Ero sivun ”Suuri valiokunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 51: Rivi 51:
* [[T.M. Kivimäki]]
* [[T.M. Kivimäki]]
* [[Johan Aalto]] (1929-1930)
* [[Johan Aalto]] (1929-1930)
* [[Kalle Myllymäki]] (1929)
* [[Väinö Hakkila]] (1929)
* Johan Aalto (1928-1929)
* Johan Aalto (1928-1929)
* Jalo Lahdensuo (1924-1927)
* Jalo Lahdensuo (1924-1927)
* [[Oskari Mantere]] (1924)
* [[Oskari Mantere]] (1924)
* [[Kalle Myllymäki]]
* Oskari Mantere (1921)
* Väinö Hakkila (1922-1923)
* Oskari Mantere (1921-1922)
* Oskari Mantere (1919-1920)
* Oskari Mantere (1919-1920)
* [[Erik Alopaeus]] (1918-1919)
* [[Erik Alopaeus]] (1918-1919)

Versio 13. toukokuuta 2010 kello 12.23

Suuri valiokunta (SuV) on eduskunnan valiokunta, joka vastaa Euroopan unionia koskevien asioiden ja tiettyjen lakiesitysten käsittelystä eduskunnassa. 4. toukokuuta 2007 alkaen suuren valiokunnan puheenjohtajana on toiminut SDP:n Erkki Tuomioja.

Täysistunnossa muutetut lakiehdotukset

Lainsäädäntöön suuri valiokunta osallistuu käsittelemällä ne lakiehdotukset, joihin on tehty muutoksia eduskunnan täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä. Historiallisesti suuri valiokunta onkin eräänlainen kompromissi yksi- ja kaksikamarisen parlamentin välillä, eduskunnan "ylähuone". Kun Suomi siirtyi vuonna 1907 suoraan säätyvaltiopäivistä yksikamariseen parlamenttiin, kaikki eivät luottaneet koko kansan joukosta vapailla vaaleilla valittavien kansanedustajien kykyihin. Suureen valiokuntaan ajateltiinkin valittavaksi kokeneita kansanedustajia, jotka varmistaisivat täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksiin mahdollisesti tehtyjen muutosten olevan asianmukaisia.

Euroopan unionin asiat

Eduskunta tekee lakiesityksiin täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä muutoksia vain harvoin. Suuren valiokunnan rooli oli varsin vähäinen ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Silloin suuri valiokunta sai tehtäväkseen Euroopan unionia koskevien asioiden käsittelyn eduskunnassa lukuun ottamatta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jotka käsitellään ulkoasiainvaliokunnassa.

Ennen EU:n huippukokouksia pääministeri informoi suurta valiokuntaa huippukokouksen asialistan asioista ja raportoi kokouksen jälkeen kuinka asioiden käsittely kokouksessa eteni. Myös Euroopan unionin neuvoston kokouksiin osallistuvat ministerit informoivat suurta valiokuntaa ennen kokousta ja raportoivat kokouksen jälkeen kokouksen kulusta. Näin eduskunta pystyy seuraamaan valtioneuvoston toimintaa Euroopan unionin päätöksenteossa, ja vastaavasti valtioneuvoston jäsenet saavat suuressa valiokunnassa kuulla, mikä on eduskunnan kanta Euroopan unionin tasolla käsiteltäviin asioihin.

Kun valtioneuvosto lähettää eduskunnalle kirjelmän sellaisista Euroopan yhteisön säädös-, sopimus- tai toimenpide-ehdotuksista, jotka kuuluvat eduskunnan toimivaltaan, suuri valiokunta muotoilee eduskunnan vastauksen valtioneuvostolle. Kirjelmässä valtioneuvosto ilmoittaa eduskunnalle myös oman kantansa kyseiseen ehdotukseen. Suuri valiokunta muodostaa puolestaan erikoisvaliokuntien lausuntojen pohjalta eduskunnan kannan asiaan.

Valtioneuvosto voi myös valiokunnan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan informoida suurta valiokuntaa asioiden valmistelusta EU:ssa.

Koostumus

Suuressa valiokunnassa on 25 jäsentä ja 13 varajäsentä. Kokous on päätösvaltainen kun läsnä on 17 jäsentä. Muista valiokunnista poiketen kaikilla kansanedustajilla on oikeus olla läsnä suuren valiokunnan kokouksissa kun se käsittelee täysistunnon ensimmäisestä käsittelystä suureen valiokuntaan lähetettyjä lakiesityksiä. Sen sijaan suuren valiokunnan käsitellessä Euroopan unionia koskevia asioita, läsnäolo-oikeus on vain valiokunnan jäsenillä ja varajäsenillä sekä Ahvenanmaan vaalipiiristä valitulla kansanedustajalla.

Puheenjohtajat

Aiheesta muualla