Ero sivun ”Suomen keskiaikaiset kivikirkot” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Satakunnassa: täydennetty luetteloa pääartikkelista |
p →Varsinais-Suomessa: otsikon linkki (vaikka ei kai oikeasti saisi linkittää otsikossa) |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
== Suomen harmaakivikirkkoja == |
== Suomen harmaakivikirkkoja == |
||
{{Pääartikkeli|[[Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista]]}} |
||
=== [[Varsinais- |
=== [[Varsinais-Suomen historiallinen maakunta|Varsinais-Suomessa]] === |
||
* [[Halikon kirkko]] |
* [[Halikon kirkko]] |
Versio 7. tammikuuta 2009 kello 21.20
Harmaakivikirkko on luonnonkivestä rakennettu keskiaikainen kirkko, jonka pohjakaava on suorakaiteen muotoinen. Rakennusaineena on yleensä ollut graniitti. Suomen vanhimmat harmaakivikirkot on rakennettu Ahvenanmaalle 1200-luvun lopussa. Vanhin niistä on 1275–1285 rakennettu Jomalan kirkko, joka on samalla koko Suomen vanhin kivirakennus. [1] Manner-Suomessa ryhdyttiin rakentamaan kivikirkkoja 1400-luvun alussa, aluksi Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle.
Suomen harmaakivikirkkoja
- Pääartikkeli: Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista
Varsinais-Suomessa
- Halikon kirkko
- Kaarinan kirkko
- Kalannin kirkko
- Kemiön kirkko
- Korppoon kirkko
- Laitilan kirkko
- Lemun kirkko
- Liedon kirkko
- Maarian kirkko
- Maskun kirkko
- Mynämäen kirkko
- Naantalin kirkko
- Nauvon kirkko
- Nousiaisten kirkko
- Paraisten kirkko
- Perniön kirkko
- Perttelin kirkko
- Raision kirkko
- Ruskon kirkko
- Rymättylän kirkko
- Sauvon kirkko
- Taivassalon kirkko
- Vehmaan kirkko
Satakunnassa
- Huittisten kirkko
- Lempäälän kirkko
- Messukylän vanha kirkko
- Rauman Pyhän ristin kirkko
- Sastamalan kirkko
- Tyrvään vanha kirkko
- Ulvilan kirkko
Ahvenanmaalla
Uudellamaalla
Itä-Uudellamaalla
Kymenlaaksossa
Hämeessä
Päijät-Hämeessä
Lähteet
- Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
Viitteet
- ↑ Hiekkanen 2007, s. 24