Vanilliini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vanilliini
Vanillin2.svg
Tunnisteet
CAS-numero 121-33-5
IUPAC-nimi 4-Hydroksi-3-metoksibentsaldehydi
2-Metoksi-4-formyylifenoli
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C8H8O3
Moolimassa 152,145 g/mol g/mol
Ulkomuoto Valkokeltainen, kiteinen jauhe
Tiheys 1,06 g/cm³
Sulamispiste 81–83 °C
Kiehumispiste 285 °C
Liukoisuus veteen 1,0 g/100 ml (25 °C)

Vanilliini on herkästi palava orgaaninen yhdiste, joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan valkokeltaista kiteistä jauhetta, jolla on tunnusomainen haju. Yhdistettä esiintyy kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.Se on vaniljan tärkein komponentti. Vanilliinin isomeeri on isovanilliini CAS 621-59-0.

Vanilliini on haitallista vesieliöille.[1] Vanilliinia voidaan valmistaa guajakolista (C7H8O2) ja ligniinistä.[2] Ligniini on selluloosateollisuuden sivutuote.[3]

Vanilliinin synteesi guajakolista


Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanilliinia kuten myös sen johdannaista etyylivanilliinia käytetään ruokateollisuudessa, kosmetiikassa ja tupakan lisäaineena. Etyylivanilliini on kalliimpaa, mutta sillä on voimakkaampi maku.[4] Se eroaa tavallisesta vanilliinista sisältämällä etoksiryhmän (–O–CH2CH3) metoksiryhmän (–O–CH3) sijaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vanilliinin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 5.8.2013
  2. Vanilliini Caldic. Viitattu 5.8.2013.
  3. Leena Hämet-Ahti: Pitkäaikainen yhteiselo Kasvit - elävää kulttuuriamme. Viitattu 5.8.2013.
  4. Vanilliini Valvira. Viitattu 5.8.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.