Ero sivun ”Suomen kansallismuseo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Iljanne (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
11 708 muokkausta
päivitetty tieto Kansallismuseon ylläpitämistä museokohteista
Rivi 18: Rivi 18:
| huoneistoala = näyttelytilat yli 3 100 m²
| huoneistoala = näyttelytilat yli 3 100 m²
|}}
|}}
'''Kansallismuseo''' esittelee [[Suomen historia]]a [[Kivikausi|kivikaudelta]] nykypäivään [[esinekulttuuri]]n avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista [[Museovirasto]]a. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota, muun muassa [[Kulttuurien museo]], [[Suomen merimuseo]] Kotkassa, [[Seurasaari|Seurasaaren]] ulkomuseo, [[Tamminiemi]], [[Hvitträsk]], [[Hämeen linna]], [[Olavinlinna]] sekä [[Louhisaari|Louhisaaren]], [[Urajärven kartano|Urajärven]] ja [[Alikartano]]n kartanomuseot.
'''Kansallismuseo''' esittelee [[Suomen historia]]a [[Kivikausi|kivikaudelta]] nykypäivään [[esinekulttuuri]]n avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista [[Museovirasto]]a.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/organisaatio | Nimeke = Museoviraston organisaatio | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2.5.2017 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 26.6.2017 | Kieli = }}</ref> Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, joka vastaa myös [[Kulttuurien museo]]n, [[Suomen merimuseo]]n, [[Seurasaari|Seurasaaren ulkomuseon]], [[Olavinlinna]]n, [[Hämeen linna]]n, [[Hvitträsk]]in, [[Tamminiemi|Tamminiemen]] ja [[Louhisaaren kartano|Louhisaaren]] toiminnasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/organisaatio/suomen_kansallismuseo | Nimeke = Kansallismuseo | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2.5.2017 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Museovirasto | Viitattu = 26.6.2017 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ejulkaisu.grano.fi/Grano/Ohjelmistoesite_2017 | Nimeke = Kansallismuseon ohjelmisto 2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomen kansallismuseo | Viitattu = 26.6.2017 | Kieli = }}</ref>


Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee [[Helsinki|Helsingin]] [[Etu-Töölö]]ssä [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]n varrella [[Finlandia-talo]]a vastapäätä.
Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee [[Helsinki|Helsingin]] [[Etu-Töölö]]ssä [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]n varrella [[Finlandia-talo]]a vastapäätä.

Versio 26. kesäkuuta 2017 kello 18.01

Kansallismuseo
Osoite Mannerheimintie 34
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°10′30″N, 24°55′55″E
Rakennustyyppi museo
Valmistumisvuosi 1910
Suunnittelija arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen
toimiston lopetettua Eliel Saarinen
Rakennuttaja Yleisten rakennusten ylihallitus
Urakoitsija rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson
Omistaja Senaatti-kiinteistöt
Julkisivumateriaali kivi, rappaus
Korkeus torni 58 m[1]
Huoneistoala näyttelytilat yli 3 100 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.[2] Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, joka vastaa myös Kulttuurien museon, Suomen merimuseon, Seurasaaren ulkomuseon, Olavinlinnan, Hämeen linnan, Hvitträskin, Tamminiemen ja Louhisaaren toiminnasta.[3][4]

Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella Finlandia-taloa vastapäätä.

Kansallismuseon arkkitehtuurissa on piirteitä keskiaikaisista suomalaisista kirkoista ja linnoista sekä etenkin sisätiloissa kansainvälisestä art nouveau -tyylistä.

Museorakennuksen arkkitehtuuri

Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen.[5] Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[6] Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin heinäkuussa 2000.

Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.

Näyttelyt

Perusnäyttely

Kansallismuseon perusnäyttelyt uudistetaan täysin vuosien 2016–2019 välillä.[7] Ensimmäisenä uudistettiin esihistoriaa käsittelevä näyttely, joka avautui täysin uudenlaisena 1. huhtikuuta 2017. Näyttelyssä ovat esillä ensimmäisinä museokokoelmaan liitetyt esineet kultakin esihistorian kaudelta: vasarakirves kivikaudelta, olkakirves pronssikaudelta ja rautakaudelta keihäänkärki. Itsenäisyyden aikaa käsittelevä näyttely avataan vuoden 2017 lopulla.[8] Vielä uudistamaton valtakunta-näyttely kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen.

Työpaja Vintti museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle. Vintissä historiaan pääsee tutustumaan oman tekemisen ja myös leikin kautta.[9]

Kuvia Kansallismuseosta

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Salminen, Juho: Räjäytykset tärisyttävät Kansallismuseota, kestääkö torni halkeilematta? Suomen kuvalehti. 1.9.2010 (päiv. 29.11.2013). Viitattu 11.2.2015.
  2. ↑ Museoviraston organisaatio 2.5.2017. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 26.6.2017.
  3. ↑ Kansallismuseo 2.5.2017. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 26.6.2017.
  4. ↑ Kansallismuseon ohjelmisto 2017 (PDF) Helsinki: Suomen kansallismuseo. Viitattu 26.6.2017.
  5. ↑ Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  6. ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  7. ↑ Kansallismuseon museoissa ja linnoissa ennätyksellisen vilkas vuosi 2015 – yli 600 000 kävijää kansallismuseo.fi. Viitattu 2.4.2017.
  8. ↑ Suomen esihistorian näyttely avautuu Kansallismuseossa kansallismuseo.fi. Viitattu 2.4.2017.
  9. ↑ Kansallismuseon perusnäyttely Kansallismuseon verkkosivut. 1.4.2017. Museovirasto. Viitattu 1.4.2017.

Kirjallisuutta

  • Kopisto, Sirkka: Suomen kansallismuseo – kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti. Museovirasto, 1981. ISBN 951-9074-63-5.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_kansallismuseo&oldid=16571668”