Kimolan kanava

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kimolan kanava on Pohjois-Kymenlaaksossa Kymijoen vesistössä oleva uittokanava, joka sijaitsee Iitin ja Kouvolan kuntien alueella. Kanavaa alettiin kunnostamaan 2018 veneilyä varten.[1]

Seitsemän kilometriä pitkä Kimolan kanava yhdistää Konniveden ja Pyhäjärven Kymijoen yläjuoksulla. Kanavan länsipää on Iitin Koskenniskassa ja itäpää Kouvolan Kimolassa. Se rakennettiin helpottamaan puutavaran uittoa Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin. Kanava oikaisi niin sanotun Kymijoen mutkan ja ohitti Vuolenkosken ja Mankalan voimalaitokset lyhentäen siten uittomatkaa lähes 30 kilometriä. Kimolan kanavassa ei ole sulkuja, vaan vedenpinnan tasaa kallionleikkaukseen rakennettu 12 metriä korkea pato, jonka alapuolelle tukkiniput siirrettiin suurella nosturilla. Alakanavasta tukit jatkoivat matkaansa virtauksen mukana ensin noin 70 metriä pitkän kalliotunnelin läpi ja sitten avokanavaa pitkin kohti Pyhäjärveä. Kanavalla on leveyttä kahden nippujonon verran. Kanava on kapeimmillaan noin 12 metriä leveä, mikä vastaa noin yhden nippulautan leveyttä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanavan rakentaminen aloitettiin vuonna 1962 ja se vihittiin käyttöön elokuussa 1966. Uittopuomien ja muiden rakenteiden viimeistely jatkui kuitenkin vuoteen 1969 asti. Rakennuttajana oli silloinen Tie- ja vesirakennushallitus.[2] Kaksi 30 tonnin nosturia toimitti Valmet Oy:n Rautpohjan tehdas Jyväskylästä.

Tukinuitto kanavassa lopetettiin suurilta osin vuonna 1999 ja viimeiset puut uivat Kimolan kautta 14. elokuuta 2002. Vuolenkosken ja Jaalan alueen kotiseutu- ja kylätoimikunnat ovat esittäneet, että Kimolan kanava tulisi muuttaa sulkukanavaksi matkailuliikennettä palvelemaan.[2] Tätä tarkoitusta varten perustettu Vesitieyhdistys on esittänyt myös koko Kymijoen kanavointia Suomenlahteen, jolloin Kimolan kanavasta tulisi yksi reitin, Kymijoen kanavan, sulkukanavista. Rakennustyöt olisivat kuitenkin erittäin vaikeita ja kalliita. Lisäksi uittosäännön mukaan olisi huomioitava tukinuiton jatkumisen mahdollisuus. Järvi-Suomen Uittoyhdistys on ilmoittanut uiton päättyneen toistaiseksi, ei lopullisesti.

Konsulttiyritys Pöyry Oy julkaisi vuonna 2011 esiselvityksen, jonka mukaan Kimolan kanavan vanhan nippunosturin ja padon purkaminen ja niiden korvaaminen sululla olisi kannattavaa. Uusi sulku olisi 35 metriä pitkä, 8 metriä leveä, 12 metriä korkea ja sen syväys olisi 3,5 metriä. Pelkän sulun rakentamisen arvioitiin maksavan 6,2 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kanavan ylittävien teiden korottamisen arvioitiin maksavan pari miljoonaa euroa. Rakentamis- ja ylläpitokustannuksista vastaisi todennäköisesti valtio. Sulun rakentaminen edistäisi alueen matkailua ja rantarakentamista, ja kanavassa voitaisiin kuljettaa myös rahtia.[3][4]

Nykyisin kanavanvarressa järjestetään paljon onkimiskilpailuja. SM-onkikisat on pidetty Kimolan kanavalla vuosina 1990, 2007 ja 2009. Jaalan puoleisella Kimolanlahdella vietettiin 2000-luvun alussa vuosittain elokuussa Kanavan tulet -kylätapahtumaa.

Kanavan rantapenkereet ovat heikot ja sortumavaarassa, ja niiden kunnostamisen kalleus, miljoonissa liikkuva summa, on tullut yllätyksenä kanavan kunnostusta tavoitelleille.[5]

Kunnostöiden suunnitellaan alkavaksi kesällä 2018. Tarjouskilpailun perusteella kunnostus maksaisi 20,8 miljoonaa euroa.[6][7]

Kuvia Kimolan kanavasta vuodelta 1987[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kimolan kanava Liikennevirasto. Viitattu 2.11.2018.
  2. a b c Kimolan kanava Kimolankanava.fi. Viitattu 30.1.2014.
  3. Lainesalo, Tapio: Pitkään haikailtu Kimolan sulku on lähellä toteutumista. Kouvolan Sanomat, 17.12.2011.
  4. Luoma, Katariina: Sulku suunnitteilla Kimolan kanavaan Yle.fi/alueet. 15.12.2011. Yle Kymenlaakso. Viitattu 19.12.2011.
  5. Mika Moksu, Kimolan kanavan kunnostus luultua kalliimpaa. Ylen uutiset 6.2.2014
  6. Kimolan kanavan hinta pompahti – tarvitsee yli 20 miljoonaa euroa. Yle.fi uutiset 27.3.2018
  7. Kimolan kanavan rahoitus on varmistumassa – valtiolta tulossa 5,2 miljoonaa euroa Yle.fi uutiset 29.5.2018

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]