Ero sivun ”Kimolan kanava” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
kh, tekstiä menneeseen muotoon |
p →Uittokanava: Kh |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Uittopuomien ja muiden rakenteiden viimeistely jatkui kuitenkin vuoteen 1969 asti.<ref name="kimolankanava.fi"/> Rakennuttajana oli silloinen [[Tie- ja vesirakennushallitus]]. Kaksi 30 tonnin nosturia toimitti [[Valmet]]in [[Rautpohjan tehdas]] Jyväskylästä. |
Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Uittopuomien ja muiden rakenteiden viimeistely jatkui kuitenkin vuoteen 1969 asti.<ref name="kimolankanava.fi"/> Rakennuttajana oli silloinen [[Tie- ja vesirakennushallitus]]. Kaksi 30 tonnin nosturia toimitti [[Valmet]]in [[Rautpohjan tehdas]] Jyväskylästä. |
||
Seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää [[Konnivesi|Konniveden]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärven]] [[Kymijoki|Kymijoen]] yläjuoksulla. Kanavan länsipää on Iitin [[Koskenniska (Iitti)|Koskenniskassa]] ja itäpää Kouvolan [[Kimola]]ssa. Kimolan kanavassa ei |
Seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää [[Konnivesi|Konniveden]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärven]] [[Kymijoki|Kymijoen]] yläjuoksulla. Kanavan länsipää on Iitin [[Koskenniska (Iitti)|Koskenniskassa]] ja itäpää Kouvolan [[Kimola]]ssa. Kimolan kanavassa ei alun perin ollut [[sulku]]ja, vaan vedenpinnan tasasi kallionleikkaukseen rakennettu 12 metriä korkea [[pato]], jonka alapuolelle [[Tukki (puu)|tukki]]niput siirrettiin suurella nosturilla. Alakanavasta tukit jatkoivat matkaansa virtauksen mukana ensin noin 70 metriä pitkän kalliotunnelin läpi ja sitten avokanavaa pitkin kohti Pyhäjärveä. Kanavalla on leveyttä kahden nippujonon verran. Kanava on kapeimmillaan noin 12 metriä leveä, mikä vastaa noin yhden nippulautan leveyttä.<ref name="kimolankanava.fi"/> |
||
Tukinuitto kanavassa lopetettiin suurilta osin vuonna 1999 ja viimeiset puut uivat Kimolan kautta 14. elokuuta 2002.<ref name="kimolankanava.fi"/> |
Tukinuitto kanavassa lopetettiin suurilta osin vuonna 1999 ja viimeiset puut uivat Kimolan kautta 14. elokuuta 2002.<ref name="kimolankanava.fi"/> |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
== Kunnostus sulkukanavaksi == |
== Kunnostus sulkukanavaksi == |
||
[[Tiedosto:Kimola Canal, Kouvola (December 2019, 2).jpg|thumb|Kimolan kanavan rakenteilla oleva sulku.]] |
[[Tiedosto:Kimola Canal, Kouvola (December 2019, 2).jpg|thumb|Kimolan kanavan rakenteilla oleva sulku.]] |
||
[[Vuolenkoski|Vuolenkosken]] ja [[Jaala]]n alueen kotiseutu- ja kylätoimikunnat esittivät uittotoiminnan loputtua, että Kimolan kanava tulisi muuttaa sulkukanavaksi matkailuliikennettä palvelemaan.<ref name="kimolankanava.fi"/> Tätä tarkoitusta varten perustettu Vesitieyhdistys on esittänyt myös koko Kymijoen kanavointia [[Suomenlahti|Suomenlahteen]], jolloin Kimolan kanavasta tulisi yksi reitin, [[Kymijoen kanava]]n, sulkukanavista. Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ilmoittanut uiton päättyneen vasta toistaiseksi, ei lopullisesti, joten kanavassa pitäisi uittosäännön mukaan |
[[Vuolenkoski|Vuolenkosken]] ja [[Jaala]]n alueen kotiseutu- ja kylätoimikunnat esittivät uittotoiminnan loputtua, että Kimolan kanava tulisi muuttaa sulkukanavaksi matkailuliikennettä palvelemaan.<ref name="kimolankanava.fi"/> Tätä tarkoitusta varten perustettu Vesitieyhdistys on esittänyt myös koko Kymijoen kanavointia [[Suomenlahti|Suomenlahteen]], jolloin Kimolan kanavasta tulisi yksi reitin, [[Kymijoen kanava]]n, sulkukanavista. Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ilmoittanut uiton päättyneen vasta toistaiseksi, ei lopullisesti, joten kanavassa pitäisi uittosäännön mukaan huomioida tukinuiton mahdollinen jatkuminen.<ref name="esiraportti">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kimolankanava.fi/sites/default/files/tiedostot/Kimolan%20sulkukanavan%20raportti.pdf| Nimeke = Kouvolan kaupunki: Kimolan kanava-alueen kehittäminen osaksi Heinola–Kuusankoski vesiväylää| Tiedostomuoto = PDF| Ajankohta = 30.1.2012| Julkaisija = Pöyry Finland Oy| Viitattu = 2.8.2020}}</ref> |
||
Kanavanvarressa järjestetään paljon [[onki]]miskilpailuja. SM-onkikisat on pidetty Kimolan kanavalla vuosina 1990, 2007 ja 2009. Jaalan puoleisella Kimolanlahdella vietettiin 2000-luvun alussa vuosittain elokuussa Kanavan tulet -kylätapahtumaa.<ref name="esiraportti"/> |
Kanavanvarressa järjestetään paljon [[onki]]miskilpailuja. SM-onkikisat on pidetty Kimolan kanavalla vuosina 1990, 2007 ja 2009. Jaalan puoleisella Kimolanlahdella vietettiin 2000-luvun alussa vuosittain elokuussa Kanavan tulet -kylätapahtumaa.<ref name="esiraportti"/> |
||
Versio 5. elokuuta 2020 kello 15.19
.jpg)
Kimolan kanava on noin 5,5 kilometriä pitkä Pohjois-Kymenlaaksossa Kymijoen vesistössä oleva kanava, joka sijaitsee Iitin kunnan ja Kouvolan kaupungin rajalla. Se rakennettiin helpottamaan puutavaran uittoa Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin. Kanava oikaisee niin sanotun Kymijoen mutkan ja ohittaa Vuolenkosken ja Mankalan voimalaitokset lyhentäen siten vesimatkaa lähes 30 kilometriä. Kanavaa alettiin kunnostaa veneilyä varten vuonna 2018,[1] ja se avattiin vesiliikenteelle 3. elokuuta 2020.[2][3]
Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Uittopuomien ja muiden rakenteiden viimeistely jatkui kuitenkin vuoteen 1969 asti.[4] Rakennuttajana oli silloinen Tie- ja vesirakennushallitus. Kaksi 30 tonnin nosturia toimitti Valmetin Rautpohjan tehdas Jyväskylästä.
Seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven Kymijoen yläjuoksulla. Kanavan länsipää on Iitin Koskenniskassa ja itäpää Kouvolan Kimolassa. Kimolan kanavassa ei alun perin ollut sulkuja, vaan vedenpinnan tasasi kallionleikkaukseen rakennettu 12 metriä korkea pato, jonka alapuolelle tukkiniput siirrettiin suurella nosturilla. Alakanavasta tukit jatkoivat matkaansa virtauksen mukana ensin noin 70 metriä pitkän kalliotunnelin läpi ja sitten avokanavaa pitkin kohti Pyhäjärveä. Kanavalla on leveyttä kahden nippujonon verran. Kanava on kapeimmillaan noin 12 metriä leveä, mikä vastaa noin yhden nippulautan leveyttä.[4]
Tukinuitto kanavassa lopetettiin suurilta osin vuonna 1999 ja viimeiset puut uivat Kimolan kautta 14. elokuuta 2002.[4]
-
Nippunosturi -
Tukkeja uittotunnelin suulla -
Nippunosturi ja pato uittotunnelin suulta nähtynä -
Kanavaa uittopuomeineen -
Uitettavia tukkeja
.jpg)
Vuolenkosken ja Jaalan alueen kotiseutu- ja kylätoimikunnat esittivät uittotoiminnan loputtua, että Kimolan kanava tulisi muuttaa sulkukanavaksi matkailuliikennettä palvelemaan.[4] Tätä tarkoitusta varten perustettu Vesitieyhdistys on esittänyt myös koko Kymijoen kanavointia Suomenlahteen, jolloin Kimolan kanavasta tulisi yksi reitin, Kymijoen kanavan, sulkukanavista. Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ilmoittanut uiton päättyneen vasta toistaiseksi, ei lopullisesti, joten kanavassa pitäisi uittosäännön mukaan huomioida tukinuiton mahdollinen jatkuminen.[5]
Kanavanvarressa järjestetään paljon onkimiskilpailuja. SM-onkikisat on pidetty Kimolan kanavalla vuosina 1990, 2007 ja 2009. Jaalan puoleisella Kimolanlahdella vietettiin 2000-luvun alussa vuosittain elokuussa Kanavan tulet -kylätapahtumaa.[5]
Konsulttiyritys Pöyry Oy julkaisi vuonna 2011 esiselvityksen, jonka mukaan Kimolan kanavan vanhan nippunosturin ja padon purkaminen ja niiden korvaaminen sululla olisi kannattavaa. Uusi sulku olisi 35 metriä pitkä, 8 metriä leveä, 12 metriä korkea ja sen syväys olisi 3,5 metriä. Pelkän sulun rakentamisen arvioitiin maksavan 6,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kanavan ylittävien teiden korottamisen arvioitiin maksavan pari miljoonaa euroa. Rakentamis- ja ylläpitokustannuksista vastaisi todennäköisesti valtio. Sulun rakentaminen edistäisi alueen matkailua ja rantarakentamista, ja kanavassa voitaisiin kuljettaa myös rahtia.[6][7]
Kanavan kunnostustyöt aloitettiin kesällä 2018. Sen aikana vanha nippunosturi purettiin ja tilalle rakennettiin 12 metriä korkea venesulku. Se on Suomen suurimpia ja samaa korkeutta Saimaan kanavassa olevan Mälkiän sulun kanssa. Kanavaan jätettiin 70 metriä pitkä kalliotunneli, jota levennettiin ja korotettiin sekä lujitettiin. Tunneli päätettiin säilyttää paikallisten toiveesta, ja sillan rakentaminen tunnelin tilalle olisi ollut myös kalliimpaa.[8]
Kunnostyöt tulivat maksamaan 20,8 miljoonaa euroa. Valtio maksoi summasta noin kaksi kolmasosaa ja alueen Kouvola, Iitti ja Heinola loput. Kanava jää Kouvolan kaupungin omistukseen.[8][2] Kanava yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven vesireitit ja muodostaa yli 400 kilometriä pitkän vesireitin, minkä ansiosta Kouvolasta pääsee esimerkiksi Heinolaan, Jyväskylään ja Pielavedelle asti.[2]
Lähteet
- ↑ Kimolan kanava Liikennevirasto. Viitattu 2.11.2018.
- ↑ a b c Ilona Pesu: 500 asukkaan pikkukylä sai unelmiensa jättipotin yle.fi, uutiset. 10.2.2020. Viitattu 10.2.2020.
- ↑ Suomen uusin vesireitti avautuu lopultakin – seuraa kilometrien mittaisen Kimolan kanavan avautumista Ylen suorassa lähetyksessä Yle Uutiset. Viitattu 3.8.2020.
- ↑ a b Kouvolan kaupunki: Kimolan kanava-alueen kehittäminen osaksi Heinola–Kuusankoski vesiväylää (PDF) 30.1.2012. Pöyry Finland Oy. Viitattu 2.8.2020.
- ↑ Lainesalo, Tapio: Pitkään haikailtu Kimolan sulku on lähellä toteutumista. Kouvolan Sanomat, 17.12.2011.
- ↑ Luoma, Katariina: Sulku suunnitteilla Kimolan kanavaan Yle.fi/alueet. 15.12.2011. Yle Kymenlaakso. Viitattu 19.12.2011.
- ↑ a b Juulia Tillaeus: Suomen uusin vesireitti avautuu maanantaina – Kimolan kanavassa veneilijät kulkevat 70-metristä tunnelia pitkin Yle Uutiset. 31.7.2020. Yleisradio. Viitattu 2.8.2020.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kimolan kanava Wikimedia Commonsissa
- Kimolankanava.fi
- Suomen kanavat - Kimola
- Jaalan nähtävyydet - nippunosturi
- Tukkiauto.com - kuvia tukinuitosta
- Geocaching: Kimolan kanavan geokätkö
- Veikko Lammassaari: Vesilainsäädäntö ja uitto (pdf-tiedosto)