Ero sivun ”Kansanpuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
kuvia (saa vaihtaa suomalaisiin,jos löytyy) |
→Kansanpuistojen historiaa: täyd. |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Kansanpuistojen historiaa== |
==Kansanpuistojen historiaa== |
||
Toisin kuin varsinaiset puistot kansanpuistot ovat saattaneet alun perin koostua esimerkiksi laajoista, kevyesti käsitellyistä [[metsä]]- ja [[niitty]]alueista, joissa [[maisema]]kuvan muokkaus varsinaisten puistojen tapaan ei ollut keskeisellä sijalla.<ref name="h18,211" /> Omistukseltaan ne saattoivat alun perin olla yksityisiä, luonteeltaan [[filantropia|filantrooppisia]] tai myös [[työväenliike|työväen järjestöjen]] ylläpitämiä.<ref>Häyrynen 1994: 18, 28, 211.</ref> |
Toisin kuin varsinaiset puistot kansanpuistot ovat saattaneet alun perin koostua esimerkiksi laajoista, kevyesti käsitellyistä [[metsä]]- ja [[niitty]]alueista tai esimerkiksi [[saari]]sta, joissa [[maisema]]kuvan muokkaus varsinaisten puistojen tapaan ei ollut keskeisellä sijalla.<ref name="h18,211" /> Omistukseltaan ne saattoivat alun perin olla yksityisiä, luonteeltaan [[filantropia|filantrooppisia]] tai myös [[työväenliike|työväen järjestöjen]] ylläpitämiä.<ref>Häyrynen 1994: 18, 28, 211.</ref> |
||
[[Tiedosto:Tollered, den 19 juli 2006, bild 17.JPG|thumb|250px|[[Tanssilava]] kansanpuistossa Tolleredissa [[Ruotsi]]ssa.]] |
[[Tiedosto:Tollered, den 19 juli 2006, bild 17.JPG|thumb|250px|[[Tanssilava]] kansanpuistossa Tolleredissa [[Ruotsi]]ssa.]] |
||
Varsinkin [[Ruotsi]]ssa kansanpuistojen on katsottu ilmaisseen työväestön omaa halua vapaa-ajan viettoon muualla kuin julkisissa kaupunkipuistoissa, samalla kun esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] [[Helsinki|Helsingissä]] työväestön joukkoesiintymistä kaupunkikeskustojen puistoissa saatettiin myös pitää niiden arvoa alentavana vielä itsenäisyyden ajalla. Työväen oletettiin viihtyvän paremmin [[luonto|luonnon]] "kodikkaassa" helmassa, vaikka työväen omat kannanotot viittaavatkin pikeminkin tasa-arvon vaatimuksiin "hienojen" puistojen tarjonnassa, joita esimerkiksi Helsigissä rakennettiin enemmän keskiluokan asuttaman "kivikaupungin" kaupunginosien yhteyteen eikä niinkään tiheämmin asuttuihin työläiskaupunginosiin.<ref>Häyrynen 1994: 56, 211.</ref> |
Varsinkin [[Ruotsi]]ssa kansanpuistojen on katsottu ilmaisseen työväestön omaa halua vapaa-ajan viettoon muualla kuin julkisissa kaupunkipuistoissa, samalla kun esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] [[Helsinki|Helsingissä]] työväestön joukkoesiintymistä kaupunkikeskustojen puistoissa saatettiin myös pitää niiden arvoa alentavana vielä itsenäisyyden ajalla. Työväen oletettiin viihtyvän paremmin [[luonto|luonnon]] "kodikkaassa" helmassa, vaikka työväen omat kannanotot viittaavatkin pikeminkin tasa-arvon vaatimuksiin "hienojen" puistojen tarjonnassa, joita esimerkiksi Helsigissä rakennettiin enemmän keskiluokan asuttaman "kivikaupungin" kaupunginosien yhteyteen eikä niinkään tiheämmin asuttuihin työläiskaupunginosiin.<ref>Häyrynen 1994: 56, 211.</ref> |
||
Versio 19. syyskuuta 2009 kello 19.31
Kansanpuistot (ruots. Folkpark) erotuksena varsinaisesta kaupunkipuistosta ovat 1800-luvun lopulta alkaen syntyneitä, etenkin työväestölle tarkoitettuja yleisiä virkistysalueita kaupunkien laitamilla.[1]
Kansanpuistojen historiaa
Toisin kuin varsinaiset puistot kansanpuistot ovat saattaneet alun perin koostua esimerkiksi laajoista, kevyesti käsitellyistä metsä- ja niittyalueista tai esimerkiksi saarista, joissa maisemakuvan muokkaus varsinaisten puistojen tapaan ei ollut keskeisellä sijalla.[1] Omistukseltaan ne saattoivat alun perin olla yksityisiä, luonteeltaan filantrooppisia tai myös työväen järjestöjen ylläpitämiä.[2]
Varsinkin Ruotsissa kansanpuistojen on katsottu ilmaisseen työväestön omaa halua vapaa-ajan viettoon muualla kuin julkisissa kaupunkipuistoissa, samalla kun esimerkiksi Suomessa Helsingissä työväestön joukkoesiintymistä kaupunkikeskustojen puistoissa saatettiin myös pitää niiden arvoa alentavana vielä itsenäisyyden ajalla. Työväen oletettiin viihtyvän paremmin luonnon "kodikkaassa" helmassa, vaikka työväen omat kannanotot viittaavatkin pikeminkin tasa-arvon vaatimuksiin "hienojen" puistojen tarjonnassa, joita esimerkiksi Helsigissä rakennettiin enemmän keskiluokan asuttaman "kivikaupungin" kaupunginosien yhteyteen eikä niinkään tiheämmin asuttuihin työläiskaupunginosiin.[3]
Sekä Ruotsissa että Suomessa kansanpuistoihin on liittynyt myös ohjelmallista toimintaa, "kaupunkilaiskansanhuveja", puistomaisessa ympäristössä, ja Suomessa esimerkiksi Saaren kansanpuistossa Tammelassa lähellä Forssan teollisuusyhdyskuntaa on järjestetty muun muassa juhannusjuhlia ja kesäteatteriesityksiä lähes koko puiston olemassaolon ajan 1930-luvulta alkaen.[4][5]
Kansanpuistoja Suomessa
Kansanpuistoja on Suomessa esimerkiksi Helsingissä ollut eri aikoina muun muassa Mustikkamaalla[4], Seurasaaressa[6] ja Hakasalmen puistossa[7]. Nykyään tunnettuja kansanpuistoja ovat Suomessa ainakin seuraavat:
- Ruissalon Kansanpuisto Turussa[8]
- Seurasaaren kansanpuisto Helsingissä[9][6]
- Saaren kansanpuisto Tammelassa[10]
- Hyvinkään Sveitsin kansanpuisto Hyvinkäällä[11]
- Vuohensaaren kansanpuisto Salossa[12]
- Tuurholman kansanpuisto Helsingissä[13]
Lähteet
- Häyrynen, Maunu: Maisemapuistosta reformipuistoon. Helsingin kaupunkipuistot ja puistopolitiikka 1880-luvulta 1930-luvulle. Entisaikain Helsinki XIV. Helsinki: Helsinki-Seura, 1994. ISBN 951-9418-10-5.
Viitteet
- ↑ a b Häyrynen 1994: 18,211.
- ↑ Häyrynen 1994: 18, 28, 211.
- ↑ Häyrynen 1994: 56, 211.
- ↑ a b Häyrynen 1994: 28.
- ↑ Saaren kansanpuisto Tammelan kunta. Viitattu 19.9.2009.
- ↑ a b Häyrynen 1994: 74.
- ↑ Häyrynen 1994: 95-96
- ↑ Ruissalon kansanpuisto Ruissalon kansanpuiston säätiö. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Seurasaaren Kansanpuisto 120 vuotta, Seurasaaren ulkomuseo 100 vuotta, pääjuhla Helsingin kaupunki. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Saaren kansanpuisto Tammelan kunta. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Hyvinkää. Hyvinkään Sveitsin kansanpuisto Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Vuohensaaren kansanpuisto Fonecta. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Helsinki. Tuurholman kansanpuisto ja kartanomaisema. Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto.
Aiheesta muualla
Kirjallisuutta
- Andersson, Stefan: Det organiserade folknöjet: en studie kring de svenska folkparkerna 1890-1930-talet. Väitöskirja. Lund: , 1987. ISBN 91-7900-375-3. (ruotsiksi)