Ero sivun ”Skandit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
m
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 85.156.77.243) ja palautettiin versio 18899727, jonka on tehnyt Taivaankansi
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Rivi 25: Rivi 25:
'''Skandit''' (myös '''Kölivuoristo''' tai '''Skandinavian tunturit''') on [[vuoristo]] [[Skandinavian niemimaa]]lla [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n rajan tuntumassa.<ref name="hakulinen" />
'''Skandit''' (myös '''Kölivuoristo''' tai '''Skandinavian tunturit''') on [[vuoristo]] [[Skandinavian niemimaa]]lla [[Ruotsi]]n ja [[Norja]]n rajan tuntumassa.<ref name="hakulinen" />


==Maantiede ja geologia ja nuutti==
==Maantiede ja geologia==
Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-Norjan teräväpiirteisellä [[Jotunheimen]]in alueella, jossa korkein huippu [[Galdhøpiggen]] yltää 2&nbsp;469 metrin korkeuteen.<ref name="snl-galdhopiggen" /> Lähes yhtä korkea on [[Glittertinden|Glittertind]] (2&nbsp;464 m). Lännessä Skandit päättyvät suoraan [[Atlantin valtameri|Atlanttiin]] muodostaen [[vuono]]ja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä. Tässä suhteessa [[Møren ja Romsdalin lääni]]ssä sijaitsevaan [[Romsdalen]]-laaksoon laskeutuva [[Trollveggen]]-kallionseinämä on ennätysmäinen. Euroopan korkein pystysuora vuorenseinämä on 1&nbsp;100 metriä korkea ja kallistuu juurelta sisäänpäin lähes 50 metriä. Toisinaan vuoret ovat erottuneet omiksi saarikseen Norjan monimutkaisella rannikolla. Idässä Skandit laskeutuvat vähitellen alavammiksi Ruotsin puolelle ja Suomen [[Käsivarsi (Suomi)|Käsivarren]] alueelle tultaessa.<ref name="snl-denskandinaviske" /><ref name="mountains118" />
Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-Norjan teräväpiirteisellä [[Jotunheimen]]in alueella, jossa korkein huippu [[Galdhøpiggen]] yltää 2&nbsp;469 metrin korkeuteen.<ref name="snl-galdhopiggen" /> Lähes yhtä korkea on [[Glittertinden|Glittertind]] (2&nbsp;464 m). Lännessä Skandit päättyvät suoraan [[Atlantin valtameri|Atlanttiin]] muodostaen [[vuono]]ja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä. Tässä suhteessa [[Møren ja Romsdalin lääni]]ssä sijaitsevaan [[Romsdalen]]-laaksoon laskeutuva [[Trollveggen]]-kallionseinämä on ennätysmäinen. Euroopan korkein pystysuora vuorenseinämä on 1&nbsp;100 metriä korkea ja kallistuu juurelta sisäänpäin lähes 50 metriä. Toisinaan vuoret ovat erottuneet omiksi saarikseen Norjan monimutkaisella rannikolla. Idässä Skandit laskeutuvat vähitellen alavammiksi Ruotsin puolelle ja Suomen [[Käsivarsi (Suomi)|Käsivarren]] alueelle tultaessa.<ref name="snl-denskandinaviske" /><ref name="mountains118" />


Versio 22. helmikuuta 2021 kello 18.20

Skandit
Norjan kansallisvuori Stetind, Tysfjordin kunnassa, Nordlandin läänissä.
Norjan kansallisvuori Stetind, Tysfjordin kunnassa, Nordlandin läänissä.
Maantiede
Sijainti  Norja
 Ruotsi
 Suomi
Korkein kohta
Nimi Galdhøpiggen
Korkeus meren-
pinnan tasosta		 2 469 m
Sijainti Jotunheimen,  Norja
Koordinaatit 61°38′11″N, 8°18′45″E
Tämä artikkeli käsittelee vuoristoa. ATK-terminä skandit tarkoittaa kirjaimia å, ä ja ö. Katso ääkköset.
2 104 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta yltävä Kebnekaise on Ruotsin korkein huippu.

Skandit (myös Kölivuoristo tai Skandinavian tunturit) on vuoristo Skandinavian niemimaalla Ruotsin ja Norjan rajan tuntumassa.[1]

Maantiede ja geologia

Korkeimmillaan Skandit ovat Etelä-Norjan teräväpiirteisellä Jotunheimenin alueella, jossa korkein huippu Galdhøpiggen yltää 2 469 metrin korkeuteen.[2] Lähes yhtä korkea on Glittertind (2 464 m). Lännessä Skandit päättyvät suoraan Atlanttiin muodostaen vuonoja ja paikoin hyvin jyrkkiä ja korkeita kallionkielekkeitä. Tässä suhteessa Møren ja Romsdalin läänissä sijaitsevaan Romsdalen-laaksoon laskeutuva Trollveggen-kallionseinämä on ennätysmäinen. Euroopan korkein pystysuora vuorenseinämä on 1 100 metriä korkea ja kallistuu juurelta sisäänpäin lähes 50 metriä. Toisinaan vuoret ovat erottuneet omiksi saarikseen Norjan monimutkaisella rannikolla. Idässä Skandit laskeutuvat vähitellen alavammiksi Ruotsin puolelle ja Suomen Käsivarren alueelle tultaessa.[3][4]

Skandien pohjoisosat ovat kuluneet jääkausien vaikutuksesta mataliksi ja pehmeäpiirteisiksi tuntureiksi. Seudulla sijaitsevat Ruotsin korkeimmat huiput Kebnekaise (2 117 m) ja Sarektjåkkå (2 089 m) sekä Suomen korkein kohta Haltitunturilla (1 324 m; tunturin korkein huippu on Norjan puolella kohoava Ráisduattarháldi). Kuitenkin esimerkiksi Norjan Lofoottien ja Tromssan läänin ympäristön, sekä Ruotsin Sarek ja Kebnekaise-alueiden huiput ovat pohjoisesta sijainnistaan huolimatta varsin teräviä. Norjan pohjoisimmassa osassa sijaitseva Ruijan alue on enää vain 300–400 metrin korkuista.

Synty

Skandit on vanha kaledonialainen poimuvuoristo, joka syntyi noin 400 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-Euroopan, Grönlannin ja Pohjois-Amerikan törmätessä toisiinsa Euramerikaksi. Tämän jälkeen syntynyt vuoristo kului välillä puolitasangoksi eli peneplaaniksi, kunnes Alppien poimutuksen aikaan vuoristo nousi jälleen yhtenä lohkona ylös. Vuoristo on yksi vanhimmista olemassaolevista poimuvuoristoista, ja sen on arvioitu aikoinaan myös olleen korkein milloinkaan olemassaollut poimuvuoristo. Kölin korkeimmat huiput, joista nykypäivänä on kulumisen ja eroosion ansiosta jäljellä enää vain juuret, ovat arvioiden mukaan ulottuneet liki kymmenen kilometrin korkeuteen.lähde?

Samasta 400 miljoonan vuoden takaisesta kaledonisesta orogeneesista ovat peräisin myös Skotlannin vuoret sekä Amerikan Appalakit.

Jäätiköt ja glasiologia

Joillakin korkeilla ylänköseuduilla on jäätiköitä. Länsi-Norjan Sognin ja Fjordanen läänissä sijaitseva Jostedalsbreen-lakijäätikkö on manner-Euroopan suurin.[4]

Pohjois-Euroopan jääkausi alkoi Skandeilta, kun jäätikkö alkoi kasvaa siellä kahdessa kohdassa, Pohjois- ja Etelä-Norjan vuorialueilla.lähde?

Ilmasto ja kasvillisuus

Atlantilta saapuvat matalapaineet tuovat Skandien länsirannikolle runsaita sateita (1 000–3 000 millimetriä vettä vuodessa). Skandien itäpuolella ilmasto on kuivempaa (keskimäärin 500 millimetriä vettä vuodessa).

Kasvillisuus on Skandien pohjoisosassa tunturipaljakoilla pääosin alpiinista vuoristokasvillisuutta. Sitä hallitsevat varvut, sammalet ja jäkälät. Myös vaivaiskoivua kasvaa monin paikoin. Varsinaista tundraa ei alueella esiinny. Puuraja on etelässä noin 1 100 metrin korkeudessa ja pohjoisessa 300–500 metrin korkeudessa. Korkeimmilla huipuilla kasvillisuutta ei ole lainkaan tai se koostuu lähinnä jäkälistä.

Föhn

Skandeilta tulee joskus föhntuuli Suomeenkin. Sen vaikutus tuntuu eniten Lapissa ja Pohjanmaalla.[5]

Lähteet

  • Coules, Victoria: Mountains: A panoramic vision. Lontoo: Chartwell Books, Inc., 2007. ISBN 0-7858-2196-1.

Viitteet

  1. ↑ Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. lisätietoja nimikysymyksestä. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.6.2014).
  2. ↑ Galdhøpiggen Store Norske Lexicon. Viitattu 20.6.2014.
  3. ↑ Den skandinaviske fjellkjede Store Norske Lexicon. Viitattu 20.6.2014.
  4. ↑ a b Coules 2007, s. 118
  5. ↑ Föhn-tuuli Ilmatieteen laitos. Viitattu 20.6.2014.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Skandit&oldid=19587376”