Ero sivun ”Viina” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p Käyttäjän 83.245.230.21 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 37.136.177.165 tekemään versioon.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Koskenkorva50cl.jpg|thumb|200px|Koskenkorva-viinapullo.]]
'''Viina''' on yleisnimitys väkeville [[Alkoholijuoma|alkoholipäihteille]], joka on tarkoitettu junteille narukäsille että saisi pientä päätä auottua viattomille sivullisille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu [[Tislaus|tislattuihin]], värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite |Tekijä = |Nimeke = Kielitoimiston sanakirja|Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Vuosi = 2004|Tunniste = ISBN 952-5446-11-5}}</ref> Viina on tarkoitettu sellaisille alkoholisoituneille hylkiöille, joita Helsingin kadut ovat täynnä pilvin pimein.
'''Viina''' on yleisnimitys väkeville [[Alkoholijuoma|alkoholijuomille]]. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu [[Tislaus|tislattuihin]], värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.<ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite |Tekijä = |Nimeke = Kielitoimiston sanakirja|Selite = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy|Vuosi = 2004|Tunniste = ISBN 952-5446-11-5}}</ref>


== Käyttö ==
== Käyttö ==
Rivi 5: Rivi 6:
Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa:
Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa:


* ruokakulttuurissa ruoan ohessa (ihme kaunistelua sekin omalle alkoholisoitumiselle)
* ruokakulttuurissa ruoan ohessa
* polttoaineena
* polttoaineena
* nautintoaineena (kun ei muuten osata)
* nautintoaineena
* (päihtynys)humaltumistarkoitukseen
* humaltumistarkoitukseen
* lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin)
* lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin)
* maksuvälineenä<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.pontikka.fi/?page_id=23|nimeke = ”Kitteeläistä”|julkaisu = Pontikka.fi|julkaisija = Suomen Pontikkakeskus|viitattu = 6.11.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>
* maksuvälineenä<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.pontikka.fi/?page_id=23|nimeke = ”Kitteeläistä”|julkaisu = Pontikka.fi|julkaisija = Suomen Pontikkakeskus|viitattu = 6.11.2015|tekijä = |ajankohta = }}</ref>
Rivi 35: Rivi 36:
* [[Grey Goose]] (Ranska)
* [[Grey Goose]] (Ranska)
* [[Tasavalta (viina)|Tasavalta]] (Suomi)
* [[Tasavalta (viina)|Tasavalta]] (Suomi)
* Selluloosakakkendaali


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 20. toukokuuta 2016 kello 15.12

Tiedosto:Koskenkorva50cl.jpg
Koskenkorva-viinapullo.

Viina on yleisnimitys väkeville alkoholijuomille. Erityisesti viina-nimityksellä on viitattu tislattuihin, värittömiin ja maustamattomiin alkoholijuomiin.[1]

Käyttö

Viinalla on ollut historian aikana useita käyttötarkoituksia, jotka ovat vielä nykyäänkin laajalti käytössä. Viinaa on käytetty muun muassa:

  • ruokakulttuurissa ruoan ohessa
  • polttoaineena
  • nautintoaineena
  • humaltumistarkoitukseen
  • lääkinnällisiin tarkoituksiin (esimerkiksi desinfiointiin, ”nukutukseen”, ruoansulatushäiriöihin)
  • maksuvälineenä[2]

Määrittelyjä

Alkon hinnastossa viinoiksi lasketaan vodkat, maustamattomat viinat, akvaviitit, anisviinat, geneverit, ginit, hedelmäviinat, grapat, tequilat ja calvadosit ja maustetut viinat.

EU-komission päätöksessä viinoilla tarkoitetaan kaikkia väkeviä alkoholijuomia, ja ne jaotellaan kirkkaiksi ja tummiksi viinoiksi. Kirkkaiksi viinoiksi luetaan muun muassa gini ja vodka ja niiden johdannaiset. Tummiksi viinoiksi luetaan muun muassa viski, brandy ja tumma rommi.

Nimityksellä viina on Suomessa perinteisesti tarkoitettu erityisesti vodkaa. Suomessa tunnetuimpia viinoja on Koskenkorva[3].

Viinamerkkejä

Lähteet

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. ”Kitteeläistä” Pontikka.fi. Suomen Pontikkakeskus. Viitattu 6.11.2015.
  3. Suomessa avataan kossupullo joka kolmas sekunti Aamulehti. 30.4.2009. Viitattu 4.9.2009.

Kirjallisuutta

  • Brown, Gordon: Jalojen juomien klassikot. (Alkuperäisteos: Classic spirits of the world, 1996.). Suomentanut Marja-Liisa Tirkkonen. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21068-4.
  • Ihalainen, J. K. (toim.): Kaiken kansan katajaiset: Yrttiviinat ja niiden valmistaminen. Tampere: Palladium kirjat, 1997. ISBN 952-9893-14-0.
  • Karlstén, Jari: Juomista jaloimmat: Väkevien alkoholijuomien historia ja valmistus. Helsinki: Art House, 2007. ISBN 978-951-884-414-6.
  • Törnquist, Steffo & Tolstoy, Hélène: Väkevät: Kirja tislatusta maailmasta. (Alkuperäisteos: Sprit: Boken om en destillerad värld, 1995.). Suomentanut Arto Häilä. Tukholma: Fischer, 1996. ISBN 91-7054-826-9.

Aiheesta muualla

 

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.