Ero sivun ”Snooker-kausi 2010–2011” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Premier League
Rivi 204: Rivi 204:
| align="left" width=350px| ''Matchroom Premier League''
| align="left" width=350px| ''Matchroom Premier League''
| align="left" width=75px| [[Norfolk]]
| align="left" width=75px| [[Norfolk]]
| align="left" width=200px| [[Kuva:Flag of England.svg|20px|Englannin lippu]] [[Ronne O'Sullivan]]
| align="left" width=200px| [[Kuva:Flag of England.svg|20px|Englannin lippu]] [[Ronnie O'Sullivan]]
| align="left" width=200px| [[Kuva:Flag of England.svg|20px|Englannin lippu]] [[Shaun Murphy]]
| align="left" width=200px| [[Kuva:Flag of England.svg|20px|Englannin lippu]] [[Shaun Murphy]]
| align="left" width=75px| 7-1
| align="left" width=75px| 7-1

Versio 16. tammikuuta 2011 kello 00.56

 Tämä artikkeli kertoo ajankohtaisesta urheilutapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tapahtuman edetessä.

Snookerin ammattilaiskausi 2010–2011 käynnistyi elokuussa 2010. Ammattilaisten ranking-turnauksiin sijoitetaan ranking-listan 16 parasta pelaajaa suoraan 32 pelaajan kaavioon.

Uudistuksia ranking-turnauksiin

Vuonna 2010 tehtiin tämän kauden alla uudistuksia ammattilaisten pääkiertueelle. Perinteinen Grand Prix muuttui nimeltään World Openiksi, jonka formaatti poikkeaa perinteisestä ranking-turnauksesta arvottujen peliparien sekä nopeatahtisen pelisysteeminsä vuoksi [1]. Snooker-kausi laajentui myös Saksaan, missä sovittiin järjestettäväksi German Masters-turnaus. Kauden aikana järjestetään myös Players Tour Championship-turnaussarjana pienempiä turnauksia, joista voi saavuttaa ranking-pisteitä. Näistä puolet järjestetään brittein saarten ulkopuolella Saksassa, Belgiassa sekä Tshekissä. Yksi suurimpia uudistuksia on myös se, että turnausten pelikaavioon sijoitetaan pelaajat kahden vuoden muuttuvan ranking-listan perusteella, eikä koko kauden virallisen sijoituksen perusteella, kuten aikaisemmin. Muutosten takana on pitkälti kattojärjestön (WSA) uusi puheenjohtaja Barry Hearn. [2]

Kauden alustus

Tälle kaudelle kiinalainen Liang Wenbo nousi ensimmäistä kertaa 16:n parhaan joukkoon ranking-listalla [3]. Eliittiin palasi myös skotlantilainen, välillä masennuksestakin kärsinyt [4], Graeme Dott vuoden 2010 maailmanmestaruuskisoissa (Betfred.com World Championship) saavuttamiensa pisteiden turvin. Dott pelasi fiaalissa Australian Neil Robertsonia vastaan, mutta Robertson voitti ensimmäisen mestaruutensa erin 18–13 nousten näin ensimmäistä kertaa urallaan kolmen parhaan sijoitetun pelaajan joukkoon [5]. Lisäksi muutaman vaikeamman kauden kärsinyt walesilainen Mark Williams jatkoi nousuaan ja palasi 10:n parhaan joukkoon sijalle 8. Lajin pitkän linjan englantilainen huippupelaaja Peter Ebdon putosi pettymyksekseen 16:n parhaan joukosta ensi kertaa 16 vuoteen [6]. Kausi on siinä mielessä historiallinen, että ensimmäistä kertaa pääkiertueella pelaa naispuolinen pelaaja Reanne Evans, joka on voittanut naisten snookerin maailmanmestaruuden kuusi kertaa peräkkäin [7].

Tapahtumat

Kesä

Kauden avaavassa Wuxi Classic-kutsuturnauksessa oli jälleen finaalissa Ding Junhui, mutta pidemmän korren veti Shaun Murphy. Uudet pienemmät ranking-turnaukset Star Xing Pai Players Tour Championship 1 ja 2 eivät tarjonneet suuria yllätyksiä, sillä voittajaksi selviytyivät viime vuosien menestyjät Mark Williams sekä Mark Selby. Kolmannessa sen sijaan voittajaksi selviytyi Tom Ford, joka saavutti ensimmäisen ranking-pisteitä tuovan turnausvoittonsa. Kesäsarjan neljännessä pienemmässä turnauksessa Barry Pinches, joka on myös tätä ennen jäänyt ilman suurempaa menestystä, kukisti finaalissa itse Ronnie O'Sullivanin. Myös nuori Judd Trump sai kokea ensimmäisen ranking-turnausvoittonsa Paul Hunter Classic-turnauksessa elokuussa. Tämäkin turnaus kuuluu pienempiin ranking-turnauksiin ja on osa Euro Players Tour Championship-sarjaa.

Syksy

Ensimmäinen isompi ranking-turnaus pelattiin syyskuun alussa Shanghaissa, jossa yllätysfinalistiksi nousi ammattilaisturnauksessa 148 pisteen lyöntisarjan suorittanut (vapaapallotilanteesta) Jamie Burnett, mutta finaalissa Ali Carter piti pintansa ja saavutti jo toisen suuren ranking-turnausvoittonsa [8]. Toinen suurturnaus pelattiin melkein heti edellisen perään Glasgow'ssa, jossa hallitseva maailmanmestari Neil Robertson nousi voittajaksi kaadettuaan semifinaalissa Mark Williamsin ja finaalissa Ronnie O'Sullivanin, kirjoittaen näin jälleen historiaa olemalla ensimmäinen australialainen ranking-listan ykköspelaaja [9]. Belgiassa Euro Players Tour 2:n voittajaksi selviytyi Shaun Murphy erin 4-2, vastustajanaan Martin Couch [10]. Peräkkäisinä lokakuun alun viikonloppuina pelatuissa Players Championship Tour 5 ja 6 -turnauksissa voittajaksi selviytyivät Ding Junhui [11] sekä Dominic Dale [12]. Euro Players Tour 3-6 -osakilpailut ennen syyskauden päätöstä saivat voittajikseen Marcus Campbellin, Stephen Leen, puolen vuoden pelikiellon kärsineen John Higginsin sekä Michael Holtin [13]. Higgins oli kahdessa peräkkäisessä pienturnauksessa finaalissa, joten hän teki vahvan paluun kilpakentille. Paluun kruunasi todellinen trillerivoitto UK Championshipin finaalissa, jossa hän nousi 6-9 -tappioasemasta voittoon vanhaa kilpakumppaniaan Mark Williamsia vastaan [14].

Turnaukset

Main tour

Vaaleansinisellä taustalla korostettu on suurturnaus [15].

Ajankohta Turnaus Paikka Voittaja Hävinnyt finalisti Lukemat
2.–6.6. Rundili Wuxi Classic Wuxi Englanti Shaun Murphy Kiina Ding Junhui 9-8
25. - 27.6. Star Xing Pai Players Tour Championship 1
 Sheffield Wales lippu Mark Williams Skotlannin lippu Stephen Maguire 4-0
9. - 11.7. Star Xing Pai Players Tour Championship 2
 Sheffield Englannin lippu Mark Selby Englannin lippu Barry Pinches 4-3
6. - 8.8. Star Xing Pai Players Tour Championship 3
 Sheffield Englannin lippu Tom Ford Englannin lippu Jack Lisowski 4-0
11. - 14.8. Star Xing Pai Players Tour Championship 4
 Sheffield Englannin lippu Barry Pinches Englannin lippu Ronnie O'Sullivan 4-3
26. - 29.8. Euro Players Tour Championship 1
Paul Hunter Classic 		Furth Englannin lippu Judd Trump Englannin lippu Anthony Hamilton 4-3
6.–12.9. Shanghai Masters Shanghai Englannin lippu Ali Carter Skotlannin lippu Jamie Burnett 10-7
18.–26.9. World Open Glasgow Australian lippu Neil Robertson Englannin lippu Ronnie O'Sullivan 5-1
30.9. - 3.10. Euro Players Tour Championship 2
 Bruges Englannin lippu Shaun Murphy Englannin lippu Matthew Couch 4-2
7. - 10.10. Star Xing Pai Players Tour Championship 5
 Sheffield Kiinan lippu Ding Junhui Walesin lippu Jamie Jones 4-1
14. - 17.10. Star Xing Pai Players Tour Championship 6
 Sheffield Walesin lippu Dominic Dale Englannin lippu Martin Gould 4-3
22. - 24.10. Euro Players Tour Championship 3
 Russelheim Englannin lippu Marcus Campbell Kiina Liang Wenbo 4-0
28. - 31.10. Euro Players Tour Championship 4
 Offenburg Englannin lippu Stephen Lee Skotlannin lippu Stephen Maguire 4-2
11. - 14.11. Euro Players Tour Championship 5
 Hamm Skotlannin lippu John Higgins Englannin lippu Shaun Murphy 4-2
18. - 21.11. Euro Players Tour Championship 6
 Praha Englannin lippu Michael Holt Skotlannin lippu John Higgins 4-3
4.–12.12. UK Championship Telford Skotlannin lippu John Higgins Walesin lippu Mark Williams 10-9
9.–16.1. The Masters Lontoo
3.–6.2. German Masters Berliini
14.–20.2. Welsh Open Newport
28.3.–3.4. China Open Peking
17. - 20.3. Players Tour Finals
16.4.–2.5. Betfred.com World Snooker Championship Sheffield

Muita ammattilaisturnauksia

Ajankohta Turnaus Paikka Voittaja Hävinnyt finalisti Lukemat
27.–28.11. Matchroom Premier League Norfolk Englannin lippu Ronnie O'Sullivan Englannin lippu Shaun Murphy 7-1
21.–24.3. Championship League Norfolk

Edelliset kaudet

Ranking-listan 16 parasta kauden alussa

[16] [17] [18]

Sij. Nimi Maa Ed. sij. MM 147
1 John Higgins, MBE Skotlannin lippu 4 3 5
2 Neil Robertson Australian lippu 9 1 1
3 Ronnie O'Sullivan Englannin lippu 1 3 9
4 Allister Carter Englannin lippu 5 1
5 Ding Junhui Kiinan lippu 13 2
6 Stephen Maguire Skotlannin lippu 2 1
7 Shaun Murphy Englannin lippu 3 1 1
8 Mark Williams, MBE Walesin lippu 15 3 1
9 Mark Selby Englannin lippu 7 1
10 Mark Allen Pohjois-Irlannin lippu 11
11 Stephen Hendry, MBE Skotlannin lippu 10 7 9
12 Ryan Day Walesin lippu 6
13 Graeme Dott Skotlannin lippu 28 1 1
14 Marco Fu Hongkongin lippu 8 1
15 Mark King Englannin lippu 16
16 Liang Wenbo Kiinan lippu 27 1

Lähteet ja linkit

  1. ↑ World Snooker Entire Calendar
  2. ↑ World Snooker Tour Structure
  3. ↑ World Snooker Official Rankings
  4. ↑ Sporting Life GRAEME DOTT: I CAME CLOSE TO QUITTING
  5. ↑ World Snooker Robertson Captures World Title
  6. ↑ BBC Sport Peter Ebdon drops out of top 16 with Crucible defeat, 17. huhtikuuta 2010
  7. ↑ Daily Mail Ladies' snooker world champion Reanne Evans set for men's tour after being awarded wild card, 3. toukokuuta 2010
  8. ↑ Scotsman Ali Carter beats Jamie Burnett in Shanghai, 13. syyskuuta 2010
  9. ↑ Eurosport Robertson seals World Open title, 27. syyskuuta 2001
  10. ↑ World Snooker EPTC 2 Draw
  11. ↑ Cue Sport News Ding Wins PTC 5 Against Jones, 11. lokakuuta 2010
  12. ↑ Eurosport Stunning finish as Dale wins PTC event 6, 18. lokakuuta 2010
  13. ↑ World Snooker PTCs
  14. ↑ BBC Sport John Higgins beats Mark Williams to win UK title, 12. joulukuuta 2010
  15. ↑ World Snooker World Snooker Tour 2010/11
  16. ↑ Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE World Rankings
  17. ↑ Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE World Professional Championship
  18. ↑ Chris Turner's SNOOKER ARCHIVE Maximum Breaks
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Snooker-kausi_2010–2011&oldid=9665126”