Ero sivun ”Jäämit” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
44 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
linkityksiä, väliotsikko
p (–)
(linkityksiä, väliotsikko)
'''Jäämit''' ({{k-ru|ямь ja емь}}, ''jam'' tai ''jem'') on nimitys, jolla [[Novgorodin tasavalta|novgorod]]ilaiset kutsuivat keskiajalla alun perin koko läntisen [[Suomi|Suomen]] asukkaita. Myöhemmin käsite eriytyi tarkoittamaan [[Hämäläiset|hämäläisiä]], joista se [[Etymologia|etymologisesti]] johtuu<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Martti Linna|Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä|Julkaisija=Historian Aitta|Vuosi=1989|Sivu=119}}</ref>. Termin on nähty viittaavan joissain tapauksissa myös [[Laatokka|Laatokan]] pohjoisrannan [[Karjalaiset|karjalaisasutukseen]], joka oli alun perin ainakin osittain Länsi-Suomesta peräisin<ref>Uino, Pirjo: ''Ancient Karelia. Archaeological Studies''. Helsinki 1997</ref>.
 
==Novgorodin ja jäämien sodat==
[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]] sekä [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin kronikassa]] kerrotaan [[Luettelo Suomen historian sodista|sodista]], joita Novgorod Karjalan alueen liittolaisineen kävivät jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Novgorodin tai karjalaisten ja jäämien välillä käytiin taisteluita kronikoiden mukaan vuosina [[1024]], [[1123]], [[1142]], [[1143]], [[1149]], [[1186]], [[1191]], [[1226]], [[1228]], [[1240]], [[1256]], [[1292]] ja [[1311]]. Kaikki kronikoiden maininnat jäämeistä liittyvät sotaretkiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://faculty.washington.edu/dwaugh/rus/texts/MF1914.pdf|nimeke=The Chronicle of Novgorod|julkaisu=|julkaisija=London Offices of the Society|viitattu=21.7.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Kronikat mainitsevat Novgorodin liittolaisiksi jäämejä vastaan mm. ''korelan'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat), [[vatjalaiset]], [[inkerikot]] ja suzdalilaiset.
{{Pääartikkeli|[[Novgorodin ja jäämien sodat]]}}
[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]] sekä [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin kronikassa]] kerrotaan [[Luettelo Suomen historian sodista|sodista]], joita Novgorod Karjalan alueen liittolaisineen kävivätkävi jäämejä vastaan 1100- ja 1200-luvuilla. Novgorodin tai karjalaisten ja jäämien välillä käytiin taisteluita kronikoiden mukaan vuosina [[10241042]], [[1123]], [[1142]], [[1143]], [[1149]], [[1186]], [[1191]], [[1226]], [[1228]], [[1240]], [[1256]], [[1292]] ja [[1311]]. Kaikki kronikoiden maininnat jäämeistä liittyvät sotaretkiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://faculty.washington.edu/dwaugh/rus/texts/MF1914.pdf|nimeke=The Chronicle of Novgorod|julkaisu=|julkaisija=London Offices of the Society|viitattu=21.7.2016|tekijä=|ajankohta=}}</ref> Kronikat mainitsevat Novgorodin liittolaisiksi jäämejä vastaan mm. ''korelan'' ([[karjalaiset]] tai suppeammin [[Käkisalmi|Käkisalmen]] seudun asukkaat), [[vatjalaiset]], [[inkerikot]] ja suzdalilaiset.
 
Kronikat käyttävät jäämien puolella taistelleista nimitystä ''sum'', joita on perinteisen tulkinnan mukaan pidetty [[Varsinaissuomalaiset|varsinaissuomalaisina]].<ref name="Huurre">{{Kirjaviite | Tekijä =Huurre, Matti | Nimeke =9000 vuotta Suomen esihistoriaa | Vuosi =2004 | Sivu =164 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Otava |Isbn =951-653-114-8 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Jako varsinaissuomalaisiin ja hämäläisiin vastaisi myös ruotsalaisten riimukirjoituksien ''Finlont''- ja ''Tafstalont''-nimiä.<ref name="Huurre" /> Tämän mukaan jäämit-termi ei tarkoittaisi kaikkia Länsi-Suomen asukkaita, vaan pelkästään hämäläisiä. Historiantutkija Jukka Korpelan mukaan tämä johtopäätös ei ole kiistaton, koska ''sum''-sanan merkityksestä ei ole varmuutta, eivätkä keskiaikaiset kirjoittajat käyttäneet vieraiden etnisten ryhmien nimiä kovinkaan johdonmukaisesti.<ref>Jukka Korpela: ''Viipurin läänin synty''. 2004.</ref> ''Jem''-nimitys näyttäisi olevan venäjänkielinen väännös [[Häme]]-nimestä. Käsite jää kuitenkin osittain epämääräiseksi, sillä sanan alkuperällä voi olla muitakin mahdollisia selityksiä. [[Ääninen|Äänisjärven]] itäpuolella sijaitsi keskiajalla Jem-niminen pogosta Jemtsajoen varrella, ja on ainakin periaatteessa mahdollista, että osa jäämejä vastaan tehdyistä sotaretkistä olisikin suuntautunut sinne. Joissakin tapauksissa kuvaukset sotaretkien yksityiskohdista kuitenkin viittaavat siihen, että jäämit asuivat lännempänä. [[Max Engman]] pitää väitöskirjassaan Jem-pogostaa yhtenä suomensukuisten jäämien keskuksena. Hän kuitenkin katsoo, että Suomen alueen jäämit asuivat strategisesti paljon tärkeämmällä alueella [[Ruotsi]]n ja Novgorodin kilpailevien valtioiden välillä kehittyen ajan oloihin nähden aikanaan huomattavan vahvaksi heimoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =[[Max Engman|Engman, Max]] | Nimeke =S:t Petersburg och Finland : migration och influens 1703–1917 | Vuosi =1983 | Sivu =269 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Societas scientiarum Fennica |Isbn =951-1-13753-0 | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Jäämit mainitaan ensimmäisen kerran ''[[Nestorin kronikka|Nestorin kronikassa]]'' nimellä ''jam'' vuonna 1042. Tuolloin [[Novgorod]]in ruhtinas [[Vladimir Jaroslavitš]], [[Jaroslav I Viisas|Jaroslav Viisaan]] poika, hyökkäsi novgorodilaisten kanssa heitä vastaan. Jos maininta todella viittaa Suomen alueeseen eikä esimerkiksi Jemtsajoen jäämeihin, se on ensimmäinen selkeä vuosiluku [[Suomen historia]]ssa. Nestorin kronikka ei mainitse novgorodilaisia, sen sijaan [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin ensimmäisen kronikan]] vanhempi laitos antaa tuon tarkennuksen. Nestorin kronikka kertoo jäämien myös maksaneen veroa ruseille.
 
Vuonna [[1142]] jäämit hyökkäsivät [[Novgorod]]iinNovgorodiin ja hävisivät taistelun lähellä [[Laatokka]]aLaatokkaa kokien 400 miehen tappiot. Jäämit organisoivat hyökkäyksensä uudemman kerran [[1149]], venäläisten tietojen mukaan 1000 miehen voimin. Novgorodilaiset lähtivät takaa-ajoon vatjalaisten kanssa 500 miehen voimalla ja voittivat.
 
Viimeisen maininnan vuodelta [[1311]] jälkeen jäämeistä ei ole enää mainintaa [[Pähkinäsaaren rauha]]a käsittelevissä teksteissä vuodelta [[1323]], vaan novgorodilaiset kutsuvat rajan länsipuolella olevia ''nemtsi''-nimityksellä ja ruotsalaiset itäpuolella olevia ''ryssar''-nimellä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Line, Philip | Nimeke =Kingship and State Formation in Sweden, 1130–1290 | Suomentaja = | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu =465 | | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =BRILL | Tunniste = |Isbn =9004155783 | www =http://books.google.fi/books?id=du4gbrqq-xQC&printsec=frontcover&hl=fi#v=onepage&q&f=false | www-teksti =Google Books | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
==Katso myös==

Navigointivalikko