Ero sivun ”Alicante” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p fix, outoja merkkejä |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 99: | Rivi 99: | ||
* kuvataidemuseo MUBAG, 1700-luvun palatsissa |
* kuvataidemuseo MUBAG, 1700-luvun palatsissa |
||
* Santa Fazin luostari, 8 km keskustasta |
* Santa Fazin luostari, 8 km keskustasta |
||
* Mercado Central, |
* Mercado Central, jugendtyylinen kauppahalli |
||
* Playa de San Juan, hieno hiekkaranta |
* Playa de San Juan, hieno hiekkaranta |
||
Rivi 111: | Rivi 111: | ||
Vuodesta 718 vuoteen 1247 kaupunkia hallitsivat [[Al-Andalus]] -nimisen valtakunnan perustaneet [[maurit]], jotka kutsuivat sitä nimellä ''Medina Al Laqant''. [[Alfonso X]] valloitti kaupungin 1247 ja liitti sen [[Kastilia]]an nimityksellä "Vila Nova" (uusi kylä) erotuksena "Vila Vella", entisestä 'vanhasta' muslimikylästä. Vuonna 1296 [[Jaakko II (Aragonia)|Jaime II]] liitti sen Valencian kuningaskuntaan, [[Aragonia]]n alaisuudessa. Ferdinand II antoi sille kaupungin aseman vuonna 1490.[http://www.alicante.es/es/contenidos/ciudad-alicante] |
Vuodesta 718 vuoteen 1247 kaupunkia hallitsivat [[Al-Andalus]] -nimisen valtakunnan perustaneet [[maurit]], jotka kutsuivat sitä nimellä ''Medina Al Laqant''. [[Alfonso X]] valloitti kaupungin 1247 ja liitti sen [[Kastilia]]an nimityksellä "Vila Nova" (uusi kylä) erotuksena "Vila Vella", entisestä 'vanhasta' muslimikylästä. Vuonna 1296 [[Jaakko II (Aragonia)|Jaime II]] liitti sen Valencian kuningaskuntaan, [[Aragonia]]n alaisuudessa. Ferdinand II antoi sille kaupungin aseman vuonna 1490.[http://www.alicante.es/es/contenidos/ciudad-alicante] |
||
Alicanten kukoistuksen aika oli 1400—1500 -luvuilla, jolloin osana Valencian kuningaskuntaa siitä tuli tärkeä riisiä, viinejä, oliiviöljyä, appelsiinejä ja villaa vievä kauppasatama. |
Alicanten kukoistuksen aika oli 1400—1500 -luvuilla, jolloin osana Valencian kuningaskuntaa siitä tuli tärkeä riisiä, viinejä, oliiviöljyä, appelsiinejä ja villaa vievä kauppasatama. Väestö kolminkertaistui n. 5000 asukkaaseen. [[Filip III (Espanja)|Felipe III]] karkoitti vuosien 1609 ja 1614 välillä tuhansia [[Morisko|moriskoja]], joilla oli yhteyksiä rannikkoa ryösteleviin [[Berberit|berberi]]-merirosvoihin. Tämä aiheutti pulaa ammattitaitoisista käsityöläisistä ja maanviljelijöistä, johti maatalouden romahtamiseen sekä maa-aateliston köyhtymiseen. |
||
===1700- ja 1800-luku=== |
===1700- ja 1800-luku=== |
||
Ranskalaiset piirittivät kaupunkia [[Espanjan perimyssota|Espanjan perimyssodassa]] 1709 ja [[Pyreneiden niemimaan sota|Pyreneitten niemimaan sodassa]] 1812 ja myöhemmin [[Espanjan ensimmäinen tasavalta|ensimmäistä tasavaltaa]] kannattaneet [[Cartagena (Espanja)|Cartagena]]n federalistit 1873. Kaupankäynti laantui koko 1700- ja 1800-luvun ja talous selvisi kenkä- ja kalateollisuuden sekä appelsiinin- ja mantelinviljelyn avulla. Asukasmäärä ylitti 20 000 vuonna 1797. |
Ranskalaiset piirittivät kaupunkia [[Espanjan perimyssota|Espanjan perimyssodassa]] 1709 ja [[Pyreneiden niemimaan sota|Pyreneitten niemimaan sodassa]] 1812 ja myöhemmin [[Espanjan ensimmäinen tasavalta|ensimmäistä tasavaltaa]] kannattaneet [[Cartagena (Espanja)|Cartagena]]n federalistit 1873. Kaupankäynti laantui koko 1700- ja 1800-luvun ja talous selvisi kenkä- ja kalateollisuuden sekä appelsiinin- ja mantelinviljelyn avulla. Asukasmäärä ylitti 20 000 vuonna 1797. |
||
Rautatieyhteys Madridiin saatiin 1858 ja 1885 Murciaan. Kaupunki alkoi laajentua ja kaupunginmuuri purettiin 1860-luvulla. 1800-luvun lopulla ja ensimmäisen maailmansodan aikana sataman toiminta vilkastui uudelleen merkittävästi. Asukasmäärä ylitti 50 000 vuonna 1900. |
Rautatieyhteys Madridiin saatiin 1858 ja 1885 Murciaan. Kaupunki alkoi laajentua ja kaupunginmuuri purettiin 1860-luvulla. 1800-luvun lopulla ja ensimmäisen maailmansodan aikana sataman toiminta vilkastui uudelleen merkittävästi. Asukasmäärä ylitti 50 000 vuonna 1900. |
||
Versio 28. helmikuuta 2018 kello 21.38
Alicante / Alacant | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Alicante / Alacant |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Espanja |
Itsehallintoalue | Valencia |
Maakunta | Alicante |
Perustettu | vuonna 324 |
Hallinto | |
– Pormestari | Gabriel Echávarri (PSOE) |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 201,27 km² |
Korkeus | 0–3 m |
Väkiluku (2015) | 328 648[1] |
– Väestötiheys | 1 650 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Postinumero | 03000-03016 |
Väkiluvun lähde: [2]
|
Alicante (kat. Alacant) on Espanjan samannimisen maakunnan pääkaupunki Valencian itsehallintoalueella. Se sijaitsee Välimeren rannalla ja on tärkeä satamakaupunki. Alicantesta kulkee laivayhteys Baleaareille sekä Oraniin Algeriaan ja sitä palvelee vilkas kansainvälinen El Altetin lentokenttä.
Kaupungin asukasluku on 328 648 (2015).[3] Metropolialueella Alicante–Elx/Elche asuu noin 725 000 ihmistä.[4]
Valencian itsehallintoalueen viralliset kielet ovat katalaanin paikallinen murre valencia ja espanja.
Alicante on yksi Espanjan nopeimmin kasvavista kaupungeista. Sen talous perustuu turismiin, viinin tuotantoon, palveluihin ja hallintoon. Vientituotteita ovat viini, oliiviöljy, vihannekset ja hedelmät. Alueella on lisäksi kevyttä teollisuutta: elintarviketeollisuutta, nahka-, jalkine-, tekstiili- ja keramiikkateollisuutta. Alueen ruokaerikoisuuksia ovat turrón nougat sekä hunaja- ja mantelimakeiset.
Kaupungin nähtävyyksiä:
- Pyhän Barbaran linna, Castell de Santa Bàrbara (esp. Castillo de Santa Bárbara) Benacantil-kukkulalla 166 m
- rantakatu La Explanada de España
- arkeologinen museo MARQ, interaktiivinen ja uusinta teknologiaa
- vanhakaupunki (El Barrio), yöelämän ja baarien keskittymä
- kaupungintalo (Ayuntamiento), hienoin barokkirakennus
- Barrio de Santa Cruz, vanhin kaupunginosa
- Neitsyt Marian basilika, vanhin kirkko
- Pyhän Nikolaoksen katedraali, 1600-luvulta
- Lucentum, roomalainen kaupunki
- kuvataidemuseo MUBAG, 1700-luvun palatsissa
- Santa Fazin luostari, 8 km keskustasta
- Mercado Central, jugendtyylinen kauppahalli
- Playa de San Juan, hieno hiekkaranta
Paikallinen juhlapäivä on Pyhän Johanneksen (Johannes Kastajan) tulet, Las Hogueras de San Juan, jota vietetään 24.6. ilotulituksin, paraatein ja kokoin. Suurin juhannusjuhla Costa Blancalla.
Historia
Varhaishistoria
Alueella on ollut asutusta jo kivikaudella n. 7000 vuotta sitten. Metsästäjä-keräilijät asettuivat Benacantil-kukkulan rinteille. Heistä muodostui alkuperäinen ibeeri-väestö. Kreikkalaiset ja karthagolaiset perustivat Alicanten kaupungin 324 eaa. nimellä Akra Leuke (valkoinen vuori/niemi). Vuonna 201 eaa. roomalaiset valloittivat sen ja antoivat kaupungille nimen Lucentum (suom. valon kaupunki).[5] Hannibalin sanotaan nousseen siellä maihin sotanorsujensa kanssa. Roomalaisten jälkeen kaupunkia hallitsivat 400—700 -luvuilla germaaniperäiset visigootit.
Vuodesta 718 vuoteen 1247 kaupunkia hallitsivat Al-Andalus -nimisen valtakunnan perustaneet maurit, jotka kutsuivat sitä nimellä Medina Al Laqant. Alfonso X valloitti kaupungin 1247 ja liitti sen Kastiliaan nimityksellä "Vila Nova" (uusi kylä) erotuksena "Vila Vella", entisestä 'vanhasta' muslimikylästä. Vuonna 1296 Jaime II liitti sen Valencian kuningaskuntaan, Aragonian alaisuudessa. Ferdinand II antoi sille kaupungin aseman vuonna 1490.[1]
Alicanten kukoistuksen aika oli 1400—1500 -luvuilla, jolloin osana Valencian kuningaskuntaa siitä tuli tärkeä riisiä, viinejä, oliiviöljyä, appelsiinejä ja villaa vievä kauppasatama. Väestö kolminkertaistui n. 5000 asukkaaseen. Felipe III karkoitti vuosien 1609 ja 1614 välillä tuhansia moriskoja, joilla oli yhteyksiä rannikkoa ryösteleviin berberi-merirosvoihin. Tämä aiheutti pulaa ammattitaitoisista käsityöläisistä ja maanviljelijöistä, johti maatalouden romahtamiseen sekä maa-aateliston köyhtymiseen.
1700- ja 1800-luku
Ranskalaiset piirittivät kaupunkia Espanjan perimyssodassa 1709 ja Pyreneitten niemimaan sodassa 1812 ja myöhemmin ensimmäistä tasavaltaa kannattaneet Cartagenan federalistit 1873. Kaupankäynti laantui koko 1700- ja 1800-luvun ja talous selvisi kenkä- ja kalateollisuuden sekä appelsiinin- ja mantelinviljelyn avulla. Asukasmäärä ylitti 20 000 vuonna 1797.
Rautatieyhteys Madridiin saatiin 1858 ja 1885 Murciaan. Kaupunki alkoi laajentua ja kaupunginmuuri purettiin 1860-luvulla. 1800-luvun lopulla ja ensimmäisen maailmansodan aikana sataman toiminta vilkastui uudelleen merkittävästi. Asukasmäärä ylitti 50 000 vuonna 1900.
1900-luku
Italialaiset pommittivat kaupunkia toukokuussa 1938 ja 300 siviiliä kuoli. Espanjan sisällissodassa Alicante oli viimeinen kaupunki, joka antautui 1939 Francolle. Turismin kasvu 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla näkyi rakentamisessa ja talouden nousussa. Asukasmäärä ylitti 100 000 vuonna 1950. El Altetin lentokenttä avattiin 1967.[2] Yliopisto perustettiin 1979.[3] Asukasmäärä ylitti 250 000 vuonna 1981. Kevyt raitiotie TRAM rakennettiin 1999-2003.[4]
Kuvia
-
L' Esplanada d' Espanya, La Explanada de España, taustalla Benacantil-kukkula.
-
Kaupungintalo
-
Plaça dels Cavalls (Plaça dels Estels), Plaza de los Luceros
-
Castell de Santa Bàrbara, Castillo de Santa Bárbara
-
Basílica de Santa María
-
Parc/Parque del Palmeral
-
Platja/Playa del Postiguet
-
Avenida de Maisonnave
-
Mercat/Mercado Central (Keskuskauppahalli)
Lähteet
- ↑ INE
- ↑ Population figures and Demographic Censuses Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 6.8.2009.
- ↑ http://www.ine.es/jaxiT3/Datos.htm?t=2911
- ↑ Jefferey Sellers ym. (toim.):The Political Ecology of the Metropolis; Clemente J. Navarro: The Political Ecology of the Spanish Metropolis – Place, Socio–Economic and Regional Effects, 2013, s. 269
- ↑ http://www.alicante.com/v/attractions/
Aiheesta muualla