Ero sivun ”Kuolansuomalaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Kuolansuomalaisuus nykyään: Poistettu kursivointi kirjan julkaisuvuodesta ja lisätty yksi puuttunut pilkku |
|||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
1930-luvun [[Stalinin vainot|Stalinin vainoissa]] sadat kuolivat vajaan vuosikymmenen aikana [[Gulag|teloituspaikoilla, vankiloissa ja leireillä]]. Loput 4 334 henkeä pakkosiirrettiin 1940 [[talvisota|talvisodan]] aikaan [[Suomi|Suomelta]] vallatulle [[Karjalankannas|Karjalankannakselle]], jonne tarvittiin väestöä. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana [[Neuvostoliitto]] "evakuoi" väestön sisemmälle Venäjälle, josta myöhemmin osa on palannut [[Karjalan tasavalta]]an. Nykyisin{{milloin}} Kuolan niemimaan suomalaisia on kielitaitoisina jäljellä vain parikymmentä, lähes kaikki iäkkäitä vanhuksia. Jokseenkin kaikki nuorempien sukupolvien edustajat Kuolassa ovat venäläistyneet ja suuri osa heistä asuu Murmanskissa. |
1930-luvun [[Stalinin vainot|Stalinin vainoissa]] sadat kuolivat vajaan vuosikymmenen aikana [[Gulag|teloituspaikoilla, vankiloissa ja leireillä]]. Loput 4 334 henkeä pakkosiirrettiin 1940 [[talvisota|talvisodan]] aikaan [[Suomi|Suomelta]] vallatulle [[Karjalankannas|Karjalankannakselle]], jonne tarvittiin väestöä. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana [[Neuvostoliitto]] "evakuoi" väestön sisemmälle Venäjälle, josta myöhemmin osa on palannut [[Karjalan tasavalta]]an. Nykyisin{{milloin}} Kuolan niemimaan suomalaisia on kielitaitoisina jäljellä vain parikymmentä, lähes kaikki iäkkäitä vanhuksia. Jokseenkin kaikki nuorempien sukupolvien edustajat Kuolassa ovat venäläistyneet ja suuri osa heistä asuu Murmanskissa. |
||
Tunnetuimpia kuolansuomalaisia ovat kirjailija ja taidemaalari [[Sven Lokka]] [[Ylä-Tuuloma]]sta ja arkkitehti [[Hugo Hulkko]] Jyrkkinästä. Uurassa syntynyt, Suomeen ainoana perheensä jäsenenä Stalinin vainoista selvinnyt opettaja Elina Luukkainen (o.s. Takkinen), on kertonut elämänsä vaiheista teoksessaan ''Jäämeren myrskylintu (2014). |
Tunnetuimpia kuolansuomalaisia ovat kirjailija ja taidemaalari [[Sven Lokka]] [[Ylä-Tuuloma]]sta ja arkkitehti [[Hugo Hulkko]] Jyrkkinästä. Uurassa syntynyt, Suomeen ainoana perheensä jäsenenä Stalinin vainoista selvinnyt opettaja Elina Luukkainen (o.s. Takkinen), on kertonut elämänsä vaiheista teoksessaan ''Jäämeren myrskylintu'' (2014). Murmanskissa on toiminut 1990-luvun alusta asti suomalaisten [[luterilaisuus|evankelis-luterilainen]] [[seurakunta]], jonka jäsenistö on osin muurmanninsuomalaisten, osin [[inkeriläiset|inkeriläisten]] jälkeläisiä. |
||
==Kuolansuomalaisia kyliä ennen 1930-lukua== |
==Kuolansuomalaisia kyliä ennen 1930-lukua== |
||
Versio 10. maaliskuuta 2020 kello 08.39
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kuolansuomalaiset eli muurmanninsuomalaiset ovat Kuolan niemimaalla eläneitä suomalaisia. Suomalaiset uudisasukkaat saapuivat Jäämeren rannalle 1860-luvulla nälkävuosien aikaan. Lisää suomalaisia tuli 1900-luvun puolella, kun Muurmannin radan rakenteminen antoi työtä.[1] Suurin osa sai elantonsa kalastuksesta. Myös Murmanskin edeltäjän Romanov-na-Murmanin perustaminen vuonna 1916 houkutteli asukkaita. Osa muutti Petsamoon kun alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa 1920.
Muurmannin rannikon suomalaisasutus
Muurmannin rannikolla Kuolanvuonon länsipuolella asui Muotka-, Saita-, Uura- eli Orja-, ja Kuolanvuonon varsilla yli 4 000 henkeä käsittävä kuolansuomalainen kalastajaväestö. He muodostivat lähes neljänneksen koko Kuolan niemimaan väestöstä 1914 ennen Muurmannin radan rakennustöiden alkua. Venäläisen tilaston mukaan suomalaisia oli vuoden 1897 väestönlaskennan perusteella 1 276 henkeä, mutta tuon ajan venäläisen käytännön mukaan kaikki jotka puhuivat venäjää laskettiin venäläisiksi. Samoin toinen venäläinen tilasto antaa kuolansuomalaisten lukumääräksi 2 793 henkeä, 19 prosenttia seudun kokonaisväestöstä vuonna 1915, mutta tässä on noudatettu samaa käytäntöä kuin vuoden 1897 väestönlaskennassa eli venäjää puhuvat on laskettu venäläisiksi.
Tuulomajoen ja Turjan suomalaisasutus
Näiden lisäksi kuolansuomalaisia asui Tuulomajokivarren suomalaiskylissä sekä yhdessä karjalaisten ja venäläisten pomorien kanssa sekaisin Terin rannan kalastajakylissä Kuolan niemimaan etelärannalla Kantalahden itäpuolella. Näitä Terin eli Turjan rannan (Kannanlahden rannan) suomalais-karjalaisia kyliä olivat Kolvitsa, Porjalahti, Umpi (Umba), Metsäkylä (Lesnoi), Petrajoki (Olenitsa), Suolajoki (Salnitsa), Kaskiranta (Kaskaranta) ja Varsuga (Varsukka). Viimeksi mainitussa asui myös pomoreita.
Kun mukaan lasketaan Petsamon alueen suomalaisväestö, yli 1 400 henkeä, asui Kuolan niemimaalla Arkangelin kuvernementissa miltei 6 500 kuolansuomalaista. Näiden lisäksi pitää lukuun laskea lisää miltei 1 000 Norjan puolelta 1860-luvulla muuttanutta suomalaiset sukujuuret omaavaa kveeniä, jotka asettuivat Muurmannin länsipuolelle Vaitolahteen ja Tsipnavolakiin eli Sabbenjargaan (Tsipniemeen) Kalastajasaarennolla.
Kuolansuomalaisuus nykyään
1930-luvun Stalinin vainoissa sadat kuolivat vajaan vuosikymmenen aikana teloituspaikoilla, vankiloissa ja leireillä. Loput 4 334 henkeä pakkosiirrettiin 1940 talvisodan aikaan Suomelta vallatulle Karjalankannakselle, jonne tarvittiin väestöä. Jatkosodan aikana Neuvostoliitto "evakuoi" väestön sisemmälle Venäjälle, josta myöhemmin osa on palannut Karjalan tasavaltaan. Nykyisinmilloin? Kuolan niemimaan suomalaisia on kielitaitoisina jäljellä vain parikymmentä, lähes kaikki iäkkäitä vanhuksia. Jokseenkin kaikki nuorempien sukupolvien edustajat Kuolassa ovat venäläistyneet ja suuri osa heistä asuu Murmanskissa.
Tunnetuimpia kuolansuomalaisia ovat kirjailija ja taidemaalari Sven Lokka Ylä-Tuulomasta ja arkkitehti Hugo Hulkko Jyrkkinästä. Uurassa syntynyt, Suomeen ainoana perheensä jäsenenä Stalinin vainoista selvinnyt opettaja Elina Luukkainen (o.s. Takkinen), on kertonut elämänsä vaiheista teoksessaan Jäämeren myrskylintu (2014). Murmanskissa on toiminut 1990-luvun alusta asti suomalaisten evankelis-luterilainen seurakunta, jonka jäsenistö on osin muurmanninsuomalaisten, osin inkeriläisten jälkeläisiä.
Kuolansuomalaisia kyliä ennen 1930-lukua
Petsamo, Muotka, Pummanki, Kervana, Vaitolahti, Sebuska, Tsipnavolak, Valaslahti, Läätsi virall. Litsa, Kakkari, Kassivuono, Aaravuono (Areskuba), Vitsama, Vievka, Uura (Urakuba), Saanivuono, Kiltinä (Keldin), Saitavuono, Torossaari, Lapinmukka (Filmansky), Stolbova, Valkeakivi (Bieloi), Launa, Rosta, Likalahti, Грязная губа, Tyyvä, Uoljoki (Zarubiha), Päiväjärvi (Tuuloma), Jyrkkinä, Vosmus, Ristikenttä, Hulkko, Lutto, Nivankylä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Antti Ruonaniemi: Stalin tapatti lähes kaikki Muurmannin suomalaiset keskitysleireillä yle.fi, uutiset. 31.10.2019. Viitattu 31.10.2019.
Kirjallisuutta
- Sven Lokka: Missä on muuttolinnun kotimaa (Uuran kylän vaiheet), Veikko Erkkilä ky 2007
- O. V. Itkonen: Maanpakolaisen muistelmia, WSOY 1928.
- O. V. Itkonen, Muurmannin suomalainen legioona, Kansanvalta 1927
- Robert Kolehmainen: Toivottu ja ei-toivottu suomalaisuus Carelia No 2/2003
- Elina Luukkainen, Ilkka Markkula, Jäämeren myrskylintu. Kustannus Dosome Oy. 2014. ISBN 978-952-93-3496-4
- Tarja Lappalainen & Martti Turtola, Stalinin tappamat: Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö, Docendo 2019