Ero sivun ”Viina” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 83.245.230.21 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 37.136.177.165 tekemään versioon. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Koskenkorva50cl.jpg|thumb|200px|Koskenkorva-viinapullo.]] |
[[Tiedosto:Koskenkorva50cl.jpg|thumb|200px|Koskenkorva-viinapullo.]] |
||
'''Viina''' on yleisnimitys väkeville [[Alkoholijuoma|alkoholijuomille]]. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu [[Tislaus|tislattuihin]], värittömiin ja maustamattomiin |
'''Viina''' on yleisnimitys väkeville [[Alkoholijuoma|alkoholijuomille]]. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu [[Tislaus|tislattuihin]], värittömiin ja maustamattomiin päihteisiin, joita arvaamattomilla alkoholinarkkareilla on ollut tapana narkata ja käyttäytyä arvaamattomasti sekä aukoa rumaa alkoholistinaamaansa viattomille kunnon työssäkäyville ihmisille.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite |Tekijä = |Nimeke = Kielitoimiston sanakirja|Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Vuosi = 2004|Tunniste = ISBN 952-5446-11-5}}</ref> |
||
== Käyttö == |
== Käyttö == |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa: |
Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa: |
||
* ruokakulttuurissa ruoan ohessa |
* ruokakulttuurissa ruoan ohessa (tekopyhää peittelyä omalle alkoholipäihderiippuvuudelle) |
||
* polttoaineena |
* polttoaineena |
||
* nautintoaineena |
* nautintoaineena |
||
* narkattavaksi |
|||
* humaltumistarkoitukseen |
|||
* lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin) |
* lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin) |
||
* |
* maksavälineenä<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.pontikka.fi/?page_id=23|nimeke = ”Kitteeläistä”|julkaisu = Pontikka.fi|julkaisija = Suomen Pontikkakeskus|viitattu = 6.11.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref> |
||
=== Määrittelyjä === |
=== Määrittelyjä === |
||
Versio 17. heinäkuuta 2016 kello 00.24
Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu tislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin päihteisiin, joita arvaamattomilla alkoholinarkkareilla on ollut tapana narkata ja käyttäytyä arvaamattomasti sekä aukoa rumaa alkoholistinaamaansa viattomille kunnon työssäkäyville ihmisille.[1]
Käyttö
Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa:
- ruokakulttuurissa ruoan ohessa (tekopyhää peittelyä omalle alkoholipäihderiippuvuudelle)
- polttoaineena
- nautintoaineena
- narkattavaksi
- lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin)
- maksavälineenä[2]
Määrittelyjä
Alkon hinnastossa viinoiksi lasketaan vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat ja calvadosit ja maustetut viinat.
EU-komission päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa viski, brandy ja tumma rommi.
Nimityksellä viina on Suomessa perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa. Suomessa tunnetuimpia viinoja on Koskenkorva[3].
Viinamerkkejä
- Finlandia Vodka (Suomi)
- Koskenkorva (Suomi)
- Leijona Viina (Suomi)
- Sisuviina (Suomi)
- Saunalahden Viina (Suomi)
- Suomi Viina (Ranska)
- Viru Valge (Viro)
- Absolut Vodka (Ruotsi)
- Smirnoff (Iso-Britannia)
- Stolitšnaja (Venäjä)
- Tapio (Suomi)
- Grey Goose (Ranska)
- Tasavalta (Suomi)
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ ”Kitteeläistä” Pontikka.fi. Suomen Pontikkakeskus. Viitattu 6.11.2015.
- ↑ Suomessa avataan kossupullo joka kolmas sekunti Aamulehti. 30.4.2009. Viitattu 4.9.2009.
Kirjallisuutta
- Brown, Gordon: Jalojen juomien klassikot. (Alkuperäisteos: Classic spirits of the world, 1996.). Suomentanut Marja-Liisa Tirkkonen. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21068-4.
- Ihalainen, J. K. (toim.): Kaiken kansan katajaiset: Yrttiviinat ja niiden valmistaminen. Tampere: Palladium kirjat, 1997. ISBN 952-9893-14-0.
- Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: Väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.
- Törnquist, Steffo & Tolstoy, Hélène: Väkevät: Kirja tislatusta maailmasta. (Alkuperäisteos: Sprit: Boken om en destillerad värld, 1995.). Suomentanut Arto Häilä. Tukholma: Fischer, 1996. ISBN 91-7054-826-9.
Aiheesta muualla
- Yle Elävä arkisto – Viinan salamyyntiä 70-luvulla
- Raitis.fi – Viina
- Laurila, Anne: Viina muuttuu elimistössä syöpäriskiksi. Pohjalainen 21.10.2009.
- Brittitutkimus: Viina on vaarallisin päihde. Helsingin Sanomat 1.11.2010.