Ero sivun ”Köln” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p SVG |
→Maamerkit: linkin korjaus (kyseessä eri museo kuin Tukholmassa sijaitseva) |
||
Rivi 136: | Rivi 136: | ||
*[[Museo Ludwig]] |
*[[Museo Ludwig]] |
||
*[[Rautenstrauch-Joest-museo]] |
*[[Rautenstrauch-Joest-museo]] |
||
*[[Itä-Aasian museo]] |
*[[Itä-Aasian museo (Köln)|Itä-Aasian museo]] |
||
*[[Kölnin musiikkitalo]], jossa toimivat sekä Gũrzenich Orchestera että [[WDR]]:n Kölnin sinfoniaorkesteri |
*[[Kölnin musiikkitalo]], jossa toimivat sekä Gũrzenich Orchestera että [[WDR]]:n Kölnin sinfoniaorkesteri |
||
*[[EL-DE Haus]] toimi [[Gestapo]]n päämajana, nykyisin Kolmannen valtakunnan museo |
*[[EL-DE Haus]] toimi [[Gestapo]]n päämajana, nykyisin Kolmannen valtakunnan museo |
Versio 24. huhtikuuta 2018 kello 21.06
Köln | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Köln |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
Perustettu | 50 jaa. |
Hallinto | |
– Kaupunginjohtaja | Henriette Reker |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 405,02 km² |
Korkeus | 38–118 m |
Väkiluku (2015) | 1 060 582 |
– Väestötiheys | 2 619 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 50441–51149 |
Suuntanumero(t) | 0221, 02203 (Köln-Porz) |
Lähteet:[1] = Väkiluku
|
Köln (lat. Colonia Claudia Ara Agrippinensium) on Saksan neljänneksi suurin kaupunki. Sen väkiluku on noin 1 miljoona (2011).[1] Köln sijaitsee maan länsiosassa, Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Reinjoen rannalla. Kaupunkia pidetään Reinin alueen taloudellisena, kulttuurisena ja historiallisena pääkaupunkina.
Köln on vanhin Saksan suurkaupungeista: se perustettiin roomalaiskaudella 38 eaa. ja Köln sai roomalaisen kaupungin aseman 50 jaa.[2] Kaupunki nimettiin keisarinna Agrippinan mukaan (Colonia Claudia Ara Agrippinensium).
Kölnin tuomiokirkko on kaupungin kuuluisin maamerkki ja nähtävyys. Goottilaistyylisen katedraalin rakentaminen aloitettiin 1200-luvulla ja se valmistui vasta 600 vuotta myöhemmin 1800-luvulla. Valmistuessaan vuonna 1880 tuomiokirkko oli maailman korkein rakennus. Kirkon kaksoistornit ovat 157 metriä korkeita.
Kölnin yliopisto on Euroopan vanhimpia.
Historia
Rooman valtakunnan aika
Germaaniheimo ubit perustivat kaupungin noin 38 eaa., ja se tunnettiin nimellä Oppidum Ubiorum. Roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Colonia Claudia Ara Agrippinensium tai lyhyemmin Colonia Agrippina. Vuosina 260–271 jaa. Köln oli lyhytaikaisen Gallian keisarikunnan pääkaupunki. Keisari Konstantinus Suuri rakensi sillan Reinin yli Kölnin kohdalla. Kaupunki oli Rooman provinssia vuoteen 459 asti, jolloin frankit valtasivat Kölnin. Kölnistä tuli oma tuomiokunta 785 jaa.[3]
Kölnin ensimmäinen tunnettu piispa, Maternus, valittiin virkaansa 313 jaa.
Keskiaika
Köln oli Hansaliiton jäsen ja sai vapaakaupungin aseman 1475.
19. ja 20. vuosisata
Köln menetti vapaakaupungin aseman ranskalaisella kaudella. Kölnin alue oli liitettynä Napoleonin valtakuntaan. Vuonna 1815, Wienin kongressissa Kölnistä tuli osa Preussin kuningaskuntaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Köln kuului Britannian asevoimille, joka valvoi aluetta vuoteen 1926 asti Versailles'n rauhansopimuksen mukaan.[4]
Toinen maailmansota
Köln oli voimakkaiden pommitusten kohteena sodan aikana. Sodan loputtua Kölnin kaupungin väkiluku oli pudonnut 95 %.
Väestö
Vuoden 2014 lopussa väkiluku oli 1 046 680. Kaupungin asukkaista 23.9 % on siirtolaisia ja 14.7 % ei-saksalaisia. Suurin siirtolaisryhmä on turkkilaiset, joiden osuus kaupungin koko väestöstä on 5.9 %.[5] Väestötiheys on 2 584 asukasta neliökilometrillä.
Hallinto
Köln kuuluu Nordrhein-Westfalenin osavaltioon. Kaupunginhallitusta johtaa kaupunginjohtaja ja kolme pormestaria. Köln oli ensimmäinen kaupunki Saksassa prostituution verottamisessa.
Kulttuuri
Köln on tärkeä median keskus. Lukuisat radio- ja televisioasemat, mm. Westdeutscher Rundfunk (WDR), RTL ja VOX, toimivat kaupungista käsin.
Kölnissä on 30 museota ja useita gallerioita. Cologne Trade Fair on kansainvälinen näyttelykeskus, siellä pidetään myös Kansainväliset muotoilumessut ja joka toinen vuosi Photokina-tapahtuma, johon osallistuvat valokuvaus- ja kuvataide tuottajat. Köln on myös tunnettu Kölnin karnevaaleista.[6]
Kaupungin isännöimistä Kölnin komediafestivaaleista on muodostunut suurimmat komediafestivaalit Keski-Euroopassa. Vuonna 2005, Köln isännöi 20. roomalaiskatolista Maailman nuorison päivää paavi Benedictus XVI johdolla. Se on yksi suurimmista tapahtumista yli miljoonan osallistujalla.
Köln on hyvin tunnettu oluestaan, jota kutsutaan Kölschiksi. Kölsch on myös nimi paikalliselle kielelle. Tästä on juontunut paikallinen vitsi, että Kölsch on ainoa kieli jota voidaan juoda. Köln on tunnettu myös kölninvedestä.
Maamerkit
Kölnin merkittävimmät rakennukset ja nähtävyydet:
- Kölnin tuomiokirkko
- Kölnin romaaniset kirkot
- Kölnin yliopisto
- Kölnin eläintarha
- Roomalais-saksalainen museo
- Wallraf-Richartz-museo
- Museo Ludwig
- Rautenstrauch-Joest-museo
- Itä-Aasian museo
- Kölnin musiikkitalo, jossa toimivat sekä Gũrzenich Orchestera että WDR:n Kölnin sinfoniaorkesteri
- EL-DE Haus toimi Gestapon päämajana, nykyisin Kolmannen valtakunnan museo
- Colonius teleliikenteen torni, Kölnin korkein rakennus 266 m
- Kölnturm , Kölnin toiseksi korkein rakennus 165,48 m
Liikenne
Tiet
Katu-ja tieverkosto tehtiin pääosin 1920-luvulla pormestari Konrad Adenauerin johdolla. Saksan ensimmäinen pelkästään autoille tarkoitettu moottoritie rakennettiin vuoden 1929 jälkeen Kölnin ja Bonnin välille.[7] Nykyisin tämä tie tunnetaan nimellä A555. Köln on ensimmäinen saksalainen kaupunki, joka on ympäröity kehäteillä. Vuonna 2005 avattiin suora kahdeksankaistainen moottoritieyhteys, Bundesautobahn 3.
Sillat
Kölnissä on kahdeksan Reinin ylittävää siltaa - Hohenzollernbrücke, Südbrücke,Zoobrücke, Severinsbrücke, Deutzer Brücke, Mülheimer Brücke, Rodenkirchner Brücke sekä Autobahnbrücke Köln-Leverkusen. Näistä kaksi on rautatiesiltoja. Tunnetuin näistä on kaarenmuotoinen Hohenzollernbrücke, jonka yli johdetaan kohti päärautatieasemaa kulkeva junaliikenne. Sekä Severinsbrückeä että Zoobrückeä on erilaisten tapahtumien yhteydessä koristeltu erilaisin valotaideteoksin.
Julkinen liikenne
Kölnin päärautatieasemalla liikennöivät Deutsche Bahn-service-yhtiön Intercity ja ICE-junat, sekä Kölniä naapurikaupunkeihinsa sekä lentokentälle yhdistävät paikallisjunat. Päärautatieaseman kautta matkustaa päivittäin 250 000 matkustajaa.
Raitiovaunuverkosto, Stadtbahn Rhein-Sieg, on Kölnissä laaja ja aivan keskustassa kulkevat useat raitiovaunut maan alla.[8]
Ilmaliikenne
Kölnin kansainvälinen lentokenttä on Köln-Bonn lentoasema, jota myös kutsutaan Konrad-Adenauerin lentokentäksi. Useimmat mannertenväliset lennot tarjoaa läheinen Düsseldorfin lentokenttä.
Urheilu
Tällä hetkellä Bundesliigassa pelaava 1. FC Köln on kotoisin kaupungista. Seuran kotikenttä RheinEnergieStadion oli yksi jalkapallon MM-kilpailuissa 2006 käytössä olleista stadioneista.
Saksan DEL-jääkiekkoliigassa pelaava Kölner Haie (Cologne Sharks) pelaa Kölnarenalla kotipelinsä.
Koripallon Bundesliigassa pelaa Köln 99ers, joka on voittanut Saksan mestaruuden kertaalleen.
Kölnissä syntyneitä
- Konrad Adenauer Kölnin pormestari ja Saksan liittokansleri
- Uwe Krupp jääkiekkoilija ja valmentaja
- Robert Blum
- Jacques Offenbach
Lähteet
- ↑ a b Amtliche Bevölkerungszahlen IT.NRW. Viitattu 31.10.2011.
- ↑ The oldest of the major German cities Kölnin kaupunki.
- ↑ Cologne Wharf The Megalithic Portal. Viitattu 24.2.2008.
- ↑ Cologne Evacuated Time Magazine. Viitattu 24.2.2008.
- ↑ 2007 - Bevölkerung im Regierungsbezirk Köln Kölnin kaupunki. (saksaksi)
- ↑ http://www.koelncomedy.de/koeln comedy/en/
- ↑ The German Autobahn Destination 360.
- ↑ UrbanRail.Net > Europe > Germany > KÖLN (Cologne) Underground Tram Network UrbanRail.net.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Köln Wikimedia Commonsissa
|