Ero sivun ”Kaspianmeri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
kuka noin laskee? |
Kaspianmeren kansainvälinen asema on nyt ratkaistu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| virtaus = |
| virtaus = |
||
}} |
}} |
||
'''Kaspianmeri''' on [[ |
'''Kaspianmeri''' on [[sisämeri]]<ref name="hs2">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005788859.html | Nimeke =20 vuoden kiista ratkesi: Kaspianmeren rantavaltiot pääsivät sopimukseen siitä, onko sisämeri meri vai järvi | Tekijä =| Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 6.3.2015 }}</ref> . Se sijaitsee [[Eurooppa|Euroopan]] ja [[Aasia]]n rajalla [[Venäjä]]n, [[Azerbaidžan]]in, [[Iran]]in, [[Turkmenistan]]in ja [[Kazakstan]]in välissä. |
||
== Nimi == |
== Nimi == |
||
Versio 12. elokuuta 2018 kello 16.35
| Kaspianmeri | |
|---|---|
 |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Azerbaidžan, Iran, Kazakstan, Venäjä ja Turkmenistan |
| Pinta-ala | 374 000 km² |
| Pinnankorkeus | −28 m |
| Rantaviiva | 7 000 km |
| Suurin syvyys | 1 029 m |
| Keskisyvyys | 184 m |
| Tilavuus | 78 200 km³ |
Kaspianmeri on sisämeri[1] . Se sijaitsee Euroopan ja Aasian rajalla Venäjän, Azerbaidžanin, Iranin, Turkmenistanin ja Kazakstanin välissä.
Nimi
Kaspianmeri on saanut lännessä käytetyn nimensä Kaukasuksella asuneesta kaspien kansasta. Kansa on koko lailla tuntematon, mutta joissain tapauksissa se on yhdistetty kassiitteihin.
Mitat
Kaspianmeren pinta-ala on noin 386 400 neliökilometriä. Sen pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 1 200 kilometriä ja keskimääräinen leveys 320 kilometriä. Järven pinta on 27 metriä merenpinnan alapuolella. Kaspianmeri jaetaan kolmeen osaan sen pohjan korkeuserojen ja veden ominaisuuksien mukaan. Järven syvin kohta on eteläosassa, 1 025 metriä. Järven pohjoisosa on keskimäärin vain 4–8 metriä syvä, ja sen syvin kohta on 20 metriä. Järvessä on 78 200 kuutiokilometriä vettä. Saaria siinä on noin 50.[2]
Joet
Kaspianmerellä ei ole laskujokia. Volga, Ural ja Terek laskevat järven pohjoisosiin, ja niiden vesi vastaa 88 prosentista kaikesta järveen virtaavasta vedestä. Lännestä järveen laskee pienempiä jokia kuten Sulak, Samur ja Kura. Viisi prosenttia järveen virtaavasta vedestä tulee eteläisistä Iranin joista. Kuivalta itärannalta ei järveen laske pysyvästi yhtään virtaa.[2] Kaspianmeri on kanavayhteydessä Itämereen, Mustaanmereen ja Vienanmereen.[3]
Rannikot
Kaspianmeren pohjoisrannikko on alavaa maata, jota hallitsee Volgan ja muiden suurten jokien suistot. Länsiranta on mäkistä, ja Kaukasuksen vuoristoa erottaa järvestä kapea tasanko. Apšeronin niemimaalla sijaitsee Bakun kaupunki, ja sen eteläpuolella on Kura-Arasin alanko. Lounais- ja etelärannikolla on alankoja, joiden takana nousee korkeita vuorijonoja kuten Tališ ja Elburs. Itärannikko on matalaa. Itärannikon keskiosassa on Garabogazkölin lahti, jota erottaa järvestä keinotekoinen penger.[2]
Koon vaihtelu
Ilmaston vaihtelujen seurauksena Kaspianmeren laajuus on vaihdellut huomattavasti vuosisatojen aikana. 1900-luvun alun ja vuoden 1977 välillä järven pinta laski kolmella metrillä haihtumisen lisääntymisen ja laskuvesien vähenemisen myötä, osittain keinokastelun seurauksena. Vuonna 1978 järven pinta alkoi taas nousta, ja vuonna 1995 se saavutti huippunsa.[2]
Kaspianmeren pinnan korkeus voi vaihdella tuulen seurauksena kaksikin metriä. Vuorovesi vaikuttaa vain muutaman senttimetrin. Vuodenaikojen välillä ei vedenkorkeudessa ole suurta vaihtelua.[2]
Vesi
Kaspianmeren pintaveden keskilämpötila on kesällä 24–26 astetta. Talvella vesi on pohjoisessa 3–7 astetta ja etelässä 8–10 astetta.[2] Järven keskimääräinen suolapitoisuus on noin 12,8 promillea, mutta se vaihtelee pohjoisosan Volgan suiston kohdan yhdestä promillesta aina Kara-Bogaz-Golin 200 promilleen. Meriveteen verrattuna Kaspianmeren vedessä on paljon rikkiä, kalsiumia ja magnesiumkarbonaattia mutta vähän klooria.[2]
Eliöstö
Kaspianmeressä elää runsaasti kaloja, yleisimmät kalalajit ovat kuha, karppi, sampi ja silli. Sammen mädistä jalostetaan arvokasta kaviaaria, mutta ylikalastuksen takia Kaspianmeren sampikanta on vähentynyt uhkaavasti. Ympäristönsuojelijat ovat vaatineet sammen kalastuskieltoa, jotta kanta voisi elpyä.
Alueella elävistä lajeista uhanalaisia on linnuista 63, nisäkkäistä 41 ja kaloista 27 lajia.[4]
Kaspianmeressä elää monia kotoperäisiä lajeja, muun muassa kaspiannorppa (Phoca caspica).
Öljyntuotanto
.jpg)
Kaspianmeren öljyvarat arvioidaan 48 miljardiksi barreliksi.[5] (Tätä voi verrata vaikkapa Qatarin öljyvaroihin, jotka arvioidaan noin 16 miljardiksi barreliksi.) Kaspianmeren öljyvaroja on alettu tehokkaasti hyödyntää vasta 1990-luvulla. Vuonna 2012 Kazakstan oli Kaspianmeren suurin öljyntuottaja ja Azerbaidžan toiseksi suurin. Kaspianmeren alueella tuotettiin noin 2,6 miljoonaa barrelia öljyä päivässä.[6]
Tuotannon käynnistämistä ovat jossain määrin haitanneet rantavaltioiden aluekiistat. Venäjä, Azerbaidžan ja Kazakstan ovat päässeet vuonna 2003 sopimukseen aluevesirajoistaan. Kazakstan ja Turkmenistan sopivat rajoistaan seuraavana vuonna, mutta ratifioivat sopimuksen vasta 2015. Iran sen sijaan ei ollut vielä vuonna 2017 sopinut omista vesirajoistaan. Iran vaatii alueveden jakamista tasan viiden rannikkovaltion kesken, mikä kasvattaisi selvästi maan osuutta, joka on ollut vuodesta 1921 noin 13 prosenttia Kaspianmeren pinta-alasta.[7]
Rannikkokaupunkeja
- Astrahan, Venäjä
- Derbent, Venäjä
- Aqtaw, Kazakstan (entinen Ševtšenko)
- Atıraw, Kazakstan (entinen Guriev)
- Türkmenbaşy, Turkmenistan (Entinen Krasnovodsk)
- Astara, Iran
- Bandar Anzali, Iran
- Chalous, Iran
- Nushahr, Iran
- Ramsar, Iran
- Rašt, Gilanin lääni, Iran
- Sari, Iran
- Astara, Azerbaidžan
- Baku, Azerbaidžan
- Khachmaz, Azerbaidžan
- Lənkəran, Azerbaidžan
- Neft Daşları, Azerbaidžan
- Sumqayıt, Azerbaidžan
Lähteet
- ↑ 20 vuoden kiista ratkesi: Kaspianmeren rantavaltiot pääsivät sopimukseen siitä, onko sisämeri meri vai järvi Helsingin Sanomat. Viitattu 6.3.2015.
- ↑ a b c d e f g Aleksey Nilovich Kosarev, Oleg Konstantinovich Leontiev, Lewis Owen: Caspian Sea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 6.3.2015.
- ↑ toim. Ahola Veikko, Kuhlman Irmeli ja Luotio Jorma: Tietojätti 2000, s. 363–364. Viides painos (2001). Jyväskylä: Gummerus Kustannus Oy, 1999.
- ↑ http://www.worldlakes.org/lakedetails.asp?lakeid=8762
- ↑ https://worldview.stratfor.com/video/strategic-importance-caspian-sea
- ↑ Oil and natural gas production is growing in Caspian Sea region 11.11.2013. EIA. Viitattu 31.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Green, Douglas: Caspian Sea dispute: where solutions jump ahead of problems 1.6.2017. The Times Of Central Asia. Viitattu 31.10.2017. (englanniksi)
