Ero sivun ”Suklaa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: wuu:巧克力
Rivi 56: Rivi 56:
==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|Chocolate|suklaa}}
{{Commonscat|Chocolate|suklaa}}
* [http://www.suklaayhdistys.com Oulun Suklaayhdistys ry]
* [http://www.suklaayhdistys.com Suklaayhdistys ry]
* [http://www.chokladkultur.se Chokladkultur/Suklaakulttuuri] {{Sv}} {{en}}
* [http://www.chokladkultur.se Chokladkultur/Suklaakulttuuri] {{Sv}} {{en}}
* [http://www.maku.fi/makuaskeleet/teemat/article121518-1.html Maku-lehden artikkeli suklaasta]
* [http://www.maku.fi/makuaskeleet/teemat/article121518-1.html Maku-lehden artikkeli suklaasta]

Versio 6. heinäkuuta 2010 kello 09.47

Sulavaa maitosuklaata

Suklaa on tavallisesti kiinteänä oleva nautintoaine, joka valmistetaan yleensä kaakaosta, sokerista ja muista aineista. Suklaata käytetään sellaisenaan makeisena, ruoanlaitossa tai makeisten raaka-aineena.

Koostumus

Useita eri suklaalajeja

Aito suklaa koostuu kaakaomassasta, johon lisätään tarvittava määrä kaakaovoita ja vaihteleva määrä sokeria, vaniljaa ja lesitiiniä. Maitosuklaata valmistettaessa käytetään edellä mainittujen raaka-aineiden lisäksi maitojauhetta tai maitoa. Vaniljaa tai vanilliinia lisätään maun takia ja lesitiiniä viskositeetin ja käsiteltävyyden takia. Hienoimmat ja laadukkaimmat suklaat eivät sisällä muuta rasvaa kuin kaakaovoita. On olemassa myös ”maidotonta maitosuklaata”, jossa on pyritty samaan lopputulokseen kasvismaitojen avulla.

Suklaa on väriltään ruskeaa ja sen sävy vaihtelee kaakaopitoisuuden mukaan hyvin tummasta heleän vaaleaan. Kaakao itsessään maistuu kitkerältä. Siten pelkästä kaakaomassasta ja kaakaovoista valmistetut tummat suklaat ovat voimakkaan ja karvaan makuisia. Sokeripitoisuutta ja maitoa lisäämällä suklaasta saadaan makeampaa ja miedompaa. Suklaata voi myös maustaa monilla eri tavoilla, kuten erilaisilla pähkinöillä, kuivatuilla hedelmillä, mintulla, kahvilla ja likööreillä.

Tumma suklaa

Tumma suklaa on suklaata, jossa ei ole maitoa. Tummasta suklaasta ilmoitetaan usein sen sisältämän kaakaon määrä prosentteina. Laadukkaassa tummassa suklaassa on vähintään 50 % kaakaota, mutta markkinoilla on myös vähemmän kaakaota sisältäviä tummia suklaita. Kaakaoprosentilla tarkoitetaan kaakaomassan ja kaakaovoin osuutta suklaassa. Kaakaomassan määrää, joka vaikuttaa suklaan kitkeryyteen, voi arvioida suklaan ravintosisällön perusteella. Mitä enemmän suklaassa on rasvaa, sitä pienempi on kaakaomassan osuus. Kaakaomassassa on myös luonnostaan jonkin verran rasvaa eli kaakaovoita.

Valkoinen suklaa

Pääartikkeli: Valkosuklaa

Valkoinen suklaa valmistetaan sokerista, maitojauheesta ja kaakaovoista. Valkoisessa suklaassa ei ole lainkaan kaakaomassaa.

Raakasuklaa

Raakasuklaa on suklaata, jonka valmistukseen käytettyjä raaka-aineita ei ole kuumennettu yli 46 asteen. Näin suklaassa on jäljellä myös arvokkaat ainesosat (muun muassa entsyymit, vitamiinit ja fytoravinteet), jotka tuhoutuvat korkeiden valmistuslämpötilojen ja prosessoinnin yhteydessä.lähde?

Käyttö

Suklaa on muuntuvaisuuden ja muovailtavuuden ansiosta erittäin monikäyttöistä. Sen maku sopii melkein mihin tahansa. Sellaisenaan tai maustettuna se voidaan pakata levyn, patukoiden tai konvehtien muotoon, mutta suklaasta voidaan muotoilla myös erilaisia hahmoja, kuten joulupukkeja tai pääsiäispupuja. Suklaata voidaan käyttää myös täytteenä, koristeena tai kuorrutteena. Se sopii jäätelöön, leivonnaisiin, kekseihin, vohveleihin ja riisikakkuihin (riisisuklaa). Suklaata voidaan käyttää myös mausteena erilaisiin elintarvikkeisiin kuten juomiin, levitteisiin, vanukkaisiin tai lisäravinnejauheisiin.

Suklaasta tehty malli Saksan parlamenttirakennuksesta

Valmistus

Suklaan pääraaka-aine on kaakaopuun pavuista valmistettu kaakaomassa. Kaakaopapuja on kahta päälajiketta: Forastero ja Criollo. Risteytetyistä lajikkeista tunnetuin on Trinitario.

Kaakaohedelmät poimitaan puista, hedelmät halkaistaan ja pavut otetaan talteen. Sen jälkeen pavut fermentoidaan ja kuivataan. Papujen laatu tarkastetaan, ne toimitetaan prosessoijille, jotka puhdistavat ja kuorivat ne ja saadut nibsit paahdetaan. Nibsit jauhetaan kaakaomassaksi. Kun kaakaomassaa puristetaan saadaan kaakaovoita ja kiinteä, kova kiekon mallinen kaakaokakku. Puristekakku jauhetaan kaakaojauheeksi.

Terveysvaikutukset

Joidenkin suklaassa olevien ainesosien on havaittu mahdollisesti edistävän terveyttä. Esimerkiksi tumman suklaan kohtuullisen nauttimisen on todettu estävän verisuonien tukkeutumia.[1] Suklaamakeisissa on kuitenkin paljon sokeria ja rasvoja, joten ne voivat olla myös terveydelle haitaksi; liika suklaan syönti saattaa aiheuttaa esim. hampaiden reikiintymistä ja ylipainoa, siinä missä minkä tahansa runsasenergiaisen elintarvikkeen liiallinen nauttiminen.

Historia

Suklaan teollinen valmistus aloitettiin 1850-luvulla. Maitosuklaa keksittiin Sveitsissä 1875 ja Sveitsi onkin suklaantuotannon suurmaita.[2]

Amerikassa on käytössä leivontaan tarkoitettu suklaa, joka on oikeastaan vain joko hyvin vähäsokerista kaakaomassaa tai pelkkää kaakaomassaa.

Suklaamakeisten kolme suurinta kuluttajamaata kilogrammoina henkeä kohti vuodessa ovat Irlanti 11,9 kg, Sveitsi 10,8 kg ja Iso-Britannia 10,1 kg. Suomi on sijalla 9 kulutuksella 7,2 kg.[3]

Kaakaon alkuperä

Suklaan raaka-aineena käytettävää kaakaota viljellään usein epäinhimillisissä olosuhteissa. Suklaata valmistavat yritykset kuten Cloetta Fazer, Kraft Food ja Nestlé eivät ole pystyneet takaamaan, että tuotteet on valmistettu ihmisoikeuksia rikkomatta. Kaakaon suurimmissa viljelysmaissa, kuten Norsunluurannikolla ja Ghanassa kaakaonviljelyssä onkin havaittu laajalti käytettävän lapsityövoimaa. Lisäksi työntekijöiden oloissa on huomattu vakavia puutteita.[4]. Reilunkaupan sertifikaatin saanut suklaa on valmistettu kaakaosta, jonka viljelyssä pienviljelijöiden ja suurempien tilojen työntekijöiden olot ja tulot noudattavat tiettyjä periaatteita ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty. Tuotteita myydään yleisesti elintarvikeliikkeissä.[5][6]

Suklaa kulttuurissa

Suklaata pidetään usein hyvin romanttisena aineena. Suklaan tuomaa nautintoa on verrattu rakasteluun, suuteluun ja ihastumiseen. Suklaan makua ylistetään monin paikoin ja se on hyvin suosittu herkkuna.

Suklaata on käytetty aiheena myös monissa elokuvissa, joista esimerkkeinä Pieni suklaapuoti ja Jali ja suklaatehdas.

Suklaa Suomessa

Suomen myydyin suklaalevy on Fazerin Sininen.[7] Muut suomalaiset suklaanvalmistajat Fazer Makeisten lisäksi ovat Brunberg ja Panda. Muiden valmistamasta suklaasta "omia" tuotteita tekeviä on Suomessa useampikin, muun muassa Iittalassa toimiva Kultasuklaa. Myös ruotsalaisen Maraboun suklaalevyt ovat varsin suosittuja Suomessalähde? ja muissa Pohjoismaissa.

Lähteet

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta suklaa.

Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link GA Malline:Link GA Malline:Link GA

Malline:Link FA