Ero sivun ”RoboCop” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Botti lisäsi: da:Robocop |
||
| Rivi 94: | Rivi 94: | ||
[[ar:روبوكوب (فيلم)]] |
[[ar:روبوكوب (فيلم)]] |
||
[[bg:Робокоп]] |
[[bg:Робокоп]] |
||
[[da:Robocop]] |
|||
[[de:RoboCop]] |
[[de:RoboCop]] |
||
[[en:RoboCop]] |
[[en:RoboCop]] |
||
Versio 31. tammikuuta 2010 kello 18.08
| RoboCop | |
|---|---|
 Elokuvan Blu-ray version kansi. |
|
| Ohjaaja | Paul Verhoeven |
| Käsikirjoittaja |
Edward Neumeier Michael Miner |
| Tuottaja |
Jon Davison Stephen Lim Edward Neumeier Arne Schmidt Phil Tippett |
| Säveltäjä | Basil Poledouris |
| Kuvaaja |
Sol Negrin Jost Vacano |
| Leikkaaja | Frank J. Urioste |
| Pääosat |
Peter Weller Nancy Allen Kurtwood Smith Ronny Cox |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Orion Pictures |
| Levittäjä |
InterCom Mokép Netflix |
| Ensi-ilta |
Yhdysvallat 17. heinäkuuta 1987 Suomi 6. toukokuuta 1988 |
| Kesto | 102 min |
| Alkuperäiskieli | Englanti |
| Budjetti | 13 milj. dollaria[1] |
| Seuraaja | RoboCop 2 |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
RoboCop on science fiction -toimintaelokuva, jonka on ohjannut Paul Verhoeven. Kaksi Oscar-ehdokkuutta saanut elokuva kertoo RoboCop-nimisestä kyborgista, joka on tapetun poliisin ruumiista rakennettu robotinkaltainen poliisi. Elokuvalle on tehty kaksi jatko-osaa. RoboCopista on tehty myös sarjakuvia, kaksi televisiosarjaa, kaksi piirettyä ja videopelejä.
Elokuvan raaka väkivalta johti elokuvan kieltämiseen monissa maissa. Suomessa elokuva kiellettiin ilmestymisvuonnaan 1987. Seuraavana vuonna siitä julkaistiin versio, josta oli leikattu 24 sekuntia.[2] Suomessa julkaistiin vuonna 1996 versio, josta oli leikattu liian väkivaltaisiksi katsottuja kohtia, jolloin ikäraja laski tasolle K-16.[3] Vuonna 2002 leikatut kohtaukset palautettiin ja ikäraja nousi jälleen tasolle K-18.
Juoni
Elokuva sijoittuu lähitulevaisuuden Detroitin, missä rikollisuus on karannut käsistä. Kaupunkia valvoo suuryhtiön alaisuudessa toimiva yksityistetty poliisilaitos. Yhtiö haluaa rakentaa uuden "Delta Cityn" vanhan Detroitin tilalle. Ennen kuin projekti voi alkaa, kaupunki pitää kuitenkin siivota rikollisuudesta. Alex J. Murphy -nimisen kuolleen poliisin kehon ympärille rakennetaan metallinen suojus jota ei läpäise juuri minkäänlainen luoti. Samalla hänen muistinsa tyhjennetään. Näin syntyy RoboCop: puoliksi ihminen, puoliksi kone. Myöhemmin RoboCop alkaa kuitenkin muistaa osia edellisestä elämästään Alex Murphyna. Elokuvassa poliisit käyttävät virka-autoinaan Ford Tauruksia.
Rooleissa
| Peter Weller | … | Alex J. Murphy/RoboCop |
| Nancy Allen | … | Anne Lewis |
| Kurtwood Smith | … | Clarence J. Boddicker |
| Ronny Cox | … | Richard Jones |
| Miguel Ferrer | … | Bob Morton |
| Felton Perry | … | Donald Johnson |
| Robert DoQui | … | Warren Reed |
| Ray Wise | … | Leon Nash |
| Paul McCrane | … | Emil Antonowsky |
| Jon Davison | … | ED-209 (ääni) |
Tuotanto
Alkuperä
Elokuvan käsikirjoittanut Neumeier kertoi saaneensa RoboCop idean kulkiessaan Blade Runner julisteen ohi. Hän kysyi ystävältään mistä elokuvassa oli kyse, joka sanoi juonen kertovan robotteja metsästävästä poliisista, josta Neumeier sai ensi-idean robottipoliisista.
Tiettävästi Neumeierin ja Minerin yrittäessä myydä yhteiskirjoittamaa käsikirjoitusta Hollywoodissa he juuttuivat vahingossa lentokoneterminaalissa useiksi tunneiksi korkea-arvoisen elokuvajohtajan kanssa. Keskustelun aikana he saivat suostuteltua ideansa toteuttamisesta elokuvaksi.
Elokuvasta tuli samalla hollantilaisohjaajalle Paul Verhoevenille ensimmäinen suuri Hollywood-projekti, muuttaessaan Alankomaista Yhdysvaltoihin etsimään laajempia mahdollisuuksia Hollywoodista. Omassa maassaan Verhoeven oli yksi kuuluisimmista ohjaajista vuosikymmenten ajan jo ennen muuttamistaan Yhdysvaltoihin. Alun perin saatuaan tarjouksen ohjata RoboCop-elokuvaa hän heitti lähes suoraan käsikirjoituksen roskiin sen ollessa hänen mielestä typerä. Jälkeenpäin Verhoevenin vaimo nosti käsikirjoituksen pois lattialta ja kehotti häntä ottamaan tämän tilaisuuden. Verhoeven lopulta suostui vaimonsa pyyntöön ja luki käsikirjoituksen läpi tarkemmin ajatuksen kanssa. Tämän aikana hän huomasi juonen olevan syvällisempi mitä hän oli aluksi olettanut. Ennen tuloaan elokuvan ohjaajaksi paikkaa oli tarjottu Alex Coxille.[4]
Itse hahmo sai vaikutteita Judge Dreddista[5], sekä Marvel Comicsin Rautamiehestä, joka taisteli ensimmäisissä tarinoissaan useimmiten kommunismia vastaan. Tässä valossa myös RoboCop nähdään vallankumouksellisena versiona, kuten Rautamies. Vaikka Neumeier ja Verhoeven ilmoittivat olevansa poliittisesti vankasti vasemmalla, Neumeierin vasemmaiset ystävät pitivät elokuvaansa fasistisena. Kuitenkin tuottaja Jon Davison viittasi elokuvan 20-vuotispäivän DVD:llä elokuvan sanoman olleen "fasismi liberaaleille", poliittisesti liberaali elokuva oli tehty mahdollisimman väkivaltaisella tavalla.
Roolitus
Ohaaja Verhoeven harkitsi aluksi päärooliin Rutger Hauerin, jonka kanssa hän oli työskennellyt useissa elokuvissa, sekä toisena vaihtoehtona oli Michael Ironside. Lisäksi Arnold Schwarzenegger oli ehdokkaana päärooliin, mutta Verhoeven lopulta luopui heistä hahmon asun perusteella. Hän tarvitsi laihan näyttelijän asun vuoksi, jolloin Verhoeven valitsi ilman koe-esiintymistä Peter Wellerin. Weller harjoitteli rooliaan varten robotin liikkumista neljän kuukauden ajan yhdessä pantomiimikko ja koreografi Moni Yakimin kanssa. Ensimmäiset kuvaukset olivat Wellerille turhauttavia, sillä hän joutui viettämään useita tunteja maskeerauksessa ja asun sisällä oleminen oli erittäin uuvuttavaa kuumuuden vuoksi.
Verhoeven kertoi myös valintaansa Kurtwood Smithin ja Ronny Coxin päävihollisiksi. Cox tunnettiin ennen elokuvaa useimmiten "kilteistä" rooleista, kuten myös Smith, joka alun perin tuotiin koe-esiintymään Clarence Boddickerin lisäksi Dick Jonesin roolia varten.
Kuvaus
Elokuvan kuvaukset alkoivat kesällä 1986 ja se kesti aina elokuuden kuudennesta päivästä lokakuun puoleen väliin. Kuitenkin Murphyn kuolema kuvattiin vasta tammikuussa 1987. Suurin osa elokuvan kaupunkikuvauksista kuvattiin Dallasin keskustassa, koska ohjaaja Verhoevenin mielestä kaupungissa on maailman futuristisimmat rakennukset. Dallas Cityn kaupungintalon edustaa käytettiin ulkoisesti kuvitteellisena OCP:n päämajana. Lisäksi mukana käytettiin laajaa mattamustaa maalia, jotta rakennus saatiin näyttämään korkeammalta.
Peter Weller joutui käyttämään tilapäisasua, kun varsinainen RoboCopin asu oli noin kolme viikkoa myöhässä aikataulusta. Asun saapuessa vihdoin paikalle Weller huomasi kuvausten aikana olevansa lähes liikuntakyvytön asun sisällä ja vaati lisää harjoittelua, jotta hän tottuisi asuun. Weller paljasti myöhemmin Roger Ebertille kuvausten aikana, että hän menetti kilon päivässä hikoilun vuoksi, koska asun sisällä oli noin +38°C lämmintä.[6]
Satiiri
Phil Tippettin suunnittelema tappajarobotti ED-209 parodioi amerikkalaista tuotesuunnittelua. Kone on varustettu Detroitin autotehtaiden tyyliin moninkertaisin, turhin kaksoiskappalein. Esimerkiksi sen jaloissa on neljä hydraulisylinteriä, vaikka Tippettin mukaan yksikin riittäisi. Koneen jäähdytin on sijoitettu sen "suuhun", missä se on altis vahingoittumaan. Robotti ei pysty toimimaan normaalielämän tilanteissa, kuten kulkemaan portaita pitkin. Se vaatii jatkuvaa huoltoa: jos se kaatuu, se ei pääse omin voimin pystyyn. Se on myös hyvin, hyvin kallis – ja Yhdysvaltain armeija onkin tilannut niitä satoja kappaleita.[7]
ED-209:n paljastava tutkija on nimeltään MacNamara, mikä luo yhteyden Vietnamin sotaan. Ylenpalttista väkivaltaa käyttävä robotti näyttää uudelleen voiman, jota Yhdysvaltain armeija käytti Vietnamin sodassa samannimisen puolustusministerin aikakaudella[7].
Virheet
RoboCopin rintapanssaria ei läpäise käytännössä mikään, mutta elokuvan loppuvaiheessa Clarence Boddicker lyö helposti rautaseipään valmiiksi vahingoittuneen panssarin läpi.
Loppukohtauksessa, jossa RoboCop laittaa aseensa takaisin reidessään olevaan telineeseen ammuttuaan Dick Jonesin taustalla näkyy jalat, vaikka kohtauksessa kukaan ei seiso Robocopin takana
Lähteet
- ↑ Robocop: The Robocop Trilogy (1987) Netflix.com. Viitattu 19.9.2008. (englanniksi)
- ↑ http://www.elonet.fi/title/tt4800/tarkastus75239
- ↑ http://www.elonet.fi/title/ek2bfg/tarkastus66460
- ↑ Nathan Rabin: Interviews Alex Cox 20.9.2000. A.V. Club. Viitattu 12.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Terug naar Kuifje: een interview met Paul Verhoeven Xi-online. Viitattu 12.9.2008. (hollanniksi)
- ↑ Roger Ebert: RoboCop 3 rogerebert.suntimes.com. 5.11.1993. Viitattu 13.9.2008. (englanniksi)
- ↑ a b http://criterioncollection.blogspot.com/2005/04/23-robocop.html
| Elokuvat | |
|---|---|
| Televisio | |
| Pelit | |
| Sarjakuvat | |
| Hahmot |