Ero sivun ”Pohjola-Norden” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
ei saa sekoitaa Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
}} |
}} |
||
'''Pohjola-Norden''' on poliittisesti sitoutumaton, [[pohjoismainen yhteistyö|pohjoismaista yhteistyötä]] tekevä [[kansalaisjärjestö]]. Vuonna [[1924]] perustettu Pohjola-Norden on Suomessa sen päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö. Pohjola-Nordenin tärkein työsarka on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja [[pohjoismaat|Pohjoismaiden]] tunnetuksi tekeminen Suomessa. Yhteydenpito päättäjiin ja viranomaisiin sekä aloitteiden teko ovat toinen merkittävä tehtäväkenttä. Pohjola-Nordenilla on kattava piiri- ja paikallisosastoverkosto, sekä noin 8 000 henkilöjäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/pohjoismaisen_kansalaisyhteistyon_keskusliitto/pohjola-norden_kansalaisjarjestona/?id=146 | Nimeke=Pohjola-Norden kansalaisjärjestönä | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref> Järjestöä ei pidä sekoittaa [[Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto|Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon]]. Molemmat järjestöt on täysin itsenäisiä järjestöjä vaikka tekevät |
'''Pohjola-Norden''' on poliittisesti sitoutumaton, [[pohjoismainen yhteistyö|pohjoismaista yhteistyötä]] tekevä [[kansalaisjärjestö]]. Vuonna [[1924]] perustettu Pohjola-Norden on Suomessa sen päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö. Pohjola-Nordenin tärkein työsarka on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja [[pohjoismaat|Pohjoismaiden]] tunnetuksi tekeminen Suomessa. Yhteydenpito päättäjiin ja viranomaisiin sekä aloitteiden teko ovat toinen merkittävä tehtäväkenttä. Pohjola-Nordenilla on kattava piiri- ja paikallisosastoverkosto, sekä noin 8 000 henkilöjäsentä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.pohjola-norden.fi/fi/jaarjestao/pohjoismaisen_kansalaisyhteistyon_keskusliitto/pohjola-norden_kansalaisjarjestona/?id=146 | Nimeke=Pohjola-Norden kansalaisjärjestönä | Tekijä=Pohjola-Norden ry || Viitattu=17.8.2012|Kieli={{fi}} }}</ref> Järjestöä ei pidä sekoittaa [[Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto|Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon]]. Molemmat järjestöt on täysin itsenäisiä järjestöjä, vaikka tekevät jonkin verran yhteistyötä. |
||
==Historia== |
==Historia== |
||
Versio 12. maaliskuuta 2019 kello 22.52
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty korjattavaksi, koska se on mainosmainen. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla kieliasua neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Pohjola-Norden ry | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Perustettu | 1924 |
| Jäsenmäärä | 8 000 |
| pääsihteeri | Michael Oksanen |
| Puheenjohtaja | Katri Kulmuni |
| Jäsenlehti | Pohjola-Norden-lehti |
| Aiheesta muualla | |
| [www |
|
Pohjola-Norden on poliittisesti sitoutumaton, pohjoismaista yhteistyötä tekevä kansalaisjärjestö. Vuonna 1924 perustettu Pohjola-Norden on Suomessa sen päätehtävänä on pohjoismainen yhteistyö. Pohjola-Nordenin tärkein työsarka on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen ja Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen Suomessa. Yhteydenpito päättäjiin ja viranomaisiin sekä aloitteiden teko ovat toinen merkittävä tehtäväkenttä. Pohjola-Nordenilla on kattava piiri- ja paikallisosastoverkosto, sekä noin 8 000 henkilöjäsentä.[1] Järjestöä ei pidä sekoittaa Pohjola-Nordenin Nuorisoliittoon. Molemmat järjestöt on täysin itsenäisiä järjestöjä, vaikka tekevät jonkin verran yhteistyötä.
Historia
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaiden asukkaat kokivat tarvetta syventää keskinäistä yhteistyötään. Vuonna 1919 perustettiin kansalliset Norden-yhdistykset Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan, 1922 Islantiin ja 1924 Suomeen. Yhdistysten toiminta lähti alusta alkaen alhaaltapäin kansalaisista itsestään ja perustui yhteisen kielen, kulttuurin ja historian sekä maantieteen luomaan vahvaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen.
Maailmansotien välisenä aikana toiminta perustui erilaisiin kursseihin, juhliin sekä opiskelija- ja kulttuurivaihtoon. Toisen maailmansodan jälkeen toiminta kehittyi laajaksi kansanliikkeeksi, ja piirejä ja paikallisyhdistyksiä perustettiin ympäri maata. Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön kantavana voimana oli erityisesti kummi- ja ystäväkuntayhteistyö.[2]
Alusta lähtien tärkeä osa toimintaa on ollut yhteydenpito poliittisiin ja elinkeinoelämän vaikuttajiin. Tunnetuimpia Norden-yhdistysten aloitteita ovat olleet Pohjolan passivapaus (1954), yhteiset työmarkkinat (1954) ja sosiaalietuudet (1955). Myöhempinä vuosina on myös solmittu mm. pohjoismainen kaksoisverotuksen estävä sopimus sekä pohjoismainen kielisopimus. Tämän hetken tärkeimpiä tehtäviä on poistaa jäljellä olevia rajaesteitä Pohjoismaissa.[3]
Veikko Karsma teki elämäntyönsä viidellä eri vuosikymmenellä Pohjola-Nordenin palveluksessa, vuodesta 1946 sihteerinä, vuodesta 1951 pääsihteerinä ja 1961–1983 toimitusjohtajana.[4]
Toiminta
Yhdessä muiden Pohjoismaiden Norden-yhdistysten kanssa yhdistys tarjoaa Pohjolassa asuville mahdollisuuden pohjoismaiseen toimintaan ja vuorovaikutukseen.
Pohjola-Norden edistää pohjoismaisten kielten opetusta, osaamista ja käyttöä tarjoamalla kouluissa tapahtuvan opetuksen tueksi erilaisia oppimateriaaleja, tukemalla opettajia, oppilaita ja opiskelijoita matka-avustuksin ja osallistumalla yhteispohjoismaisiin kielihankkeisiin. Paikallis- ja aluetason virkamiehille Pohjola-Norden järjestää koulutustilaisuuksia mm. pohjoismaisista sopimuksista ja niiden käytännön sovelluksista. Seminaarit ovat osa pohjoismaista rajaestetyötä ja niiden tavoitteena on erityisesti parantaa tiedonkulkua viranomaisilta kansalaisille.
Pohjola-Norden järjestää myös elinkeinoelämän ja järjestöelämän piirissä työskenteleville tarkoitettuja eri teemoihin keskittyviä seminaareja pyrkien valaisemaan pohjoismaisen yhteistyön haasteita ja mahdollisuuksia. Pohjola-Norden ylläpitää myös Suomessa Pohjoismaiden ministerineuvoston Haloo Pohjola -neuvontapalvelua Pohjoismaasta toiseen muuttaville kansalaisille.[5]
Organisaatio
Pohjola-Nordenilla on kattava alueverkosto. Pohjola-Nordenilla on aluetoimistot Turussa, Vaasassa ja Oulussa, mutta paikallisyhdistyksiä ympäri Suomen on yhteensä noin 100.[6]
Pohjola-Nordenin ylin päättävä elin on kerran vuodessa kokoontuva liittokokous, joka valitsee liittohallituksen. Liittotoimisto sijaitsee Helsingissä Helsingin Kampissa Fredrikinkadulla.
Norden-yhdistyksiä on Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Grönlannissa, Färsaarilla ja Ahvenanmaalla sekä Pohjoismaiden ulkopuolella Virossa, Liettuassa ja Venäjällä.[7]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Pohjola-Norden ry: Pohjola-Norden kansalaisjärjestönä pohjola-norden.fi. Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
- ↑ Pohjola-Norden ry: Norden-yhdistysten historiaa pohjola-norden.fi. Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
- ↑ Pohjola-Norden ry: Pohjola-Norden edunvalvontajärjestönä pohjola-norden.fi. Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
- ↑ Kuolleita. Kanslianeuvos Veikko Karsma. Helsingin Sanomat, 6.3.1983, s. 12.
- ↑ Pohjola-Norden ry: Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto pohjola-norden.fi. Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
- ↑ Pohjola-Norden ry: Yhdistykset pohjola-norden.fi. Viitattu 17.8.2012. (suomeksi)
- ↑ Föreningarna Nordens Förbund: Hvad er Foreningerne Nordens Forbund fnf.se. Viitattu 17.8.2012. (tanskaksi)
Aiheesta muualla