Sahalehti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sahalehti
Water soldier plants.JPG
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Kilpukkakasvit Hydrocharitaceae
Alaheimo: Stratiotoideae [2]
Suku: Sahalehdet Stratiotes
Laji: aloides
Kaksiosainen nimi

Stratiotes aloides
L. (1753)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Sahalehti Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sahalehti Commonsissa

Sahalehti (Stratiotes aloides) on kilpukkakasveihin kuuluva monivuotinen vesikasvilaji. Samaan heimoon kuuluvat muut Suomessa kasvavat vesikasvilajit kilpukka (Hydrocharis morsus-ranae), kanadanvesirutto (Elodea canadensis) ja näkinruohot (Najas) ovat habitukseltaan selvästi poikkeavia. Sahalehti on kilpukkakasvien heimon Stratiotoideae-alaheimon ainoa laji.[2]

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahalehti kasvattaa vapaasti kelluvia tiheitä lehtiruusukkeita. Elomuodoltaan se on yleensä irtokeijuja tai -kelluja. Kasviyksilöt elävät kokonaan tai osittain upoksissa paitsi kukkiessa. Lehdet ovat ruodittomia, jäykkiä ja sahalaitaisia, pituudeltaan 15–40 senttimetriä ja leveydeltään 0,5–1,5 cm. Ruusukkeen keskeltä kohoaa pysty, lehtien kanssa lähes samanmittainen kukkaperä, johon kehittyy kahden kukintolehden suojaama kukka. Kukka on valkoinen ja suurehko, halkaisijaltaan kolmesta neljään senttimetriä. Kasvi on kaksikotinen eli hede- ja emikukat kasvavat eri yksilöissä. Hedekasvit ovat harvinaisia eikä niitä ole tavattu Suomesta lainkaan. Sahalehti lisääntyykin tavallisemmin suvuttomasti rönsyistä.

Elinympäristö ja levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahalehti kasvaa suojaisilla paikoilla yleensä rehevissä neutraalivetisissä järvissä. Suomessa laji on melko harvinainen, missä sahalehteä tavataan eniten Kittilän Lapissa. Etelä-Suomessa sahalehti on runsas muun muassa Vanajavedessä.

Harvinainen ja Suomessa rauhoitettu viherukonkorento (Aeshna viridis) elää ainoastaan sahalehteä kasvavien vesistöjen ympäristössä. Korennon toukat elävät sahalehden lehtiruusukkeissa.[3] Ainakin osittain sahalehden seuralainen on myös Suomea lähimpänä Etelä-Ruotsissa tavattava kiilaukonkorento (Aeshna isoceles)[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stratiotes aloides IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Stevens, P. F. (2001–): Angiosperm Phylogeny Website (Hydrocharitaceae, Stratiotoideae ) mobot.org. Viitattu 2.1.2011. (englanniksi)
  3. http://www.sudenkorento.fi/kwiki/Viherukonkorento
  4. http://www.sudenkorento.fi/kwiki/L%C3%A4hialueiden_lajeja

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]