-Maria Ellendin, Fischamendin ja Schwechatin kunnista Tonavan varrella.
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonava-Auenin kansallispuistossa on 38 km suojeltuja kosteikkoja sekä 36 km osuus, jossa Tonava virtaa vapaasti. Joki mutkittelee voimakkaasti, luoden sorasärkkiä, suvantoja ja juoluoita. Puiston pinta-alasta on 65% joenrantametsää, 15% niittyjä ja 20% vesistöjä.[1]
Eläimistö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansallisupuiston alueella tavataan yli 30 nisäkäslajia, 100 pesivää lintulajia, 8 matelijalajia, 13 sammakkoeläinlajia ja noin 50 kalalajia. Puiston lajeista tunnetuimpia ovat Tonavan rupilisko, euroopansuokilpikonna, koirakala, merikotka, kuningaskalastaja, euroopanmajava, kirjojokikorento ja noppakäärme.[1]
Kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puistossa arvellaan olevan yli 700 kasvilajia. Niiden joukossa on mm. mustapoppeli, siperiankurjenmiekka, ja erittäin harvinaisena sahalehti.[1] Lisäksi puistossa esiintyy erilaisia kämmeköitä, mähkiä ja lukuisia muita Keski-Euroopan jokien ja joenvarsien kasvilajeja kuten järviruokoa, salavia, oratuomia, vesiherneitä ja ulpukoita[2].
Etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saksan kielen sana Aue tai Au tarkoittaa viljeltyä seutua joen varressa. Se esiintyy monissa saksalaisissa paikannimissä, mukaan lukien Tonavan saksankielisessä nimessä Donau. Sana viittaa metsiin, niittyihin ja kosteikkoihin jokien ja purojen varsilla, etenkin tulvatasangoilla.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Tonavan vanhaa uomaa Schönaun lähellä.
-
Kevättulvaa Schönaun ja Orth an der Donaun välillä.
-
Peltoa ja metsämaata kansallispuiston alueella.
-
Majavan pesä Hainburin lähellä.
-
Villinä kasvava viiniköynnös on erittäin harvinainen Itävallan Donauauenissa.
-
Harvinaisen ruusukalkkikämmekän kasvustoa.
-
Uhanalaisia soikkokämmeköitä.
-
Erittäin uhanalaisen hämähäkkiorhon kukat matkivat naaraspuolista maamehiläistä ja houkuttelevat täten uroksia pölyttämään ne.
-
Sveitsinmähkä (Schweiz-Moosfarn) on mitättömän näköinen mähkä. Se on uhanalainen Itävallassa.