Ero sivun ”Sogdiana” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
500–300-luvuilla eaa. Sogdiana kuului [[Akemenidien hallitsijasuku|akemenidien]] valtakuntaan. Vuosina 329–328 sen asukkaat kävivät [[Spitamenes]]in johdolla sitkeää taistelua [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] joukkoja vastaan. Aleksanterin kuoltua alue kuului [[seleukidit|seleukidien]] valtakuntaan, 200-luvulta eaa. [[Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta|Kreikkalais-baktrialaiseen kuningaskuntaan]] ja ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina [[Kušana-valtakunta]]an. 300–400-luvuilla Sogdianan valtasivat [[valkoiset hunnit]], 500–600-luvuilla [[turkkilaiset kansat|turkkilaiset]] ja 600–700-lukujen vaihteessa [[arabit]]. |
500–300-luvuilla eaa. Sogdiana kuului [[Akemenidien hallitsijasuku|akemenidien]] valtakuntaan. Vuosina 329–328 sen asukkaat kävivät [[Spitamenes]]in johdolla sitkeää taistelua [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] joukkoja vastaan. Aleksanterin kuoltua alue kuului [[seleukidit|seleukidien]] valtakuntaan, 200-luvulta eaa. [[Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta|Kreikkalais-baktrialaiseen kuningaskuntaan]] ja ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina [[Kušana-valtakunta]]an. 300–400-luvuilla Sogdianan valtasivat [[valkoiset hunnit]], 500–600-luvuilla [[turkkilaiset kansat|turkkilaiset]] ja 600–700-lukujen vaihteessa [[arabit]]. |
||
300–700-luvuilla Sogdianassa oli useita autonomisia ruhtinaskuntia. Alueella oli huomattava merkitys idän kansojen talous- ja kulttuurielämässä. Sogdilaiset kauppiaat hallitsivat silkkikauppaa. [[Kiina]]n ja [[Keski-Aasia]]n [[Merv]]in välisille karavaaniteille perustettiin sogdilaisia siirtokuntia. 400–700-luvuilla rakennettiin monumentaalirakennuksin koristettuja linnoitettuja kaupunkeja. Kuvataiteessa on turkkilaisia, [[iran]]ilaisia, [[intia]]laisia, kiinalaisia ja [[bysantti]]laisia vaikutteita. [[Sogdin kieli]] tunnetaan 300–900-luvuilla laadittujen [[buddhalaisuus|buddhalaisten]], [[manikealaisuus|manikealaisten]] ja [[ |
300–700-luvuilla Sogdianassa oli useita autonomisia ruhtinaskuntia. Alueella oli huomattava merkitys idän kansojen talous- ja kulttuurielämässä. Sogdilaiset kauppiaat hallitsivat silkkikauppaa. [[Kiina]]n ja [[Keski-Aasia]]n [[Merv]]in välisille karavaaniteille perustettiin sogdilaisia siirtokuntia. 400–700-luvuilla rakennettiin monumentaalirakennuksin koristettuja linnoitettuja kaupunkeja. Kuvataiteessa on turkkilaisia, [[iran]]ilaisia, [[intia]]laisia, kiinalaisia ja [[bysantti]]laisia vaikutteita. [[Sogdin kieli]] tunnetaan 300–900-luvuilla laadittujen [[buddhalaisuus|buddhalaisten]], [[manikealaisuus|manikealaisten]] ja [[nestorialaisuus|nestorialaisten]] tekstien perusteella. |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 25. elokuuta 2019 kello 21.34
Sogdiana eli Sogd (tadžikiksi Суғд, muinaispersiaksi Sughuda, pers. سغد, kiin. 粟特) oli muinaisten sogdien asuttama maakunta Zeravšan- ja Kaškadarja-jokien varsilla nykyisten Uzbekistanin ja Tadžikistanin alueella. Sen keskuksena toimi Marakanda eli nykyinen Samarkand.
500–300-luvuilla eaa. Sogdiana kuului akemenidien valtakuntaan. Vuosina 329–328 sen asukkaat kävivät Spitamenesin johdolla sitkeää taistelua Aleksanteri Suuren joukkoja vastaan. Aleksanterin kuoltua alue kuului seleukidien valtakuntaan, 200-luvulta eaa. Kreikkalais-baktrialaiseen kuningaskuntaan ja ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina Kušana-valtakuntaan. 300–400-luvuilla Sogdianan valtasivat valkoiset hunnit, 500–600-luvuilla turkkilaiset ja 600–700-lukujen vaihteessa arabit.
300–700-luvuilla Sogdianassa oli useita autonomisia ruhtinaskuntia. Alueella oli huomattava merkitys idän kansojen talous- ja kulttuurielämässä. Sogdilaiset kauppiaat hallitsivat silkkikauppaa. Kiinan ja Keski-Aasian Mervin välisille karavaaniteille perustettiin sogdilaisia siirtokuntia. 400–700-luvuilla rakennettiin monumentaalirakennuksin koristettuja linnoitettuja kaupunkeja. Kuvataiteessa on turkkilaisia, iranilaisia, intialaisia, kiinalaisia ja bysanttilaisia vaikutteita. Sogdin kieli tunnetaan 300–900-luvuilla laadittujen buddhalaisten, manikealaisten ja nestorialaisten tekstien perusteella.
Lähteet
- Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 24, kniga I, s. 66. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.
Arabia · Arakhosia · Aria · Armenia · Assyria · Babylonia · Baktria · Dahai · Drangiana · Egypti · Foinikia/Palestiina · Fryygia · Gandara · Gedrosia · Hyrkania · Joonia · Intia · Indus · Kappadokia · Kaaria · Khorasmia · Kilikia · Kolkhis · Kush · Libya/Kyrene · Lyydia · Maka · Makedonia (valtakunta) · Meedia · Paflagonia ·Pamfylia · Parthia · Persis · Saka · Sattagydia · Sogdiana · Susiana · Traakia