Ero sivun ”Suomi-neito” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Kuvanveiston Suomi-neidot: per pyyntö, replaced: http://www.taidemuseo.fi/suomi/veisto/veistossivu.html → http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html using AWB |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p w |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:SuomiNeito.png|thumb|250px|Eräs näkemys Suomi-neidosta. Postikortin kuva vuodelta 1906.]] |
[[Tiedosto:SuomiNeito.png|thumb|250px|Eräs näkemys Suomi-neidosta. Postikortin kuva vuodelta 1906.]] |
||
[[Tiedosto:Henrik Gabriel Porthanin patsas Turku 4.jpg|thumb|250px|[[Carl Eneas Sjöstrand]] loi [[Henrik Gabriel Porthanin patsas|Henrik Gabriel Porthanin patsaan]] (1864) sivureliefissä Suomi-neidoksi mainitun hahmon.]] |
[[Tiedosto:Henrik Gabriel Porthanin patsas Turku 4.jpg|thumb|250px|[[Carl Eneas Sjöstrand]] loi [[Henrik Gabriel Porthanin patsas|Henrik Gabriel Porthanin patsaan]] (1864) sivureliefissä Suomi-neidoksi mainitun hahmon.]] |
||
⚫ | '''Suomi-neito''' on [[Suomi|Suomen]] [[Kansakunnan henkilöitymä|henkilöitymä]]. Suomi-neito on nuori kaunis nainen, jolla on usein vaaleat hiukset ja siniset silmät ja joka pukeutuu [[kansallispuku]]un. Symboli on yleistynyt 1800-luvun lopulla.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2003 | Sivu = 188| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref> Alun perin Suomen symbolina käytettiin Aura-nimistä naista ([[Turku|Turun]] [[Aurajoki|Aurajoen]] mukaan),{{lähde|10.7.2013}} mutta myöhemmin yleistyi Suomi-neito. |
||
'''Suomi-neito''' on [[Suomi|Suomen]] [[henkilöitymä]]. |
|||
⚫ | Suomi-neito on nuori kaunis nainen, jolla on usein vaaleat hiukset ja siniset silmät ja joka pukeutuu [[kansallispuku]]un. Symboli on yleistynyt 1800-luvun lopulla.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä = Kolbe, Laura (päätoim.) | Nimeke = Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2003 | Sivu = 188| Isbn = 951-31-1844-4}}</ref> Alun perin Suomen symbolina käytettiin Aura-nimistä naista ([[Turku|Turun]] [[Aurajoki|Aurajoen]] mukaan),{{lähde|10.7.2013}} mutta myöhemmin yleistyi Suomi-neito. |
||
Suomi-neito voi myös tarkoittaa Suomen valtion rajoja, jotka kartalla muistuttavat naista käsivarsineen, päineen ja mekkoineen. ”Käsivarsia” oli kaksi vuosina 1921–1944, jolloin [[Petsamo]] kuului Suomeen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Skiftesvik Joni (toim.) | Nimeke = Petsamo : Suomen itäinen käsivarsi | Vuosi = 2008 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | Viitattu = 14.8.2015 }}</ref> Nykyään on jäljellä vain läntinen käsivarsi, joka tunnetaan [[Käsivarren Lappi]]na.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/kasivarsi | Nimeke = Käsivarren erämaa-alue | Tekijä = | Ajankohta = Luontoon.fi | Julkaisija = | Viitattu = 14.8.2015 }}</ref> |
Suomi-neito voi myös tarkoittaa Suomen valtion rajoja, jotka kartalla muistuttavat naista käsivarsineen, päineen ja mekkoineen. ”Käsivarsia” oli kaksi vuosina 1921–1944, jolloin [[Petsamo]] kuului Suomeen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Skiftesvik Joni (toim.) | Nimeke = Petsamo : Suomen itäinen käsivarsi | Vuosi = 2008 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | Viitattu = 14.8.2015 }}</ref> Nykyään on jäljellä vain läntinen käsivarsi, joka tunnetaan [[Käsivarren Lappi]]na.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/kasivarsi | Nimeke = Käsivarren erämaa-alue | Tekijä = | Ajankohta = Luontoon.fi | Julkaisija = | Viitattu = 14.8.2015 }}</ref> |
Versio 23. syyskuuta 2018 kello 13.44
Suomi-neito on Suomen henkilöitymä. Suomi-neito on nuori kaunis nainen, jolla on usein vaaleat hiukset ja siniset silmät ja joka pukeutuu kansallispukuun. Symboli on yleistynyt 1800-luvun lopulla.[1] Alun perin Suomen symbolina käytettiin Aura-nimistä naista (Turun Aurajoen mukaan), mutta myöhemmin yleistyi Suomi-neito.
Suomi-neito voi myös tarkoittaa Suomen valtion rajoja, jotka kartalla muistuttavat naista käsivarsineen, päineen ja mekkoineen. ”Käsivarsia” oli kaksi vuosina 1921–1944, jolloin Petsamo kuului Suomeen.[2] Nykyään on jäljellä vain läntinen käsivarsi, joka tunnetaan Käsivarren Lappina.[3]
Monien valtioiden suojelijana ja tunnuksena on käytetty naishahmoa jo antiikin ajoista alkaen. Suomi-neito jäljitteleekin klassisia vartalon muotoja lisättynä Suomeen liityvillä vaaleilla hiuksilla ja kansallispuvulla.[1]
Kuvanveiston Suomi-neidot
Suomen vanhimmassa henkilömonumentissa, kuvanveistäjä Carl Eneas Sjöstrandin tekemässä Henrik Gabriel Porthanin patsaassa (1864) Turussa on kuvattu Suomi-neidoksi tulkittu hahmo. Monumentin oikean puolen sivulla olevien medaljonkien vasemmanpuoleisessa reliefissä on kuvattu tieteen henki Genius valaisemassa soihdullaan maahan polvistunutta Tiedettä. Hänen edessään olevaa Porthanin uurnan edessä surevaa hahmoa on sanottu Suomi-neidoksi.[4]
Suomi-neidoksi kutsutaan usein myös Walter Runebergin Helsinkiin tekemän kansallisrunoilija J. L. Runebergin muistomerkin (1885) jalustassa olevaa naishahmoa, joka valmistui vuonna 1883. Myös vuonna 1894 valmistuneen Walter Runebergin toteuttaman Aleksanteri II:n patsaan jalustahahmoihin kuuluu lakia kuvaava Lex-hahmo, joka on edellisen tavoin kuvattu karhuntaljaviittaan puettuna pitkähiuksisena naisena. Tämäkin hahmo mainitaan usein Suomi-neidoksi.[5]
Suomi-neitoja
-
Suomen kartta vuosina 1920–1940.
-
Walter Runeberg, Johan Ludvig Runebergin muistomerkki, 1885, yksityiskohta veistosjalustan hahmo Suomi-neito, 1883.
-
Walter Runebergin Aleksanteri II:n patsaan (1894) veistosjalustan Lex-hahmo, jota on pidetty Suomi-neitona.
-
Edvard Isto, Hyökkäys, 1899.
Katso myös
Lähteet
- Reitala, Aimo: Suomi-neito: Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07430-X.
Viitteet
- ↑ a b Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 188. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
- ↑ Skiftesvik Joni (toim.): Petsamo : Suomen itäinen käsivarsi. WSOY, 2008.
- ↑ Käsivarren erämaa-alue luontoon.fi. Luontoon.fi. Viitattu 14.8.2015.
- ↑ Carl Eneas Sjöstrand (1828–1906) Henrik Gabriel Porthan Turun Museokeskus. 21.8.2014. Turun kaupunki. Viitattu 6.6.2015.
- ↑ Aleksanteri II Julkiset veistokset. Helsingin taidemuseo. Viitattu 27.2.2015.
Aiheesta muualla
- Päiviö Tommila: Kuinka Suomi-neidon muotoinen kartta-Suomi syntyi? maankaytto.fi. Viitattu 14.8.2015.
- Suomen ja Japanin välinen sarjakuvadiplomatia