Ero sivun ”Hattu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
käytölle oma yläosio; sanonnat-osio loppuun, ei kerro hatusta ensinkään
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo päähineestä. Muita merkityksiä on [[Hattu (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
{{Tämä artikkeli|kertoo päähineestä. Muita merkityksiä on [[Hattu (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[Kuva:Vincent Willem van Gogh 129.jpg|thumb|250px|[[Vincent van Gogh]], ''Olkihattu ja piippu -asetelma'', 1885.]]
[[Kuva:Vincent Willem van Gogh 129.jpg|thumb|[[Vincent van Gogh]], ''Olkihattu ja piippu -asetelma'', 1885.]]
[[Kuva:Mode. Hattar. Modeplansch från 1911 - Nordiska Museet - NMA.0033994.jpg|thumb|250px|Naisten hattumuotia vuodelta 1911.]]
[[Kuva:Mode. Hattar. Modeplansch från 1911 - Nordiska Museet - NMA.0033994.jpg|thumb|250px|Naisten hattumuotia vuodelta 1911.]]
'''Hattu''' on tavallisesti jäykästä materiaalista valmistettu [[päähine]], jossa on kupu ja usein lieri.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|hattu}}</ref> Esimerkiksi [[lierihattu]] suojaa auringolta. Hattua käytetään paitsi pään suojaamiseen ja lämpöenergian säilyttämiseen, myös sen koristearvon takia.
'''Hattu''' on tavallisesti jäykästä materiaalista valmistettu [[päähine]], jossa on kupu ja usein lieri.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|hattu}}</ref> Esimerkiksi [[lierihattu]] suojaa auringolta. Hattua käytetään paitsi pään suojaamiseen ja lämpöenergian säilyttämiseen, myös sen koristearvon takia.


==Historia==
==Historia==
⚫
[[Kuva:Fedora hat.svg|thumb|[[Fedora-hattu]] on yleisin miesten lierihatuista. Se on puolipehmeä huopahattu, jonka nimi on peräisin Giordanon ''Fedora''-oopperan päähenkilöltä, ruhtinatar Fedora Romazovalta.]]

Ensimmäiset tunnetut kuvaukset hatuista löytyvät hautamaalauksista muinaisen Egyptin [[Theba (Egypti)|Thebasta]] noin vuodelta 3200 eaa. Näissä kuvissa esiintyy olkihattuinen mies. Muita viittauksia miesten, ja etenkin [[orja|orjien]], käyttämiin hattuihin löytyy myös [[Antiikin Kreikka|Antiikin Kreikasta]] ja [[Antiikin Rooma|Antiikin Roomasta]]. Samaan aikaan naiset kuvattiin esimerkiksi huppujen tai [[huivi]]en kanssa.<ref>{{cite web|url=http://www.hatsandcaps.co.uk/Hat-History-Ahat_history/ |title=History of Hats |publisher=Hatsandcaps.co.uk |date= |accessdate=2011-07-02}}</ref> Ensimmäiset naisten hatut taas ilmestyivät 1500-luvun lopulla. 1800-luvun alkupuolella naiset käyttivät [[hilkka (päähine)|hilkkoja]]. Vähitellen hatut muuttuivat entistä isommiksi ja koristeellisimmiksi, kunnes 1920-luvulla naisten hiusmuodin muuttuessa lyhyemmäksi myös naisten hatut pienenivät.<ref name="hatsuk1">{{cite web|url=http://www.hatsuk.com/hatsuk/hatsukhtml/bible/history.htm |title=Hat history |publisher=Hatsuk.com |date= |accessdate=2012-01-07}}</ref> 1800-luvulla yleisiä länsimaisia päähineitä olivat [[knalli]] ja [[silinterihattu]].
Ensimmäiset tunnetut kuvaukset hatuista löytyvät hautamaalauksista muinaisen Egyptin [[Theba (Egypti)|Thebasta]] noin vuodelta 3200 eaa. Näissä kuvissa esiintyy olkihattuinen mies. Muita viittauksia miesten, ja etenkin [[orja|orjien]], käyttämiin hattuihin löytyy myös [[Antiikin Kreikka|Antiikin Kreikasta]] ja [[Antiikin Rooma|Antiikin Roomasta]]. Samaan aikaan naiset kuvattiin esimerkiksi huppujen tai [[huivi]]en kanssa.<ref>{{cite web|url=http://www.hatsandcaps.co.uk/Hat-History-Ahat_history/ |title=History of Hats |publisher=Hatsandcaps.co.uk |date= |accessdate=2011-07-02}}</ref> Ensimmäiset naisten hatut taas ilmestyivät 1500-luvun lopulla. 1800-luvun alkupuolella naiset käyttivät [[hilkka (päähine)|hilkkoja]]. Vähitellen hatut muuttuivat entistä isommiksi ja koristeellisimmiksi, kunnes 1920-luvulla naisten hiusmuodin muuttuessa lyhyemmäksi myös naisten hatut pienenivät.<ref name="hatsuk1">{{cite web|url=http://www.hatsuk.com/hatsuk/hatsukhtml/bible/history.htm |title=Hat history |publisher=Hatsuk.com |date= |accessdate=2012-01-07}}</ref> 1800-luvulla yleisiä länsimaisia päähineitä olivat [[knalli]] ja [[silinterihattu]].


== Valmistus ==
==Hatun kuvaannollisia merkityksiä==
⚫
Hattuja on tehty esimerkiksi [[huopa|huovasta]], [[nahka|nahasta]], [[muovi]]sta ja erilaisista kankaista. [[Tuohi]], taula, [[olki]] ja [[pahvi]] ovat erikoisempia hattumateriaaleja.
⚫
[[Kuva:Fedora hat.svg|thumb|250px|[[Fedora-hattu]] on yleisin miesten lierihatuista. Se on puolipehmeä huopahattu, jonka nimi on peräisin Giordanon ''Fedora''-oopperan päähenkilöltä, ruhtinatar Fedora Romazovalta.]]
⚫
Kuvaannollisesti hattu voi viitata henkilön asemaan tai rooliin. Tällä tavoin termiä käyttää esimerkiksi [[Edward de Bono]] (1990) viitatessaan keskustelijoiden erilaisiin rooleihin ilmauksella ''ajatteluhattu''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= De Bono, Edward|Nimeke= Kuusi ajatteluhattua|Julkaisija= MARK kustannus |Julkaisupaikka=Helsinki| Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 952-9569-01-7}}</ref>
⚫
Kaunokirjallisuudessa Mario Puzon romaanissa ''Kummisetä'' hattu osoittaa tietyn ajatusmaailman omaksumista seuraavassa [[Tom Hagen]]in repliikissä [[Michael Corleone]]lle: ''"[P]anin sisilialaisen hatun päähäni ja lopulta tajusin senkin."''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Puzo, Mario|Nimeke=Kummisetä : Romaani mafiasta|Julkaisija=WSOY|Julkaisupaikka=Porvoo, Helsinki| Vuosi= 1972|Sivut=450-451| Tunniste=ISBN 951-0-02991-2}}</ref>
⚫
Hattuun liittyy monia sanontoja, kuten (kerjätä) ''hattu kourassa'', ''(tehdä) [[hattutemppu]]'' tai ''nostaa hattua''.


⚫
Usein hatussa on koristeita, kuten nauhoja ja sulkia. Suruaikaan mustaan hattuun on voitu liittää myös huntu. Hattu voi sisältää lisäosia kuten lipan tai korvaläpät. Korvaläpät voidaan kääntää kylmällä ilmalla korvien suojaksi.
⚫
Toisinaan halutaan korostaa omaa persoonallisuutta pitämällä tavalliseksi mielletystä poikkeavaa hattua.


⚫
Hattuja on valmistettu jo pitkään teollisesti. Hatunvalmistusta taiteena toteuttaa [[modisti]]. Tämä ammatti on keskittynyt etenkin naisten kalliiden, yksilöllisten hattujen suunnitteluun.
===Hattu uskonnoissa===


==Käyttö==
===Uskonnoissa===
Hattu voi osoittaa kantajansa uskontoa tai arvoasemaa, esimerkiksi katolisen kirkon kardinaalit käyttävät punaista kalottia eli [[zucchetto]]a, [[paavi]] puolestaan valkoista. Myös juutalaisilla on oma rukouspäähine, [[kipa]] eli jarmulke. [[Sikhiläisyys|Sikhit]] käyttävät uskontonsa tunnuksena [[turbaani]]a. Muun muassa suomalaisissa herätysliikkeissä suhtauduttiin 1800-luvulla hatun käyttöön turhana koreiluna.
Hattu voi osoittaa kantajansa uskontoa tai arvoasemaa, esimerkiksi katolisen kirkon kardinaalit käyttävät punaista kalottia eli [[zucchetto]]a, [[paavi]] puolestaan valkoista. Myös juutalaisilla on oma rukouspäähine, [[kipa]] eli jarmulke. [[Sikhiläisyys|Sikhit]] käyttävät uskontonsa tunnuksena [[turbaani]]a. Muun muassa suomalaisissa herätysliikkeissä suhtauduttiin 1800-luvulla hatun käyttöön turhana koreiluna.


⚫
===Oppiarvon tunnuksena===
===Hattu päässä vai päästä?===
⚫
[[Tiedosto:Ylioppilaslakki.jpg|thumb|Suomalainen ylioppilaslakki.]]
⚫
Toisinaan hatun päässä pitäminen merkitsee kunnioitusta, toisinaan sen pois ottaminen. Esimerkiksi juutalaiset pitävät hattua päässä synagogassa ja sisätiloissa, kun taas kristityt miehet ”paljastavat” päänsä tullessaan sisätilaan tai kirkkoon. Ulkona käytettäväksi tarkoitettu päähine riisutaan usein sisätiloihin mennessä samalla muidenkin ulkovaatteiden kanssa. Länsimaissa hyviin tapoihin kuuluu, että hattu päässä ei syödä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fredrikson.fi/site/content/view/30/49/ | Nimeke = Hatunkäyttäjän etiketti | Viitattu = 13.2.2012 | Julkaisija = Fredrikson}}</ref>

⚫
[[Väinö Linna]] käyttää ''[[Tuntematon sotilas|Tuntemattomassa sotilaassa]]'' näitä tapoja kuvatessaan ironisesti suomalaista [[kansanluonne]]tta. Määtän kysyessä mitä on urheus, Vanhala vastaa urheuden ilmenevän siinä, ettei ”''korpisoturi'' –&nbsp;– ''ota lakkia päästänsä muualla kuin kun kirkossa ja lakituvassa''”.

⚫
===Hattu oppiarvon tunnuksena===
⚫
[[Tiedosto:Ylioppilaslakki.jpg|thumb|250px|Suomalainen ylioppilaslakki.]]
Suomessa tärkeä symboliarvo on myös [[tohtorinhattu|tohtorinhatulla]] ja [[ylioppilaslakki|ylioppilaslakilla]] sekä [[teekkarilakki|teekkarilakilla]]. Myös [[merkonomilakki]] toimii tällä tavoin. Jotkin ammattioppilaitoksetkin ovat suunnitelleet valmistuville ammattilaisille omat [[ammattilakki|ammattilakkinsa]] päättäjäisjuhlissa jaettaviksi.
Suomessa tärkeä symboliarvo on myös [[tohtorinhattu|tohtorinhatulla]] ja [[ylioppilaslakki|ylioppilaslakilla]] sekä [[teekkarilakki|teekkarilakilla]]. Myös [[merkonomilakki]] toimii tällä tavoin. Jotkin ammattioppilaitoksetkin ovat suunnitelleet valmistuville ammattilaisille omat [[ammattilakki|ammattilakkinsa]] päättäjäisjuhlissa jaettaviksi.


Aikaisemmin erityisesti ylioppilaslakkia pidettiin arkikäytössäkin osoittamassa kantajansa oppiarvoa. Nykyään oppiarvoja osoittavien hattujen ja lakkien käyttö on rajoitettu erityisiin tilaisuuksiin. Esimerkiksi tohtorinhattua käytetään [[promootio]]n lisäksi vain [[kustos|kustoksen]] ja [[vastaväittäjä]]n asemassa väitöstilaisuudessa sekä yliopiston erityisissä juhlatilaisuuksissa.
Aikaisemmin erityisesti ylioppilaslakkia pidettiin arkikäytössäkin osoittamassa kantajansa oppiarvoa. Nykyään oppiarvoja osoittavien hattujen ja lakkien käyttö on rajoitettu erityisiin tilaisuuksiin. Esimerkiksi tohtorinhattua käytetään [[promootio]]n lisäksi vain [[kustos|kustoksen]] ja [[vastaväittäjä]]n asemassa väitöstilaisuudessa sekä yliopiston erityisissä juhlatilaisuuksissa.


===Hattu palkintona===
===Palkintona===
Ranskan [[muukalaislegioona]]ssa oikeus käyttää erityistä valkoista päähinettä, [[Képi|Képi Blanc]]ia, myönnetään peruskoulutuksen jälkeen erityisessä juhlassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pietiläinen, Kyösti ; Pietiläinen, Petri | Nimeke="Legioonalainen Peters - Suomalaisen palkkasoturin muistelmat" | Vuosi=2003 |Sivut=44-45|Selite=8. painos, 2006|Julkaisija= Tammi | Tunniste=ISBN 951-31-3193-9}}</ref>
Ranskan [[muukalaislegioona]]ssa oikeus käyttää erityistä valkoista päähinettä, [[Képi|Képi Blanc]]ia, myönnetään peruskoulutuksen jälkeen erityisessä juhlassa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pietiläinen, Kyösti ; Pietiläinen, Petri | Nimeke="Legioonalainen Peters - Suomalaisen palkkasoturin muistelmat" | Vuosi=2003 |Sivut=44-45|Selite=8. painos, 2006|Julkaisija= Tammi | Tunniste=ISBN 951-31-3193-9}}</ref>
[[Tiedosto:Képi Blanc profile.jpg|thumb|250px|Ranskan muukalaislegioonan Képi Blanc.]]
[[Tiedosto:Képi Blanc profile.jpg|thumb|250px|Ranskan muukalaislegioonan Képi Blanc.]]
Rivi 37: Rivi 31:
Suomen sarjakuvaseura jakaa [[Puupäähattu]]a ansioituneille [[sarjakuva]]piirtäjille. [[Ola Fogelberg]]in sarjakuvasankarin [[Pekka Puupää]]n hattu on tyypillinen pitkänmallinen.
Suomen sarjakuvaseura jakaa [[Puupäähattu]]a ansioituneille [[sarjakuva]]piirtäjille. [[Ola Fogelberg]]in sarjakuvasankarin [[Pekka Puupää]]n hattu on tyypillinen pitkänmallinen.


===Hattu metsästyksessä===
===Metsästyksessä===
Hattua on käytetty myös [[merkinanto]]on. [[Metsästys|Metsästäjä]] viestittää [[punainen|punaisella]] hatulla matkan päähän olevansa ihminen, jotta muut metsästäjät eivät ampuisi häntä. Hatun katsotaan olevan tärkeä osa asukokonaisuutta esimerkiksi [[häät|häissä]] tai muissa tilaisuuksissa, jossa edellytetään muodollista pukeutumista.
Hattua on käytetty myös [[merkinanto]]on. [[Metsästys|Metsästäjä]] viestittää [[punainen|punaisella]] hatulla matkan päähän olevansa ihminen, jotta muut metsästäjät eivät ampuisi häntä. Hatun katsotaan olevan tärkeä osa asukokonaisuutta esimerkiksi [[häät|häissä]] tai muissa tilaisuuksissa, jossa edellytetään muodollista pukeutumista.


===Itsekorostuksessa===
== Hatun valmistus ==
⚫
Toisinaan halutaan korostaa omaa persoonallisuutta pitämällä tavalliseksi mielletystä poikkeavaa hattua.
⚫
Hattuja on tehty esimerkiksi [[huopa|huovasta]], [[nahka|nahasta]], [[muovi]]sta ja erilaisista kankaista. [[Tuohi]], taula, [[olki]] ja [[pahvi]] ovat erikoisempia hattumateriaaleja.


==Hattuetiketti==
⚫
Usein hatussa on koristeita, kuten nauhoja ja sulkia. Suruaikaan mustaan hattuun on voitu liittää myös huntu. Hattu voi sisältää lisäosia kuten lipan tai korvaläpät. Korvaläpät voidaan kääntää kylmällä ilmalla korvien suojaksi.
⚫
Toisinaan hatun päässä pitäminen merkitsee kunnioitusta, toisinaan sen pois ottaminen. Esimerkiksi juutalaiset pitävät hattua päässä synagogassa ja sisätiloissa, kun taas kristityt miehet ”paljastavat” päänsä tullessaan sisätilaan tai kirkkoon. Ulkona käytettäväksi tarkoitettu päähine riisutaan usein sisätiloihin mennessä samalla muidenkin ulkovaatteiden kanssa. Länsimaissa hyviin tapoihin kuuluu, että hattu päässä ei syödä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fredrikson.fi/site/content/view/30/49/ | Nimeke = Hatunkäyttäjän etiketti | Viitattu = 13.2.2012 | Julkaisija = Fredrikson}}</ref>

⚫
[[Väinö Linna]] käyttää ''[[Tuntematon sotilas|Tuntemattomassa sotilaassa]]'' näitä tapoja kuvatessaan ironisesti suomalaista [[kansanluonne]]tta. Määtän kysyessä mitä on urheus, Vanhala vastaa urheuden ilmenevän siinä, ettei ”''korpisoturi'' –&nbsp;– ''ota lakkia päästänsä muualla kuin kun kirkossa ja lakituvassa''”.


==Sanonnoissa==
⚫
Hattuja on valmistettu jo pitkään teollisesti. Hatunvalmistusta taiteena toteuttaa [[modisti]]. Tämä ammatti on keskittynyt etenkin naisten kalliiden, yksilöllisten hattujen suunnitteluun.
⚫
Kuvaannollisesti hattu voi viitata henkilön asemaan tai rooliin. Tällä tavoin termiä käyttää esimerkiksi [[Edward de Bono]] (1990) viitatessaan keskustelijoiden erilaisiin rooleihin ilmauksella ''ajatteluhattu''.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= De Bono, Edward|Nimeke= Kuusi ajatteluhattua|Julkaisija= MARK kustannus |Julkaisupaikka=Helsinki| Vuosi=1990 | Tunniste=ISBN 952-9569-01-7}}</ref>
⚫
Kaunokirjallisuudessa Mario Puzon romaanissa ''Kummisetä'' hattu osoittaa tietyn ajatusmaailman omaksumista seuraavassa [[Tom Hagen]]in repliikissä [[Michael Corleone]]lle: ''"[P]anin sisilialaisen hatun päähäni ja lopulta tajusin senkin."''<ref>{{Kirjaviite|Tekijä= Puzo, Mario|Nimeke=Kummisetä : Romaani mafiasta|Julkaisija=WSOY|Julkaisupaikka=Porvoo, Helsinki| Vuosi= 1972|Sivut=450-451| Tunniste=ISBN 951-0-02991-2}}</ref>
⚫
Hattuun liittyy monia sanontoja, kuten (kerjätä) ''hattu kourassa'', ''(tehdä) [[hattutemppu]]'' tai ''nostaa hattua''.


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 21. tammikuuta 2019 kello 18.11

Tämä artikkeli kertoo päähineestä. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Vincent van Gogh, Olkihattu ja piippu -asetelma, 1885.
Naisten hattumuotia vuodelta 1911.

Hattu on tavallisesti jäykästä materiaalista valmistettu päähine, jossa on kupu ja usein lieri.[1] Esimerkiksi lierihattu suojaa auringolta. Hattua käytetään paitsi pään suojaamiseen ja lämpöenergian säilyttämiseen, myös sen koristearvon takia.

Historia

Fedora-hattu on yleisin miesten lierihatuista. Se on puolipehmeä huopahattu, jonka nimi on peräisin Giordanon Fedora-oopperan päähenkilöltä, ruhtinatar Fedora Romazovalta.

Ensimmäiset tunnetut kuvaukset hatuista löytyvät hautamaalauksista muinaisen Egyptin Thebasta noin vuodelta 3200 eaa. Näissä kuvissa esiintyy olkihattuinen mies. Muita viittauksia miesten, ja etenkin orjien, käyttämiin hattuihin löytyy myös Antiikin Kreikasta ja Antiikin Roomasta. Samaan aikaan naiset kuvattiin esimerkiksi huppujen tai huivien kanssa.[2] Ensimmäiset naisten hatut taas ilmestyivät 1500-luvun lopulla. 1800-luvun alkupuolella naiset käyttivät hilkkoja. Vähitellen hatut muuttuivat entistä isommiksi ja koristeellisimmiksi, kunnes 1920-luvulla naisten hiusmuodin muuttuessa lyhyemmäksi myös naisten hatut pienenivät.[3] 1800-luvulla yleisiä länsimaisia päähineitä olivat knalli ja silinterihattu.

Valmistus

Hattuja on tehty esimerkiksi huovasta, nahasta, muovista ja erilaisista kankaista. Tuohi, taula, olki ja pahvi ovat erikoisempia hattumateriaaleja.

Usein hatussa on koristeita, kuten nauhoja ja sulkia. Suruaikaan mustaan hattuun on voitu liittää myös huntu. Hattu voi sisältää lisäosia kuten lipan tai korvaläpät. Korvaläpät voidaan kääntää kylmällä ilmalla korvien suojaksi.

Hattuja on valmistettu jo pitkään teollisesti. Hatunvalmistusta taiteena toteuttaa modisti. Tämä ammatti on keskittynyt etenkin naisten kalliiden, yksilöllisten hattujen suunnitteluun.

Käyttö

Uskonnoissa

Hattu voi osoittaa kantajansa uskontoa tai arvoasemaa, esimerkiksi katolisen kirkon kardinaalit käyttävät punaista kalottia eli zucchettoa, paavi puolestaan valkoista. Myös juutalaisilla on oma rukouspäähine, kipa eli jarmulke. Sikhit käyttävät uskontonsa tunnuksena turbaania. Muun muassa suomalaisissa herätysliikkeissä suhtauduttiin 1800-luvulla hatun käyttöön turhana koreiluna.

Oppiarvon tunnuksena

Suomalainen ylioppilaslakki.

Suomessa tärkeä symboliarvo on myös tohtorinhatulla ja ylioppilaslakilla sekä teekkarilakilla. Myös merkonomilakki toimii tällä tavoin. Jotkin ammattioppilaitoksetkin ovat suunnitelleet valmistuville ammattilaisille omat ammattilakkinsa päättäjäisjuhlissa jaettaviksi.

Aikaisemmin erityisesti ylioppilaslakkia pidettiin arkikäytössäkin osoittamassa kantajansa oppiarvoa. Nykyään oppiarvoja osoittavien hattujen ja lakkien käyttö on rajoitettu erityisiin tilaisuuksiin. Esimerkiksi tohtorinhattua käytetään promootion lisäksi vain kustoksen ja vastaväittäjän asemassa väitöstilaisuudessa sekä yliopiston erityisissä juhlatilaisuuksissa.

Palkintona

Ranskan muukalaislegioonassa oikeus käyttää erityistä valkoista päähinettä, Képi Blancia, myönnetään peruskoulutuksen jälkeen erityisessä juhlassa.[4]

Ranskan muukalaislegioonan Képi Blanc.

Suomen sarjakuvaseura jakaa Puupäähattua ansioituneille sarjakuvapiirtäjille. Ola Fogelbergin sarjakuvasankarin Pekka Puupään hattu on tyypillinen pitkänmallinen.

Metsästyksessä

Hattua on käytetty myös merkinantoon. Metsästäjä viestittää punaisella hatulla matkan päähän olevansa ihminen, jotta muut metsästäjät eivät ampuisi häntä. Hatun katsotaan olevan tärkeä osa asukokonaisuutta esimerkiksi häissä tai muissa tilaisuuksissa, jossa edellytetään muodollista pukeutumista.

Itsekorostuksessa

Toisinaan halutaan korostaa omaa persoonallisuutta pitämällä tavalliseksi mielletystä poikkeavaa hattua.

Hattuetiketti

Toisinaan hatun päässä pitäminen merkitsee kunnioitusta, toisinaan sen pois ottaminen. Esimerkiksi juutalaiset pitävät hattua päässä synagogassa ja sisätiloissa, kun taas kristityt miehet ”paljastavat” päänsä tullessaan sisätilaan tai kirkkoon. Ulkona käytettäväksi tarkoitettu päähine riisutaan usein sisätiloihin mennessä samalla muidenkin ulkovaatteiden kanssa. Länsimaissa hyviin tapoihin kuuluu, että hattu päässä ei syödä.[5]

Väinö Linna käyttää Tuntemattomassa sotilaassa näitä tapoja kuvatessaan ironisesti suomalaista kansanluonnetta. Määtän kysyessä mitä on urheus, Vanhala vastaa urheuden ilmenevän siinä, ettei ”korpisoturi – – ota lakkia päästänsä muualla kuin kun kirkossa ja lakituvassa”.

Sanonnoissa

Kuvaannollisesti hattu voi viitata henkilön asemaan tai rooliin. Tällä tavoin termiä käyttää esimerkiksi Edward de Bono (1990) viitatessaan keskustelijoiden erilaisiin rooleihin ilmauksella ajatteluhattu.[6] Kaunokirjallisuudessa Mario Puzon romaanissa Kummisetä hattu osoittaa tietyn ajatusmaailman omaksumista seuraavassa Tom Hagenin repliikissä Michael Corleonelle: "[P]anin sisilialaisen hatun päähäni ja lopulta tajusin senkin."[7] Hattuun liittyy monia sanontoja, kuten (kerjätä) hattu kourassa, (tehdä) hattutemppu tai nostaa hattua.

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hattu.

Lähteet

  1. ↑ hattu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. ↑ History of Hats Hatsandcaps.co.uk. Viitattu 2.7.2011.
  3. ↑ Hat history Hatsuk.com. Viitattu 7.1.2012.
  4. ↑ Pietiläinen, Kyösti ; Pietiläinen, Petri: "Legioonalainen Peters - Suomalaisen palkkasoturin muistelmat", s. 44-45. 8. painos, 2006. Tammi, 2003. ISBN 951-31-3193-9.
  5. ↑ Hatunkäyttäjän etiketti Fredrikson. Viitattu 13.2.2012.
  6. ↑ De Bono, Edward: Kuusi ajatteluhattua. Helsinki: MARK kustannus, 1990. ISBN 952-9569-01-7.
  7. ↑ Puzo, Mario: Kummisetä : Romaani mafiasta, s. 450-451. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-02991-2.

Kirjallisuutta

  • Juntikka, Ilse: Oi niitä hattuja. Oulu: Oulun kaupunki, 1991. ISBN 951-9234-25-X.
  • Talbot, Stephanie: Pieni suuri hattukirja. Päähineet kautta aikojen. (The Hat Book, 2011.) Suomentanut Nelli Iivanainen. Helsinki: Minerva, 2016. ISBN 978-952-312-282-6.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hattu&oldid=17867891”