:Näyttää tosiaan siltä, että kyse on seokesta, mutta älä mielellään hävitä sitä putkiloa. Harmaat hiukset eivät ole vahingoksi, mutta kun mikään muukaan wikipedia ei näytä tuota seosta ottaneen tarpeelliseksi, riittänee ohjaus näihin kemiallisiin aineisiin. En edes muista tehneeni tuota artikkelia, mutta sama sille kun olen näköjään tehnyt. En nosta metakkaa jos tämän mainitsee ainesosien yhteydessä ja tekee ohjauksen johonkin oleellisempaan. Olisiko sinusta muuten tekemään artikkelia tai ohjausta aiheesta [[basitrasiini|basitrasiinit]], kun se ei ole kanssa ihan selkeä kemiallinen aine vaan monenlaisten toki toisiaan muistuttavan peptidin seos? Minä olen monta kertaa aloittanut, mutten ole päässyt puusta pitkään. Sehän kiinostanee yleisöä. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens#top|keskustelu]]) 8. huhtikuuta 2020 kello 23.57 (EEST)
:Näyttää tosiaan siltä, että kyse on seokesta, mutta älä mielellään hävitä sitä putkiloa. Harmaat hiukset eivät ole vahingoksi, mutta kun mikään muukaan wikipedia ei näytä tuota seosta ottaneen tarpeelliseksi, riittänee ohjaus näihin kemiallisiin aineisiin. En edes muista tehneeni tuota artikkelia, mutta sama sille kun olen näköjään tehnyt. En nosta metakkaa jos tämän mainitsee ainesosien yhteydessä ja tekee ohjauksen johonkin oleellisempaan. Olisiko sinusta muuten tekemään artikkelia tai ohjausta aiheesta [[basitrasiini|basitrasiinit]], kun se ei ole kanssa ihan selkeä kemiallinen aine vaan monenlaisten toki toisiaan muistuttavan peptidin seos? Minä olen monta kertaa aloittanut, mutten ole päässyt puusta pitkään. Sehän kiinostanee yleisöä. --[[Käyttäjä:Höyhens|Höyhens]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Höyhens#top|keskustelu]]) 8. huhtikuuta 2020 kello 23.57 (EEST)
== Sekava aloituksesi ==
[https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikipedia:Kahvihuone_(k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t)&diff=18848167&oldid=18848011 Tämä] oli niin kummallista tajunnanvirtaa, että poistin sen. Muotoilisitko selkeämmin. -[[Käyttäjä:Ochs|Ochs]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Ochs|keskustelu]]) 9. huhtikuuta 2020 kello 09.59 (EEST)
Hei, jälkiäsi sai taas siivota[1], ylläpitäjiltä odottaisi vähän enempi harkitsevaisuutta siinä, mitä he kirjoittavat ja mihin. Viestisi ei avautunut mulle, että miten se liittyy tekniikkaan. Tämän voinet vaikka itse muotoilla paremmin tai poistaa. Stryn (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 07.28 (EEST)[vastaa]
Kiitokset niille jotka sen ovat hoitaneet. Luulin todella että koneellani on vakava virus joten kirjoitin sen muistiin ennen kuin koko masiina leviää. Pyydän anteeksi etten keksinyt viisaampaa toimintatapaa. --Höyhens (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 23.31 (EEST)[vastaa]
1982 vuoden Farmakologia ja toksikologia -teoksen käyttäminen lähteenä
Sinulta varmaan löytyy tämä Farmakologia ja toksikologia -teoksen kolmas painos kirjahyllystäsi, kun käytät sitä lähteenä muokkauksissasi. Sen käyttäminen lähteenä voi olla kuitenkin hieman ongelmallista, koska lääketiede edistyy ja nykyään teoksesta on menosssa kymmenes painos vuodelta 2018. Lähdeteoksesi on siis kohta kolmekymmentä vuotta vanha. Englanninkielisessä wikipediassa katsotaan, että lääketieteessä viittä vuotta vanhemmat lähteet ovat sellaisia, että olisi syytä etsiä uudempia (katso en:Wikipedia:MEDDATE). Toki siellä ohjeistetaan myös, että ohjeistusta tulee tulkita kevyemmin aiheista, joista julkaistaan uutta tutkimusta vähänlaisesti. Tässä tapauksessa kyseisestä teoksesta on kuitenkin kirjastosta saatavilla uudempia painoksia, joten ei ole oikein perusteltua käyttää noin vanhaa painosta. Vastaavaa ohjeistusta ei ole suomenkielisessä Wikipediassa mutta ymmärrät varmaan miksi pitäisi olla.
Esimerkiksi kokaiini-artikkeliin 11.6. tekemäsi riippuvuutta koskevat muokkaukset sisältävät sellaisia asioita, joita ei uusimmassa teoksessa enää mainita. Tapauksesta riippuen tällaisessa tilanteessa voi olla vaikea arvioida, johtuuko ero vanhan ja uuden version välillä siitä, että vanhempi versio ei pidä enää paikkaansa vai siitä, että 30 vuotta sitten oleellisia juttuja ei ole enää nykyään pidetty oleellisena ja on jätetty pois sen takia.
Huomiota herättävin kohta oli tämä väite, joka sai minut alunperin tarkistamaan löytyykö sama väite uusimmasta painoksesta:
"Amfetamiinin ja kokaiinin välillä ei ole todettu ristitoleranssia, vaikka kumpikin aine on psykostimulantti". Tämä on hieman yllättävä väite sen perusteella mitä satun tietämään näiden vaikutusmekanismeista ennestään. Olettaisin täysin päinvastaista. Tätä väitettä ei kuitenkaan löydy teoksen uusimmasta painoksesta. Nopealla google-haulla löytyi mm. kaksi eläintutkimusta 80-luvulta[2] ja 90-luvulta[3], joissa todetaan, että ristitoleranssi muodostuu.--Custoo (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 20.37 (EEST)[vastaa]
Kiitos asiallisesta huomiostasi. Sinänsä uudempihan sekin on kuin Vartiaisen lääkeaineoppi, jota täällä on aiheestakin kritisoitu. Nyt kun en enää ole edes ikäni vuoksi kliinisessä lääkärintyössä, jään varmasti aiempaa helpommin jälkeen asioiden kehityksestä, vaikka seuraankin alan kirjallisuutta. Tarkistan mainitsemasi asian kunhan minulla on voimia paremmin, mutta itselläni ei tuota kirjoittaessani ollut luotettavampia lähteitä.
Lähteistyksestä sen verran, että vanhoista opuksista on hyötyä kun puhutaan esimerkiksi tieteenhistoriasta. Nykytieteeseen ne eivät toki kaikki sovellu. Mobiilivastarintaani en ole vielä kyennyt nujertamaan. Valitettava tosiasia on kohdallani se, että en epileptikkona ja verenpaineiden heittelehtimisenkään takia kykene juuri mihinkään järkevään työskentelyyn hirmuhelteillä, en ulkona enkä sisällä. Enkä noin muutoin edes perhesyistä pysty muuttamaan työskentelyolosuhteitani sellaisiksi, että olisin vain öisin kirjoittamassa ja lukemassa, päivisin jossain jääkellarissa. Arvelen, että tilanne sentään muuttuu syksymmällä. Mutta se puolustuspuheista tällä kertaa. --Höyhens (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 23.28 (EEST)[vastaa]
Rinelocaria
Otsikon sana ei ikävä kyllä ole latinankielinen arvosana toiminnastasi, vaan se on mitä sattuu. Poistit erään sivun, ja sen palauttamisesta ja siihen liittyvistä korjaustoimenpiteistä sekä aivan muustakin on juteltu YP-ilmoitustaululla otsikolla "Poistettu keskustelusivu, jossa oli vielä keskustelu käynnissä". Tasapainotilan saavuttamiseen tarvittiin kahta ylläpitäjää, ja tämä on kovin kauniisti sanottu. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2019 kello 10.50 (EEST)[vastaa]
Kommentoit Kielenhuolto-osioon jättämääni kysymystä vielä- ja jo-sanojen käytöstä. Minulle ei avautunut se, mitä tarkoitit maininnallasi "Jo-sanasta ei ole kysymys kun erotat pisteellä predikaatittomia esimerkkejä, jotka eivät siis ole virkkeitä. Se ei taas (=puolestaan) ole hyvää kirjakieltä.".
Sitä, että minun kouluaikanani oli tapana, että vain virkkeiden perään tulee piste. Lyhennysten perään voi myös tulla pisteitä, jos niitä on pakko käyttää. Virke on sellainen ilmaisu, jossa on yksi tai useampi lause. Lauseen tunnistaa siitä, että siinä on predikaatti. En tarkoittanut muuta enkä varsinkaan pahalla. terveisin --Höyhens (keskustelu) 22. elokuuta 2019 kello 14.41 (EEST)[vastaa]
Kielitoimiston sanakirja antaa jo-sanan käytöstä mm. esimerkit Jo harventunut tukka. ja Jo kuudennella kuukaudella. Nehän ovat virkkeenomaisesti muotoiltuja siinä mielessä, että ne alkavat isolla alkukirjaimella ja päättyvät pisteeseen. Varsinaisia virkkeitähän ne eivät kuitenkaan voi olla, koska niistä puuttuu predikaatti. Käsittääkseni tarkoitat siis sitä, että jo-sanaa käytetään esimerkeissä sinänsä oikealla tavalla, mutta kirjakieleen kuuluvia virkkeitä esimerkit eivät kuitenkaan ole juuri sen predikaatittomuuden vuoksi.
Kunnon kirjakielellähän pitäisi sanoa esim.: Hänellä on jo harventunut tukka. ja Nainen on jo kuudennella kuukaudella raskaana.
Kerron vain pienenä välihuomautuksena, että kohtelias ilmoituksesi meni ns. munilleen, kun teit sen ensin väärin ja sitten korjasit. En saanut hälytysilmoitusta ollenkaan siitä, että minua huhuiltiin vaan huomasin asian aivan sattumalta, kun kävin sattuneesta syystä katsomassa, onko keskustelu edennyt, kun kerroin Superkissanille, että hänestä kai jotain yritettiin puhua Sekavaisissa tuossa taannoin. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 00.53 (EEST)[vastaa]
Tiedän vain pingaukset, jotka ovat onnistuneet ja tulleet perille. Kun nyt pyynnöstäsi laskin, niin olen saanut vuoden 2019 aikana yhdeksäntoista mainintaa ilmoituksina eli niitä tulee noin kaksi kertaa kuussa, puolet peipposesta ja vähäsen västäräkistä. --Pxos (keskustelu) 25. elokuuta 2019 kello 01.41 (EEST)[vastaa]
Korjasin artikkelissa yhden sanan (perustettu > nimetty) ja lisäsin KU:n verkkolinkin lähteeseesi, koska se on vapaasti luettavissa. Mielenkiintoista siinä on, että verkkojuttu on päivätty 30.6., kun sinä olet lukenut jutun paperilehdestä 20.6. Onkohan verkossa virhe, vai onko se julkaistu viiveellä. --Abc10 (keskustelu) 3. syyskuuta 2019 kello 08.26 (EEST)[vastaa]
Kiitos tarkkaavaisuudesta. Lehden paperiversio ei taida olla minulla enää tallessa; kenties sitä on päivitetty ennen kuin se on tuotu verkkoon. Lisäykseni on kuitenkin jo ennen verkkoversion päivämäärää. --Höyhens (keskustelu) 3. syyskuuta 2019 kello 12.15 (EEST)[vastaa]
The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey about your experience with Wikipedia and Wikimedia. The purpose of this survey is to learn how well the Foundation is supporting your work on wiki and how we can change or improve things in the future. The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation.
Ilmeisesti virityksesi esti sen, että kunnollinen käyttäjä olisi saanut aikaan oikean äänestyksen. Ratkaisen asian tekemällä siirron. --Pxos (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 23.34 (EEST) Lisäys: Keskustelunaloitus ei kadonnut, vaan se on nyt nimellä "Käyttäjä:Höyhens/Pari kysymystä vielä". Sieltä sitten saa kysymykset noukittua, kunhan äänestyssivun joku saa laadittua oikeansisältöisenä. --Pxos (keskustelu) 17. syyskuuta 2019 kello 23.39 (EEST)[vastaa]
A couple of weeks ago, we invited you to take the Community Insights Survey. It is the Wikimedia Foundation’s annual survey of our global communities. We want to learn how well we support your work on wiki. We are 10% towards our goal for participation. If you have not already taken the survey, you can help us reach our goal! Your voice matters to us.
Näen sen harvinaisen kummallisena, että ylläpito pyrkii pitämään vanhentuneita lähteitä pinnassa, eikä etsi uusia. Antaa harvinaisen huonon kuvan wikipedian luotettavuudesta, kun lähteet eivät toimi. Teitkö sinäkin tutkielmasi toimimattomilla lähteillä? Lauri Kontionmahti (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 09.40 (EEST)[vastaa]
Ylläpito toimii täällä poliisina kukin omien kykyjensä ja taipumustensa mukaan. Sisällöstä ja lähteistä ei vastaa kukaan, paitsi kirjoitushetkellä kirjoittaja. Voit vapaasti korjata, kunhan noudatat käytäntöjä. Mistä artikkelista on kysymys? --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 11.04 (EEST)[vastaa]
Arkistoitu versio oli helposti löydettävissä muutamassa minuutissa, eikä kyseisessä kohdassa oleva käsite ole mitenkään "vanhentunut". Alkuperäinen lähde oli luotettava, ja sama tieto löytyy varmaan mistä tahansa aiheen ajantasaisesta suomenkielisestä perusoppikirjasta. Kuitenkaan tämä ei ole minkään mystisen "ylläpidon" asia, vaan wikipediassa muokkauksista ja noudatetuista periaatteista päättää muokkaajayhteisö, ja jos tulee erimielisyyksiä, niin vaikka äänestää. "Ylläpidon" rooli rajoittuu siihen että ylläppitäjät ylläpitotyökalujen avulla toteuttavat yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan yhteisön tahtoa asioissa, joissa tarvitaan ylläpitotyökaluja. (Ja tietysti tekevät muokkaajina muiden joukossa sisältömuokkauksia, joista itse vastaavat siinä kuin muutkin.) --Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 12.18 (EEST)[vastaa]
Artikkelin tila kokonaisuudessaan on kyllä epätasainen, ja sen puoleen artikkelin kehittämiselle on tarvetta. Olisi toivottavaa, jos vaikka joku sukupuolentutkimuksen kurssi jossain yliopistossa ottaisi asiakseen artikkelin saattamisen edes johoknin malliin. Joidenkin muiden alojen tutkijat joissain muissa Wikipedioissa joistakin muista aiheista ovat näin tehneetkin ja jälki on ollut erinomaista.--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 12.23 (EEST)[vastaa]
Enkä usko, että jos saman pöydän ääreen siellä kurssilla pistettäisiin vaikka biologit ja sukupuolentutkijat, että näiden välille tulisi mitään tappelua. Mutta tämä meni nyt jo ehkä vähän offtopiciksi.--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 12.30 (EEST)[vastaa]
Eipä tässsä mitään. Palasin juuri lomilta enkä ole tekemäsä tiedettä kun teen Wikipediaa. Pyrin tekemään tietosanakirjaa jo olemassa olevien lähteiden perusteella. Lähderutto on kyllä ongelma, mutta toinen ongelma on se että joissakin tapauksissa vanhakin lähde kertoo enemmän asian oikeellisuudesta kuin se ettei lähdettä ole lainkaan. Pidän asianmukaisena tapana kirjoittaa että tämä tieto tai käsitys on "senjasen mukaan". Sukupuolesta saa riitaa lähinnä uskonnollisista ja muista tunnesyistä, muta lähtipä täältä kerran ovet paukkuen kaksi asian hyvin sisäistänyttä käyttäjää, joilla oli vain hieman erilainen käsitys keskenään siitä, mitä tänne tulee laittaa ja mitä ei. --Höyhens (keskustelu) 2. lokakuuta 2019 kello 07.04 (EEST)[vastaa]
Ammattiopiston sivut Wikipediassa
Ota huomioon, että Wikipedian keskusteluja saattavat lukea myös sellaiset ihmiset, jotka uskovat lukemaansa. Kun kerroit, että artikkelin merkittävyyden kyseenalaistamisessa on neuvottu Ylä-Savon ammattiopistoa, niin joku voi kenties luulla, että opisto on saanut tiedon asiasta. Totuus on kuitenkin kotikutoisempi. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2019 kello 14.16 (EEST)[vastaa]
Kiinnosti sen verran että voiko tuollaiseen sanaan saada tavaramerkkisuojan että googletin sen. Ei ole kukaan varannut vaan ”Maito -nimikettä kaurajuomasta ei saa kaupallisesti käyttää, koska tuote ei sisällä maitoa”.[5] Varmaankin joku EU:n määrämä kielto. Samaan aikaan saa lihana myydä mitä tahansa sotkua ja kukaan ei puutu siihen ;). --Linkkerpar™21. lokakuuta 2019 kello 17.27 (EEST)[vastaa]
Mietin sen arveluttavuutta pitkään ja kun tästä asiasta kuitenkin taitetaan peistä, sen tarkoitusperät on mielestäni syytä paljastaa. Jos toi lehti on tunnetusti MV-tasoa – kuten eräät muut artikkelit osoittavat, lisäys kannattaa poistaa. Suomen Kuvalehti, johon tuosssa viitataan, ei ole valitettavasti käytettävissäni. --Höyhens (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 14.17 (EEST)[vastaa]
Lähde jossa viitataan Wikipediaan on joka tapauksessa kelvoton. Lisäksi siinä todennäköisesti on tulkittu muitakin lähteitä liikaa tai väärin, koska esitetyt väitteet ovat täysin selkeästi vastoin tieteen nykyistä käsitystÄ, ja asiayhteydestä myös näkee, että todistelu on tarkoitushakuista oman ennalta lukkon lyödyn agendan puolustamiseksi. Varmaan löytyy käytäntöjä siitä, minkälaista huuhaata artikkeleihin ei pidä lisätä tasapuolisuuden nimissä. Jos joku sattuu kirjoittelemaan jollain omalla foorumillaan jotain täysin hilseestä vetäistyjä omia jaarituksiaan, niin niiden paikka eoi ole wikipediassa.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 18.15 (EEST)[vastaa]
Lisäksi näistä asioista käydään paljon keskustelua, ja kun kerran olen maallikko, niin en katso voivani sanoa noista keskustelun kohteena olevista asioista mitään, vaikka nyt maallikkoharrastajanikin kyllä kykenen tunnistamaan joitakin täysin varmastoi ja selkeästi tosiasioihin perustumattomia epätosia väitteitä joissain tapauklsissa. --Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 18.40 (EEST)[vastaa]
Vähän hassuahan sekin olisi, että Wikipedia rajattaisiiin vain asiantuntijoille. Mutta kyllä minua kiinnostaa esimerkiksi periaatteellinen alkuperäiskansan määritelmä. Se ei ole oikein täsmällisenä mielessäni, ei tosin Wikipediassakaan. --Höyhens (keskustelu) 26. lokakuuta 2019 kello 21.17 (EEST)[vastaa]
Anteeksi nyt sekä uuslukutaidottomuuteni että typeryyteni, mutta kun luin sekä julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista että korkean tason loppuasiakirjan, on todettava harmikseni, etten löytänyt niistä määritelmää siitä, mikä on alkuperäiskansa. Paljon hyviä tavoitteita ja kannatettavia periaatteita alkuperäiskansojen oikeuksiksi siellä on. Kuitenkin ainoa syy, miksi esimerkiksi suomalaiset eivät voi olla alkuperäiskansa, on rivien välistä arvioitavissa ja se on se että suomalaisilla on kansallisvaltio. Eikö tällainen tilanne johtaisi siihen että kun Grönlanti itsenäistyy, inuitit voivat menettää alkuperäiskansastatuksensa? Auttakaa pöljää ja näyttäkää vaikka tikulla se kohta. Millä sivulla on se määritelmän kohta, joka sulkee suomalaiset ulos jos se syy on muu kuin kansallisvaltio? --Höyhens (keskustelu) 27. lokakuuta 2019 kello 06.15 (EET)[vastaa]
(siirrän sisennyksen) Mä, ja twitterin saamelaiset, luemme tämän määritelmäksi: "Indigenous peoples are inheritors and practitioners of unique cultures and ways of relating to people and the environment. They have retained social, cultural, economic and political characteristics that are distinct from those of the dominant societies in which they live." Ei se että suomalaisilla on kansallisvaltio vaan se että suomalaisten kulttuuri on täällä "dominant". --Tappinen (keskustelu) 27. lokakuuta 2019 kello 06.57 (EET)[vastaa]
Tuolla artikkleissa Alkuperäiskansa sanotaan näin: ”Sen mukaan näille kansoille on ominaista, että ne polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyaikaisen kansallisvaltion muodostumisen aikaan asui maassa. Toiseksi alkuperäiskansat ovat eläneet pitkälti riippumattomina aluetta hallitsevasta valtiosta ja säilyttäneet kielelliset, kulttuuriset ja yhteisölliset ominaispiirteensä ainakin osittain ympäröivästä valtakulttuurista erillisinä.”
Ei minusta selvästi. "polveutuvat"? Ai tässä mennään genetiikkaan. "valloituksen"? germaanit ja slaavit kristinuskon tullessa Suomeen. "asuttamisen"? Eiköhän itämerensuomalaiset ja saamelaiset tulleet samaan aikaan peräti yhtenä kansana jääkauden sulaessa vai onko osoitettu että saamelaiset ottivat vain kielen maahantunkeutuvilta itämerensuomalaisilta? Onhan olemassa paikannimistöön perustuva teoria että tällä ensimmäiset hylkeenpyytäjät olivatkin joitain piktejä tai jotain muuta jo hävinnyttä kansaa (kielihän muuttuu tunnetusti nopeasti), mutta ei kai sitä ole osoitettu saamelaisiksi. "nykyaikaisen kansallisvaltion muodostumisen aikaan asui maassa" (Ruotsin ja Venäjän nykyaikaiset kansallisvaltiot – mainitkaa jokin keskiajalla vaikuttanut nykyaikainen kansallisvaltio!) Toiseksi... "pitkälti riippumattomina hallitsevasta valtiosta" ehkei tämä sitten päde suomalaisiin, vaan olimmekin riippuvaisia verottajasta satoja vuosia? "säilyttäneet kielelliset, kulttuurilliset ja yhteisölliset ominaispiirteensä... " No kyllä kai kunnes Suomen kansallisvaltio muodostui vuonnna 1809 jaa. jolloin ei tarvinnut enää säilytellä mitään kulttuuripiirteitä? Minä en kai sitten vaan ymmärrä. Jos olen mielestänne rasistisesti ajatteleva, sanokaa, niin tiedän olla hiljaa. Kyllä minä sen ymmärrän ettei mikään valtio saa mitenkään sortaa mitään vähemmistökansallisuutta alueellaan, mutta tämäkin piirre poistui suomalaisten osalta vasta 1809 tai laskutavasta riippuen vasta 1917. yst. terv. --Höyhens (keskustelu) 27. lokakuuta 2019 kello 07.46 (EET)[vastaa]
Sorry, ei olut tarkoitus mennä mitenkään överiksi. Tarkoitus oli vain ja ainoastaan ampua alas väittämä että suomalaiset olisi alkuperäiskansa siinä kuin saamelaisetkin. Arvioin tilanteen väärin. Joskus pitäisi vain kuunnella tervettä järkeä eikä lähteä pilkunnussintaan. --Höyhens (keskustelu) 27. lokakuuta 2019 kello 10.37 (EET)[vastaa]
En tuolla lainauksella yrittänyt väittää että suomaiset olisivat alkuperäiskansa. Jos tuo sinun ”purkauksesi” oli ironiaa tai sarkasmia niin niitä ei tälläisissä nettikeskusteluissa kannattaisi käyttää koska ne eivät kirjoitettuna aina avaudu vaan voivat näyttää päinvastaiselta. Minusta saamelaiset ovat kyllä alkuperäiskansa niin kuin monet muutkin pohjoiset kansat. En yleensä edes osallistu tälläisiin keskusteluihin koska ne herättävät ihmisissä niin paljon tunteita että järkevä keskustelu käy monesti vaikeaksi ja vie aikaa jonka voi käyttää paljon paremmin. --Linkkerpar™27. lokakuuta 2019 kello 20.30 (EET)[vastaa]
Kiitos huomiosta. En minä pyrkinyt enempää sarkasmiin tai ironiaan enkä osoittamaan etteivät saamelaiset ole alkuperäiskansa kuten et tietenkään sinäkään. Enkä ole mitenkään edes pahalla päällä, vaikka ehkä sellaisenkin tulkinnan voi jutustani tehdä. EDIT Haluan vain ampua alas väitteen että suomalaisetkin olisivat alkuperäiskansa. Tähän näen edelleen sen perusteen, että suomalaisilla on kansallisvaltio, saamelaisilla ei. Asia avautuu tässä alempana koko ajan, ja haluan olla avoin näkemyksille.. --Höyhens (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 10.18 (EET) --Höyhens (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 10.22 (EET)[vastaa]
Ihan vaan, että jos kiinnostaa ja pystyt lukemaan, niin kahden etnonationalistin haastattelu ja siihen linkitetty Sean Ricksin dokkari[8] Jouduin pakottamaan itseni, mutta pakkohan niitä on lukea, että tietää missä he menevät. --Abc10 (keskustelu) 27. lokakuuta 2019 kello 10.50 (EET)[vastaa]
Jos luet nuo alkuperäiskansan määritelmät, niin määritelmä ei ollut se, että joku kansa olisi ollut jossakin esin, vaan määritelmässä määriteltiin kansojen suhteita nykyisyydessä. Kun kansat ja kieletkin ovat muotoutuneet yleensä (tai ainakin nyt Suomen tapauksessa) paikan päällä, niin kovin kauas esihistoriaan ei yleensä voida mennäkään. Suomessa nyt suuressa osassa saamelaisten esi-isiä taisi olla ensin, koskapa saamenn kieleen pohjautuvia paikannimiä ja lainasanoja löytyy lähes koko nykyisestä Suomesta (ja sellainen on myös esim. Ääninen), mutta se ei liity alkuperäiskansakeskusteluun, koska siinä puhutaan tilanteesta siellä missä saamelaisia asuu nyt. Etelässähän väestöt sulautuivat jo satoja vuosia sitten.--Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2019 kello 11.13 (EET)[vastaa]
(Päällekkäinen muokkaus) Tuo artikkelissa Alkuperäiskansa oleva määrittely on tuossa lainattu ilman tarkkkaa lähdeviittausta Wikipediasta (eikä lähdettä löydy suoraan myöskään viitatusta artikkelista Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus), joten sen perusteella on oikeastaan mahdoton keskustella määrittelyn vivahteista, ennen kuin kaivetaan varsinainen lähde esiin. (Onko esim. tuo "asuttaminen" peräisin luotettavasta suomenkielisestä lähteestä vai itse käännetty, koska engl. sana colonzation voi tarkoittaa sekä "asurtamista" että "siirtomaaksi ottamista".) Nyt on siis sitä ennen vain pitäydyttävä Tappisen lähteellisessä lainauksessa: "Indigenous peoples are inheritors and practitioners of unique cultures and ways of relating to people and the environment. They have retained social, cultural, economic and political characteristics that are distinct from those of the dominant societies in which they live." Noistakin kaikista määrittelyistä löytyy Suomessa tietoa, mutta kun asioista myös väitellään, niin en halua maallikkona lähteä lausumaan näistä mitään. Kuitenkin mahdollisia eri näkökantoja edustavia luotettavia lähteitä löytyy varmasti.
Joka tapauksessa kun määrittely on tuo, niin silloin ei määritelmän mukaan tarvitse mennä esihistoriaan vaan määrittely tapahtuu nykyisyydessä. Mutta toisalta itämerensuomalaisten ja saamelaisten historiasta joka tapauksessa tutkimus on viime vuodsina edennyt ripeästi sekä arkeologian että kielitieteen aloilla, ja kun on vielä tullut muinais-dna:n tutkimus, niin tietämys lisääntyy mutta ehkä myös muuttuu ja tarkentuu) koko ajan erittäin nopeasti ja toisaalta se mikä oli yleinen käsitys vaikka vielä viime vuosituhannen lopulla, on jo saattunut ehtiä muuttua tai tarkentua ratkaisevasti. Saamelaisten etnogeneesin osalta hyvä lähde netissä on Ante AikionAn essay on Saami ethnolinguistic prehistory. Siihen on Wikipediassakin viite, mutta pääosin sen sisältö on vielä viemättä ao. artikkeleihin.
Sieltä taas esimerkiksi nähdään, että ajatus saamelaisten ja itämerensuomalaisten yhtenäisenä kansana olemisesta, joka on kyllä vanha kielitieteen käsitys, on nykyään vähintäänkin muuta kuin itsestään selvä (olen tämän suhteen maallikko, Käyttäjä:Iivarius voisi osta jotain ehkä sanoa), vaan pikem minkin on käsitys, että läntisistä uralilaisista kielistäitämerensuomalaiset kielet, saamelaiskielet ja mordvalaiskielet ovat likimain yhtä kaukana toisistaan (saa korjata, jos meni väärin), vaikka näistä sittemmin itämerensuomalaiset ja saamelaiset ovatkin eläneet vuosituhansia toistensa naapureina ja tässä yhteydessä kielet ovat vaikuttaneet toisiinsa ja saaneet vaikutuksia samoista tai eri kolmansista kielistä. Joka tapauksessa nykykäsitys (poiketen käsityksestä vielä vaikka 1990-luvulla!) on se, että kummatkaan eivät tulleet Suomeen vielä jään sulaessa, vaan päin vastoin vielä muutama tuhat vuotta sitten molemmat vaikuttivat jossain mordvalaisten naapurissa ja lainasivat lainasanoja nykyisten intialaisten ja iranilaisten silloin vielä etelä-venäjän aroilla vaikuttaneilta esivanhemmilta. (Tai jotain ainakin siihen suuntaan, lainaan nyt vain maallikkona ulkomuistista lukuisia netistä lukemiani ja edelleen luettavissa ja haettavissa olevia artikkeleita). Suomessa siihen aikaan, niin kuin Aikiokin tuossa esittää, puhutiin jotain kokonaan muita kieliä. Nämä muut kielet sitten vaikuttivat saamelaiskieliin, joita ensin puhuttiin lähes koko nykyisessä Suomessa. Itämerensuomalainen kieli sitten levisi vähitellen rannikoilta lopulta koko nykyisen suomen alueelle ja kantasaame vaataavasti oli jo satoja vuosia tätä ennen tainnut levitä Lappiin, jossa siihen jäi paljon lainasanoja siellä aiemmin puhutuista tuntemattomista, nyt hävinneistä kielistä. Lisäksi on voinut olla ennen itämerensuomea ja saamea nykyisen Suomenkin alueella puhuttuja muita uralilaisia kieliä, mutta niistä en maallikkomna osaa sanoa enempää, muistan vain tällaisenkin oletuksen nähneeni.
Ja samoin kansallisvaltioiden kehityksestä Suomessa ja pohjoismaissa on laaja kirjallisuus. Se taisi olla noin karkeasti 1800-luvun juttu. Sitä ennen oli enemmän monikansallisia valtakuntia. Vielä muutama sata vuotta sitten esim. Brittein saarilla kelttiläisiä kieliä ja englantia puhuttiin likimain yhtä paljon. Ja esim. ranska ja espanja ovat hyvin monikielisiä vieläkin, vaikka toisaalta yhden kielen doiminanssi on edennyt monissa maissa voimakkaana ja vähemmistökielien puhujamäärä on vähentynyt. Missä määrin yhtenäistämistä on tapahtunut ja kuinka rajusti, on ehkä vaihdellut. Vasta viime vuosikymmeninä monissa maissa on luovuttu yhtenäistämisestä, ja tässäkin on eroja (mutta tässähän eivät Suomi, Ruotsi ja Norjakaan ole olleet puhtaita pulmusia, vaan saamelaiskieliä on juurittu pois joka maassa, suomea ruotsissa ja Norjassa, ja suomessa joskus paikallisessti ruotsin kieltä, esimerkkinä vaikka Ahlainen). On joitakin vanhastaan kaksi- tai monikielisiä valtioita (esim. Sveitsi, Belgia, Suomi ruotsin kielen osalta), ja joissakin kielivähemmistöjä ei ole niin kovasti koetettu yhtenäistää valtakiellen kuin joissakin toisissa. Kuitenkin taas varsinaisia alkuperäiskansoja on Europpassa vähemmän, mutta on kuitenkin, ja eräs näistä ovat saamelaiset. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2019 kello 10.57 (EET)[vastaa]
Näen tällä hetkellä ja keskustelun perusteella niin, että alkuperäiskansa-käsite on lanseerattu vasta Suomen itsenäisyyden aikana. En toki ole asiantuntija. Toivon että virheelliset käsitykseni tulevat oikaistuiksi. Niille, jotka pahoittivat mielensä saamelaiset-artikkeliin tekemäni lisäyksen (jonka olenjo poistanut) perusteella, esitän vilpittömän anteeksipyyntöni. Tarkoitukseni ei ollut kenkkuilla. --Höyhens (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 10.36 (EET)[vastaa]
Käsitettä ei ole vielä 1960-luvun tietosanakirjassa (Otavan Iso), mutta 1980-luvun Facta 2001:ssä se on, mikä kuvastanee yhteiskunnallisen ajattelun kehittymistä. Mustalaisetkin ilmestyivät vasta Facta 2001:een, sana romaanit mainitaan vaihtoehtona. Vanhojen tietosanakirjojen katsotaan nykyään kelpaavan enää lämmöneristeen raaka-aineeksi, mutta kyllä siinä paljon historiaa menee hukkaan. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 11.52 (EET)[vastaa]
Muuten Abc10, tarkoitatko että mustalaiset on määritelty Factassa 2001 alkuperäiskansaksi? Noin epäkuranttina vertailuna että tässä on mulla käsillä Otavan Iso tietosanakirja (osa vuodelta 1935) tuntee hakusanan Mustalaiset kommentilla "kulkurikansa". Artikkelin laatijana näkyy olleen Arvi Poijärvi. --Höyhens (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 16.38 (EET)[vastaa]
En tarkoita. Ovat muuten vaan sorrettu ja syrjitty kansanosa. Se 1935 on siis Otavan Iso tietosanakirja, ja 1960-luvulla taas ilestyi Otavan Iso tietosanakirja. Heh. Mutta menin taas halpaan, nimittäin olen ennnekin huomannut, että Otavan Ison hakemisto on tehty vasemmalla kädellä, mutta unohtanut sen, ja niinpä hakemistosta puuttuu Mustalaiset, joka on kuitenkin artikkelina ja alkaa näin: "Mustalaiset, romaanit, kulkurikansa", laatija joku Lauri Lehtinen kaikista Suomen laurilehtisistä. Tulipahan katsotuksi tarkemmin ja pelastetuksi tietosanakirjan maine siltä osin. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2019 kello 17.56 (EET)[vastaa]
Me ruvettiin keskustelemaan fasettinivelen anatomiasta sen yhteydessä, kun kumosit tekemäni muokkauksen Selkäkipu-artikkeliin. Peruin kumouksen ja laitoin selitykseksi seuraavaa:
"Kumosin äskeisen muutoksen, koska kuvista näkyy mielestäni selvästi, että fasettinivel on kiinteä osa selkänikamaa eli "sulautunut yhteen" selkänikaman kanssa. (Jos joku löytää kuvan,joka osoittaa toista, niin olkoot ystävällinen ja laittakoot linkin tänne.)"
Sen jälkeen kumosit kumoukseni, mutta et laittanut linkkiä kuvaan, joka todistaisi, että fasettinivel olisi irti selkänikamasta. Sen sijaan kirjoitit:
"Kuule kyllä se on niin että jos luussa on nivel niin luu on poikki, ja jos lasket nikamasta niveliksi nivelpinnat niin niitä on sitten neljä: vasen ala- ja ylä sekä oikea ala- ja ylä."
Olet siis ilmeisen satavarma, että fasettinivel on jollain tavalla irti nikamasta. Osaatko selittää, miksi kaikissa löytämissäni piirroskuvissa näyttää siltä, kuin ne olisivat sulautuneet yhteen?46.132.39.21930. lokakuuta 2019 kello 23.05 (EET)[vastaa]
Selityksesi siitä, että nivelpintoja on neljä eikä kaksi, niin mihin se nyt oikein liittyi? Jos fasettiniveliä on vain yksi eikä kaksi, miksi et siis korjannut artikkelia siltäkin osin?
46.132.39.21930. lokakuuta 2019 kello 23.32 (EET)[vastaa]
Nivel on luiden välissä, ei luussa. Pistän tähän nyt halkileikkauskuvan lannenikamasta ja sen liitoksista. Koska tässä näkyy vain vasen puoli, ei oikean puolen fasettinivelet ole näkyvissä mutta se on kutakuinkin peilikuva vasemmastasta. Siis fasettiniveliä on kahden lannenikaman välissä kaksi, oikea ja vasen. Fasettinivelellä on ylemmän nikaman ja alemman nikaman nivelpinnat, jotka ovat siis kahden eri luun nivelpintoja. Näin ollen luulla on neljä fasettinivelpintaa, kaksi ylempää ja kaksi alempaa. Mikä tässä on niin vaikeaa? --Höyhens (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 11.32 (EET)[vastaa]
Okei, periaatehan on että lähteiden tulisi olla tarkistettavissa. Mutta toinen periaate on "Oleta hyvä tahto", eli jos joku on tarkistanut lähteen paikkansapitävyyden, se on validi. Tästä asiasta lienee wikipedistien keskuudessa erimielisyyttä. Näin ollen kommenttisi oli mitä mainioin, kiitos siitä. --Höyhens (keskustelu) 20. marraskuuta 2019 kello 12.07 (EET)[vastaa]
Tuli: ([11]). Ei voi samassa lauseessa käyttää lähteenä 1930-luvuin tietosanakirjaa ja selostaa nykyisen dna-tutkimuksen tuloksia ilman lähteisiin viittaamista. Lähteitä niistä kyllä on. Ongelma tuossa "aiemmin vakiintuneessa käsityksessä" ei ensisijaisesti ollut lähteettömyys tai mahdollinen paikkansapitämättömyys (jonka osoittamiseksi kai jonkun koulukunnan mukaan vain pitäisi lähdepyyntömallinetta käyttää), vaan se, että vaikka aiemmin vakiintunut käsitys varmaan olikin likimain tuo tai ainakin sinne päin, niin olennaista on se, että tämä aiemmin vakiintunut käsitys on jo kauan sitten (noin 10-15 vuotta sitten) ymmärtääkseni vakuuttavasti osoitettu vääräksi, mutta tätä ei kerrota atikkelissa, eikä sitä, mikä on siihen verrattuna tuo uudempi käsitys (koska se sisältää muutakin kuin sen, mikä Aikiolta on nyt tuohon lainattuna). Toisaalta olisi tietysti hyvä ja tärkeää, että tuo vanhakin käsitys olisi selostettu lähteistetysti mahdollisten epätarkkuuksien ja väärinkäsitysten välttämiseksi. Tärkeämpää olisi kuitenkin saada siihen tuo nykyinen käsitys. (Jos nyt enää edes Aikion esseeen 2012 käsitystä voi sanoa "nykyiseksi", mutta on se ainakin nykyisempi kuin tuo 1990-luvun aikanaan parasta tietoa edustanut valtavirtakäsitys, joka on sen jälkeen kumottu mm. lainasanavertailuilla.) --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 09.22 (EET)[vastaa]
Muokkaisin artikkelia mielelläni, mutta juuri nyt en ehdi, koska maallikolle tarkistaminen on hidasta. Netissä on kyllä aiheen käsittelyn mahdollistavia tieteellisiä artikkeleita kielitieteeen osalta, ja myös uutisia ja esittelyjä viimeaikaisesta dna-tutkimuksesta.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 09.28 (EET)[vastaa]
Osan tuosta pystyisi kyllä lähteistämään myös viitatusta lähteestä (Aikio 2012), eli sen, että uralilaiset kielet eivät uudemman käsityksen mukaan ole tulleet fennoskandiaan vielä kivikaudella, mutta ei varmaan kaikkea täsmälleen siinä muodossa kuin tuossa nyt on kirjoitettu. --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 14.24 (EET)[vastaa]
Yleensä uudemmat lähteet ovat hyväksyttäviä. Vanhat saattavat olla vanhentuneita. Aikion kirjoitus on ollut vuonna 2012 yhteenveto siitä mitä on silloin tiedetty. Siinä viitataan lukuisiin muihin tutkimuksiin. Sen jälkeen on tullut lisää uutta tutkimusta sekä aikiolta että muilta. Olen noita jonkin verran lueskellut netistä, mutta kun olen vain harrastaja niin yhteenvedon kokoaminen on minulle liian työlästä nyt. Lisäksi myös arkeologiasta ja genetiikasta tulee koko ajan uutta tutkimusta, mutta niiden seuraaminen on maallikolle käytännössä mahdotonta paitsi jos tulee yleisesityksiä. Jos hakee kielitieteestä sellaisilla nimillä kuin Ante Aikio, Asko Parpola, Janne Saarikivi, Johanna Laakso, Mr Frog, Petri Kallio, Juha Janhunen, Denis Kuzmin, Jaakko Häkkinen ja mitä niitä nyt onkaan (niin kuin sanottu, olen aiheen suhteen vain harrastaja ja maallikko) niin löytyy jotain rippusia. Ehkä myös Tieteen termipankki. Tästä: [12] nyt esim löytyy alkupuolelta se, että ensin (vielä 1950-luvulle asti) katsottiin itämerensuomalaisten saapuneen suomeen rautakaudella ("migration theory"), 1950-luvulta 1990-luvulle taas ajateltiin että itämerensuomalaiset olivat saapuneet Itämeren ympäristöön jo kivikaudella ("jatkuvuusteoria"), mutta kun alkoi löytyä kandaindoeurooppalaisia ja indoarjalaisia lainasanoja, niin piti vetää itämerensuomalaisten kielten saapuminen takaisin kivikaudesta pronssikauteen. Sen takia 1990-luvun konsensusnäkemys on monissa kohdin vanhentunut kun uutta kielitietteellistä tietoa kertyi vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Kuitenkin kun samalla uutta tietoa tulee koko ajan myös arkeologiassa ja genetiikassa, niin tilanne on oikeastaan sama kuin aiheessa ihmisen evoluutioJuha Valsteen mukaan jossain hänen kirjansa esipuheessa: kunkinhetkisen yleiskuvan voidaan ilmoittaa edustavan vain kirjoittamisajankohtaa. (Ja jos kirjoittaa maallikona, niin ei voi tietää, onko tavoittanut relevantit lähteet.) Ja silloin ollaan jo niin tarkoissa jutuissa, että on erilaisia näkemyksiä ja käsitykset voivat muuttua ja tarkentua nopeasti. Nyt ei esim. (Aikion 2012 mukaan) ole varmuutta siitä onko ollut mitään varhaiskantasuomea (siis itämerensuomnen ja saamelaiskielten yhteistä kantakieltä erotuksena esim. mordvasta ja ehkä vielä jostain hävinneistä muista kielistä) vai ei ja jos niin kuinka kauan ja missä, Suomessa vai jossain muualla. Vaihtoehtoisesti itämerensuomi, saamelaiskielet ja mordvalaiskielet voivat olla kolme likimain yhtä vanhaa ja yhtä läheistä ryhmää keskenään. Sitten kun jää eläkkeelle voi olla aikaa, mutta näen jo nyt, vaikka on vielä monta vuotta aikaa, että tekemisiä tulee olemaan jonossa kymmeniä. Ja kun lisäksi monet (niin kuin teen itsekin) preferoivat kiireellissempinä muita aiheita, niin pitää vain toivoa että jotkut varsinaiset ammattilaiset, joilla ei jonkun artikkelin kuntoon pistämisessä nokka kauaa tuhise, kiinnostuisivat muokkaamaan. Tuossa mainitsemani Jaakko Häkkinen itse asiassa aiemmin muokkasikin fi-wikipediaa, mutta ei valitettavasti näytä olleen aktiivinen täällä nyt enää vuosiin. Wikipediassa taitaa nyt päivystävänä fennistinä olla Käyttäjä:Iivarius, vaikka joitain muitakin ehkä on. Iivarius voi ehkä alan koulutuksen omaavana tarkentaa, mutta taitaa vain olla niin kiireinen, että mahtaako ehtiä.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2019 kello 16.48 (EET)[vastaa]
Tässä sivulla 31 viitataan Janne Saarikiven artikkeleihin, joiden mukaan kantasuomi, kantamordva ja kantasaame mahdollisesti tai todennäköisesti olisivat erkaantuneet suoraan kantauralista mutta olleet sen jälkeen paljon alueellisesti tekemisissä keskenään (ja lisäksi kirjoittaja väittää, että Kalevalamitta olisi syntynyt itämerensuomalaisilla 200-luvulla jkr). Samassa kohdassa viitataan myös kirjoittajan (Frog 2017:c) omaan artikkeliin samasta aiheesta. Saamelaiskieliä käsittelevät Wikipedian artikkelit ovat siis suurelta osin käytännössä aivan hunningolla ja päivittämättä muuten kuin satunnaisesti noin ainakin 10 vuoden ajalta ja paljon keskeisiä lähteitä saattaa puuttua.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 18.52 (EET)[vastaa]
(Jos kirjaudut tuohon palveluun, mistä tuo on, niin palvelu rupeaa tarjoamaan sinulle saman aihepiirin linkkejä. Tämä siis mahdollistaisi aiheen opiskelun ja lähteiden keräilyn kirjastoista ym., jos olisi mahdollisuus käyttää siihen aikaa. Mutta aina aika välttämättä ei riitä kaikkeen edes eläkkeellä.) --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 19.08 (EET)[vastaa]
Edempänä tuossa väitetään myös että balttilaiset lainat itämerensuomeen tulivat siitä, kun nykyisiastä baltian maista itään pohjoisbaltin puhujat sulautuivat itämerensuomalaisiin (lähteenä tälle näkyy olevan Petri Kallion artikkeli tulevassa teoksessa vuodelta 2020, eli tämä on todella uutta tietoa). Ja sittemmin taas latvian kielessä ehkä olisi itämerensuomalaista substraattivaikutusta. En tiedä onko näitä viimeaikaisia tutkimuksia koottu mihinkään yhdeksi suomenkieliseksi yleisesitykseksi. Ainakaan Wikipediaan ei ole. Eli Wikipedian lukeminen on kuin pään pensaaseen pistäisi. --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 19.14 (EET)[vastaa]
Ei voi mitän: Tämä menee yhä mielenkiintoisemmaksi kun uutta tietoa saadaan. Joskus varhaisella 60-luvulla väitettiin että nämä asiat ovcat loppuun käsiteltyjä. Pikkulapsena uskoo helposti kaikenlaista mitä auktoriteetit sanovat. Nyt vanhana tajuaa varoa kun tietää ettei sittenkään ole rokotettu lopullisten totuuksien esittäjiä vastaan. --Höyhens (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 21.52 (EET)[vastaa]
Tässä vielä yksi uudehko linkki: [13]. Siinä on kiinnostavinta uralilaisen kielikunnan seitsämän kiistattoman alaryhmän (Itämerensuomalaiset kielet, saamelaiskielet jne.) keskinäisten sukulaisuussuhteiden tarkastelu, jossa tuodaan esiin tutkimuksen nykytilan mukaiset yksi- ja erimielisyydet. Kyseessä on kai tulossa olevan(ellei jo ilmestyneen?) yleisesityskirjan yhden luvun luonnos.--Urjanhai (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 21.59 (EET)[vastaa]
Hyvä kun huomasit. En tiedä mikä mulla on käynyt, ilmeisesti olen jättänyt jonkin kerran julkaise-nappia painamatta esikatselun jälkeen. No nyt viite toimii ainakin välttävästi. --Höyhens (keskustelu) 14. maaliskuuta 2020 kello 20.13 (EET)[vastaa]
Kumosin eilisiltaisen muutoksesi. Ei sellaisia voi hyväksyä vaikka kuinka olisi asiantunteva ja luotettava nimimerkki. Kakkosversion yhteenvedosta vuodelta 2006 löytyi kaksi lähdettä, jotka siirsin Lähteet-osaan. Niitä voi tutkia, varsinkin jos sinulla sattuu olemaan se Peltosen kirja. --Abc10 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2020 kello 10.53 (EET)[vastaa]
Otsikon artikkeli on jo pidemmän aikaa aiheuttanut minulle harmaita hiuksia, nimittäin muualta ei aineesta tunnu ainakaan hakusanalla "Pentobromital" tunnu löytyvän juurikaan mitään. Kuvituksena oleva putkilokaan ei hirveästi auttanut, lähinnä todisti sellaisen joskus olleen olemassa, eikä artikkelin lähteistyskään ole parhain mahdollinen. Onnistuin nyt lopulta löytämään Finnan kautta toisen putkilon ja ilmeisesti kyseessä on pentobarbitaalin ja bromisovaalin seos. Näin ollen artikkelin johdanto ei ole ihan täysin oikein. Toisaalta pentobarbitaali/bromisovaaliyhdistelmästäkään ei kovin helposti tietoa löydy jotain hajamainintoja lukuunottamatta. Harkittavaksi siis jää onko tuosta ainesta omaksi artikkelikseen vai riittääkö maininta noissa muissa artikkeleissa.--Nitraus(wikinät)8. huhtikuuta 2020 kello 21.04 (EEST)[vastaa]
Näyttää tosiaan siltä, että kyse on seokesta, mutta älä mielellään hävitä sitä putkiloa. Harmaat hiukset eivät ole vahingoksi, mutta kun mikään muukaan wikipedia ei näytä tuota seosta ottaneen tarpeelliseksi, riittänee ohjaus näihin kemiallisiin aineisiin. En edes muista tehneeni tuota artikkelia, mutta sama sille kun olen näköjään tehnyt. En nosta metakkaa jos tämän mainitsee ainesosien yhteydessä ja tekee ohjauksen johonkin oleellisempaan. Olisiko sinusta muuten tekemään artikkelia tai ohjausta aiheesta basitrasiinit, kun se ei ole kanssa ihan selkeä kemiallinen aine vaan monenlaisten toki toisiaan muistuttavan peptidin seos? Minä olen monta kertaa aloittanut, mutten ole päässyt puusta pitkään. Sehän kiinostanee yleisöä. --Höyhens (keskustelu) 8. huhtikuuta 2020 kello 23.57 (EEST)[vastaa]
{{VK palkinto|ruskea|viikko=35|vuosi=2019}}
{{VK palkinto|vaaleanvioletti|viikko=36|vuosi=2019}}
{{VK palkinto|sininen|viikko=41|vuosi=2019}}
