Särkkä
Särkkä on vedenalainen tai matala hiekka- tai muun aineksen muodostama kasauma esimerkiksi järvessä tai joenuomassa.[1]
Särkkä syntyy, kun rannikon suuntaisesti aaltojen tai virtojen mukana kulkeutuva aines kohtaa esteen (esimerkiksi korkean niemen tai rannan suunnan äkillisen muutoksen), jolloin erodoituneen aineksen kulkeutumisnopeus hidastuu ja aines alkaa kasaantua. Särkät voivat kasvaa kaareksi lahden tai jokisuun eteen, jolloin niiden taakse salpautuu matala laguunimainen järvi tai lahti eli haffi. Toiset särkät taas eivät ole kiinni mantereessa vaan kasautuvat mereen rannikon suuntaisiksi saariksi tai saarijonoiksi. Samalla tavalla muodostuu kannas kahden saaren tai saaren ja mantereen välille.
Rannikoiden eroosiota ja aineksen kulkeutumista pyritään estämään siellä, missä siitä aiheutuu haittaa, esimerkiksi rakennuksille ja rakenteille. Tähän tarkoitukseen rakennetaan muun muassa rautamuureja, aallonmurtajia ja sedimentti aineksen rannansuuntaista vaellusta estäviä aitauksia eli groyneja. Hiekan sitomiseen voidaan käyttää myös kasvillisuutta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielitoimiston sanakirja 2008
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Särkkä Wikimedia Commonsissa