Sognin ja Fjordanen lääni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sognin ja Fjordanen lääni
vaakuna
sijanti
vaakuna sijainti
Läänikoodi NO-14
Maakunta Vestlandet
Pääkaupunki Leikangerin kunnan Hermansverk
Virallinen kieli uusnorja
Läänin pormestari Nils R. Sandal
Maaherra Oddvar Flæte
Pinta-ala
- Maata
- Sisävesiä
18 623 km²
17 709 km²
914 km²
Väkiluku
- Väestötiheys
108 700
5,8 as/km²
Verkkosivut Läänin viralliset kotisivut
Sognin ja Fjordanen läänin kartta.

Sognin ja Fjordanen läänilähde? (norj. Sogn og Fjordane) on Norjan lääni (fylke). Läänin hallinnollinen keskus on 2200 asukkaan Leikanger. Väkiluvultaan lääni on Norjan toiseksi pienin, vuonna 2009 asukkaita oli 106 495.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sognin ja Fjordanen lääni on enimmäkseen harvaan asuttua vuoristoista aluetta. Läänissä sijaitsevassa Breheimenin vuoristossa on Norjan ja koko Manner-Euroopan suurin jäätikkö, Jostedalsbreen. Myös Norjan syvin järvi Hornindalsvatnet ja pisin vuono Sognevuono sijaitsevat läänissä. Lisäksi alueella sijaitsee useita tunnettuja vesiputouksia, joista Ramnefjellsfossen (aiemmalta nimeltään Utigardfossen) mielletään Norjan korkeimmaksi ja maailman kolmanneksi korkeimmaksi putoukseksi. Vettisfossen on myös yksi Norjan korkeimmista vesiputouksista käsittäen 275-metrisen pystysuoran pudotuksen. Molemmat putoukset sijaitsevat Jotunheimenin vuoristossa.

Unescon maailmanperintökohteena tunnettu vuono Nærøyfjord sijaitsee läänin eteläosassa. Lääni käsittää useita saaristoja, kuten esimerkiksi Bulandetin, Bremangerin saaret ja Florøn ympärillä olevat saaret. Norjan läntisin piste Holmebåen sijaitsee Solundin kunnassa. Holmebåenista on noin 300 kilometriä matkaa lännessä sijaitsevien Shetlandsaarten Unstin saarelle.

Maastonmuodot vaihtelevat melkoisesti. Ulompana merenrannikoilla vuoret ovat pääsääntöisesti matalampia, mutta kasvavat kohti sisämaata, jossa huiput ulottuvat paikoin yli 2000 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta. Jyrkistä korkeuseroista sekä korkeaa maastoa halkovista vuonoista johtuen alueen sademäärä on korkea. Lännestä saapuvat matalapaineet kohtaavat vuoristot muodostaen orografisia pilviä ja aiheuttaen vesi- ja lumisateita.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääni sai nykyisen vaakunan 23. syyskuuta 1983. Vaakuna esittää läänin maantieteellisiä piirteitä, sillä sen kolme vasemmalta oikealle päin kapenevaa sinistä aluetta kuvastavat alueen kolmea suurta vuonoa, jotka ulottuvat pitkälle sisämaahan. Nämä kolme vuonoa pohjoisimmasta eteläisimpään ovat Nordfjord, Sunnfjord ja Sognevuono. Vuonot ovat keskeisiä, sillä lähes kaikki läänin kylät ja keskustaajamat sijaitsevat näiden vuonojen rannoilla. Lisäksi läänin nimi perustuu vuonoihin.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänissä on hiukan teollisuutta, esimerkiksi vesivoimaa ja siitä saatavaa sähköä hyödyntävää alumiiniteollisuutta, mutta maatalous on leimaa antava elinkeino.

Risteilyalukset kulkevat rannikolla kyyditen jylhiä vuoria ja vuonoja ihailevia turisteja.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Läänissä sijaitseva Urnesin sauvakirkko on Unescon maailmanperintökohde.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sognin ja Fjordanen lääni on ainoa lääni, jossa uusnorja eli nynorsk on virallinen kieli kaikissa kunnissa.

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sognin ja Fjordanen lääniin kuuluu 26 kuntaa:

Perinteiset alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sognin ja Fjordanen lääni jakautuu neljään alueeseen (distrikt), jotka vastaavat historiallisia voutikuntia (fogderi) Indre Sogn, Ytre Sogn, Sunnfjord ja Nordfjord. Lääninnimen Fjordane tarkoittaa Sunnfjordia ja Nordfjordia; niiden alue on keskiajalla muodostanut Firdan läänin.

Tämä Norjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.