Ero sivun ”Otto-Iivari Meurman” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätty sukuyhteys laulaja Kristian Meurmaniin. Lähteenä hänen isänsä maininta täällä.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Hyperlinkki toimintaan
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 29: Rivi 29:
Meurman vietti yli satavuotiaaksi saakka kesiään [[Karkku|Karkussa]], jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella [[Tyrvää]]n piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen ''Mörrin muistelmia''. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana 19. elokuuta 1994. Hänet on haudattu sukuhautaan [[Kangasala]]n kirkon hautausmaalle.
Meurman vietti yli satavuotiaaksi saakka kesiään [[Karkku|Karkussa]], jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella [[Tyrvää]]n piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen ''Mörrin muistelmia''. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana 19. elokuuta 1994. Hänet on haudattu sukuhautaan [[Kangasala]]n kirkon hautausmaalle.


[[Meurman (suku)|Meurmanien]] sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko [[Agathon Meurman]]in pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori [[Jukka H. Meurman]].Hänen pojanpojanpoikansa on [[Idols]]-laulaja [Kristian Meurman]]<ref>{{Kansallisbiografia|id=6697|tekijä=Veli-Matti Autio|nimi=Meurman (1600 - )|ajankohta=11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009)}}</ref> Meurmanin serkkuja olivat lakimies ja poliitikko [[Antti Tulenheimo]] ja urkutehtailija [[Martti Tulenheimo]].
[[Meurman (suku)|Meurmanien]] sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko [[Agathon Meurman]]in pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori [[Jukka H. Meurman]].Hänen pojanpojanpoikansa on [[Idols]]-laulaja [[Kristian Meurman]]<ref>{{Kansallisbiografia|id=6697|tekijä=Veli-Matti Autio|nimi=Meurman (1600 - )|ajankohta=11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009)}}</ref> Meurmanin serkkuja olivat lakimies ja poliitikko [[Antti Tulenheimo]] ja urkutehtailija [[Martti Tulenheimo]].


Espoon [[Tapiola]]ssa sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto. Hänellä on [[Otto-Iivari Meurmanin puisto|nimikkopuisto]] myös Helsingissä [[Käpylä]]ssä.
Espoon [[Tapiola]]ssa sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto. Hänellä on [[Otto-Iivari Meurmanin puisto|nimikkopuisto]] myös Helsingissä [[Käpylä]]ssä.

Versio 8. toukokuuta 2016 kello 19.46

Otto-Iivari Meurman
Otto-Iivari Meurman kuvattuna 1930- tai 1940-luvulla.
Otto-Iivari Meurman kuvattuna 1930- tai 1940-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt4. kesäkuuta 1890
Ilmajoki
Kuollut19. elokuuta 1994 (104 vuotta)
Helsinki
Ammatti arkkitehti
Vanhemmat Otto Meurman ja
Aina Ignatius
Otto-Iivari Meurmanin puisto Käpylässä.

Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman [mö:rman] (4. kesäkuuta 1890 Ilmajoki – 19. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli asemakaavoittajana ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).

Meurman oli Viipurin asemakaava-arkkitehti vuodesta 1918 vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, Joensuun, Kajaanin, Karhulan, Riihimäen ja Tornion asemakaavat.

Hän oli Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professorina vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.[1]

Meurman vietti yli satavuotiaaksi saakka kesiään Karkussa, jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella Tyrvään piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen Mörrin muistelmia. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana 19. elokuuta 1994. Hänet on haudattu sukuhautaan Kangasalan kirkon hautausmaalle.

Meurmanien sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko Agathon Meurmanin pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori Jukka H. Meurman.Hänen pojanpojanpoikansa on Idols-laulaja Kristian Meurman[2] Meurmanin serkkuja olivat lakimies ja poliitikko Antti Tulenheimo ja urkutehtailija Martti Tulenheimo.

Espoon Tapiolassa sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto. Hänellä on nimikkopuisto myös Helsingissä Käpylässä.

Suomen arkkitehtiliitto on nimennyt Meurmanin työn kunniaksi Otto-Iivari Meurman -palkinnon.[3]

Teoksia

  • Asemakaavaoppi (1947)
  • Viipurin arkkitehdit (1977)
  • Kartanot; Viipurin pitäjän historia osa 3 (1985).
  • Mörrin muistelmia (1989). Toimittanut Maarit Huovinen. ISBN 951-0-15936-0.

Lähteet

  1. ↑ Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman Suomen arkkitehtuurimuseo
  2. ↑ Veli-Matti Autio: Meurman (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. ↑ Jere Maulalle palkinto, Tampereen teknillinen yliopisto, viitattu 13.4.2015

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Otto-Iivari_Meurman&oldid=15701513”