Ero sivun ”Tanskan kulttuurikaanon” versioiden välillä

[katsottu versio]

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

Inline

Versio 26. tammikuuta 2016 kello 00.15

Tanskan kulttuurikaanon (tansk. Kulturkanonen) määriteltiin Brian Mikkelsenin vuonna 2004 esittämän aloitteen pohjalta Tanskan kulttuuriministeriön nimeämissä komiteoissa ”kokoamaan yhteen ja esittelemään upeimmat ja tärkeimmät tanskalaisen kulttuuriperinnön työt”. Se muodostuu 108 teoksesta kahdeksassa kategoriassa: arkkitehtuuri, kuvataide, muotoilu ja käsityö, elokuva, kirjallisuus, music, esittävä taide ja lastenkulttuuri. Vuonna 2006 julkaistuun kulttuurikaanoniin valittiin jokaisesta kategoriasta 12 teosta, paitsi että musiikkikategoriaan valittiin 12 taidemusiikin ja 12 populaarimusiikin teosta ja monen kategorian kahdestoista teos on laajempi antologia.

Arkkitehtuuri

Arkkitehtuurin kaanonkomiteaa pyydettiin nimeämään 12 työtä, jotka kattaisivat sekä rakennus- että maisemasuunnittelun. Sovittiin, että kohteiden ei tarvitse sijaita Tanskassa. Komitean puheenjohtajana toimi Lone Wiggers ja jäseninä Carsten Juel-Christiansen, Malene Hauxner, Lars Juel Thiis ja Kent Martinussen.

Kohde	Sijainti	Vuosi	Arkkitehti
Hoverin kirkko	Ringkøbingin lähellä Jyllannissa	1100-luku	tuntematon
Glorupin kartano	Nyborg, Fyn-saaren itäranta	1100-luku 1742–1743 1762–1765 ja 1773–1775	Philip de Lange, Christian Joseph Zuber Nicolas-Henri Jardin
Frederiksstaden	Kööpenhamina	1749–1771	Nicolai Eigtved
Vor Frue -kirkko	Kööpenhamina	1811–1829	C.F. Hansen
Dyrehaven	Klampenborg, Sjellanti	1846	Rudolph Rothe
Asuinalue, Brumleby	Østerbro, Kööpenhamina	1854–1856	Michael Gottlieb Bindesbøll ja Vilhelm Klein
Mariebjergin hautausmaa	Gentofte, Sjellanti	1925–1935	G.N. Brandt
Århusin yliopisto	Århus	1931	Kay Fisker, C.F. Møller, Povl Stegmann ja C.Th. Sørensen
Århusin kaupungintalo	Århus	1937–1942	Arne Jacobsen ja Erik Møller
Sormikaava	Kööpenhamina	1947	Peter Bredsdorff
Sydneyn oopperatalo	Sydney, Australia	1957–1973	Jørn Utzon
Ison-Beltin silta	Sjellanti–Fyn	1991–1998	Dissing+Weitling

Kuvataiteet

Kuvataiteiden kaanonkomiteassa sovittiin, että kaanoniin sisällytetään vain elämäntyönsä jo tehneiden taiteilijoiden teoksia. Jokainen komitean viidestä jäsenestä sai nimetä yhden suosikkiteoksensa sen jälkeen, kun ensin oli yhteisesti päätetty seitsemästä. Komitean puheenjohtajana toimi Hein Heinsen ja jäseninä Hans Edvard Nørregård-Nielsen, Bente Scavenius, Bjørn Nørgaard ja Sophia Kalkau.^[1]

Teos	Sijainti	Vuosi	Taiteilija
Aurinkovaunut	Tanskan kansallismuseo	n. 1300 eaa.	tuntematon
Ylösnousemus	Undløsen kirkko	n. 1440	unionimestari
Bordesholmin alttari	Schleswigin tuomiokirkko	valmistunut 1521	Hans Brüggemann
Frederik V ratsailla	Amalienborgin linna	valmistunut 1771	Jacques Saly
Jason ja kultainen talja	Thorvaldsens-museo	valmistunut 1828	Bertel Thorvaldsen
Udsigt gennem tre buer i Colosseums tredje stokværkum	Tanskan valtion taidemuseo	1813–1816	C.W. Eckersberg
Syysaamu Sortedam-järvellä	Ny Carlsberg Glyptotek	1838	Christen Købke
Støvkornenes dans i solstrålerne	Ordrupgaard	1900	Vilhelm Hammershøi
Kesäpäivä Roskilde-vuonolla	Randers-taidemuseo	1900	L.A. Ring
Suuri helpotus	J.F. Willumsenin museo	1923–1928	J.F. Willumsen
Seisova nainen	Göteborgin taidemuseo	1937–1943	Astrid Noack
Stalingrad	Museum Jorn, Silkeborg	1957–1972	Asger Jorn

Taideteollisuus ja käsityö

Taideteollisuuden ja käsityön kaanonkomitea päätti nimetä teoksia, joilla syntyaikanaan on ollut käytännöllinen funktio ja jotka ovat yhä omaleimaisia ja tunnistettavia myös kansainvälisesti. Komiteaa johti Merete Ahnfeldt-Mollerup ja sen jäseniä olivat Erik Magnussen, Astrid Krogh, Ursula Munch-Petersen ja Louise Campbell.^[2]

Tuote	Muotoilija	Vuosi
Viikinkivene Skuldelev 2	tuntematon	n. 1042
Flora Danica (kirja) ja Flora Danica (astiasto)	Georg Christian Oeder, Johann Christoph Bayer useita taiteilijoita	1761–1883
Thorvald Bindesbøllin elämäntyö		1846–1908
Knud V. Engelhardtin elämäntyö		1882–1931
Marie Gudme Lethin elämäntyö		1895–1997
PH valaisinten varjostinjärjestelmä	Poul Henningsen	1925– (jatkuu yhä)
Teeastiasto	Gertrud Vasegaard	1956
Gedser kokeellinen tuuliturbiini	Johannes Juul	1957
S-tuoli	Verner Panton	1960
Polyuretaanituoli	Gunnar Aagaard Andersen	1964
Kevi-kalustepyörä	Jørgen Rasmussen	1965
Fiberline-julkisivujärjestelmä	Fiberline Composites ja Jan Søndergaard	2006

Elokuva

Elokuvan kaanonkomitea päätti valita filmejä, jotka kuvaavat tanskalaista elämää ja käyttävät tanskalaisia näyttelijöitä. Poikkeuksena he valitsivat mukaan elokuvan Nälkä (Sult), joka tapahtuu Oslossa ja näyttelijät ovat ruotsalaisia. Komitean puheenjohtajana toimi Susanne Bier ja jäseninä Vinca Wiedemann, Tivi Magnusson, Ole Michelsen ja Jacob Neiiendam.^[3]

Elokuva	Ohjaaja	Vuosi
Kunnioita vaimoasi (Du skal ære din hustru)	Carl Th. Dreyer	1925
Vihan päivä (Vredens dag)	Carl Th. Dreyer	1943
Ditte ihmislapsi (Ditte menneskebarn)	Bjarne Henning-Jensen	1946
Soldaten og Jenny	Johan Jacobsen	1947
Nälkä (Sult)	Henning Carlsen	1966
Bennys badekar	Jannik Hastrup ja Flemming Quist Møller	1971
Matador	Erik Balling	1978–1982
Tiedon puu (Kunskabens træ)	Nils Malmros	1981
Ranskalainen illallinen (Babettes gæstebud)	Gabriel Axel	1987
Pelle Valloittaja (Pelle Erobreren)	Bille August	1987
Juhlat (Festen)	Thomas Vinterberg	1998
Idiootit (Idioterne)	Lars von Trier	1998

Kirjallisuus

Kirjallisuuskomitea piti tärkeänä valita teoksia, jotka ovat kestäneet aikaa ja vaikuttaneet tanskalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin yleisemminkin. Komiteaa johti Finn Hauberg Mortensen ja sen jäseniä olivat Erik A. Nielsen, Mette Winge, Claes Kastholm Hansen ja Jens Christian Grøndahl.

Kirjailija	Teos	Vuosi
Leonora Christina	Jammers Minde	1673–1674, julkaistu 1869
Steen Steensen Blicher	Præsten i Vejlbye	1829
H. C. Andersen	Pieni merenneito (Den lille Havfrue)	1837
Søren Kierkegaard	Joko – tahi: Katkelma elämästä (Enten – eller)	1843
J. P. Jacobsen	Rouva Marie Grubbe: Sisäkuvia seitsemänneltätoista vuosisadalta (Fru Marie Grubbe)	1876
Herman Bang	Ved Vejen	1886
Henrik Pontoppidan	Lykke-Per	1898–1904
Johannes Vilhelm Jensen	Kuningas murtuu (Kongens fald)	1900–1901
Karen Blixen	Talvisia tarinoita (Vinter-Eventyr)	1942
Klaus Rifbjerg	Og andre historier	1964
Inger Christensen	Sommerfugledalen	1991

Kahdestoista kaanoniin valittu teos on 24 runon antologia:

Kirjailija	Teos	Vuosi
Kansanlaulu, tekijä tuntematon	Ebbe Skammelsøn
Kansanlaulu, tekijä tuntematon	Germand Gladensvend
Thomas Kingo	Hver har sin Skæbne (Sorrig og Glæde...)
H. A. Brorson	Den yndigste rose er funden	1732
Johs. Ewald	Til Siælen. En Ode	1780
Schack von Staffeldt	Indvielsen	1804
Adam Oehlenschläger	Hakon Jarls Død eller Christendommens Indførsel i Norge	1803
N. F. S. Grundtvig	De Levendes Land	1883
Christian Winther	Rosa unica	1849
Emil Aarestrup	Paa Sneen	1838
Holger Drachmann	Jeg hører i Natten den vuggende Lyd	1877
Sophus Claussen	Ekbatana	1896
Jeppe Aakjær	Aften	1912
Thøger Larsen	Den danske Sommer	1914
Tom Kristensen	Det er Knud, som er død	1936
Jens August Schade	Læren om staten	1928
Gustaf Munch-Petersen	det underste land	1933
Thorkild Bjørnvig	Anubis	1955
Ole Sarvig	Regnmaaleren	1943
Morten Nielsen	Øjeblik	1945
Frank Jæger	Sidenius i Esbjerg	1959
Ivan Malinowski	Myggesang	1958
Per Højholt	Personen på toppen	1985
Henrik Nordbrandt	Violinbyggernes by	1985

Musiikki

Musiikin kaanonkomitea päätti keskittyä yksittäisiin teoksiin eikä niinkään säveltäjien kokonaistuotantoihin. He valitsivat 12 taide- ja 12 kevyen musiikin edustajaa. Komitean puhetta johti Per Erik Veng ja jäsenet olivat Jørgen I. Jensen, Torben Bille, Inger Sørensen ja Henrik Marstal.^[4]

Taidemusiikki

Säveltäjä / tekijä	Teos	Vuosi
F.L.Æ. Kunzen	Holger Danske	1789
C. E. F. Weyse	Otte Morgensange ja Syv Aftensange	1837 and 1838
H. C. Lumbye	Kolme galoppia: Telegraph-Galop, Champagne-Galop ja Kjöbenhavns Jernbane-Damp-Galop	1844, 1845 and 1847
Niels W. Gade	Elverskud	1854
J. P. E. Hartmann	Vølvens Spådom	1872
Peter Heise	Drot og marsk	1878
Carl Nielsen	Maskarade	1906
Carl Nielsen	Sinfonia n:o 4: Sammumaton	1916
Rued Langgaard	Antikrist	1923
Per Nørgård	Sinfonia n:o 3	1976
Pelle Gudmundsen-Holmgreen	Symphony-Antiphony	1978

Kahdestoista valittu teos Højskolesange (Kansankorkeakoulun lauluja) koostuu 12 laulusta:

Composer/author	Work	Year
C. E. F. Weyse (1826), sanat N. F. S. Grundtvig	Den signede dag med fryd vi ser	1826
Kansanlaulu, uudelleen sanoittanut Svend Grundtvig	Det var en lørdag aften	1849
Kansanlaulu Mariagerin seudulta	En yndig og frydefuld sommertid	Julkaistu A.P. Berggreenin kokoelmassa Danske folkesange 1869
Carl Nielsen, teksti Ludvig Holstein	Vi sletternes sønner	Musiikki 1906, teksti 1903
Carl Nielsen, teksti Jeppe Aakjær	Jens Vejmand	Musiikki 1907, teksti 1905
Thomas Laub, teksti St. Blicher	”Det er hvidt herude”	Musiikki 1914, teksti 1838
Oluf Ring, teksti Thøger Larsen	Danmark, nu blunder den lyse nat	Musiikki 1922, teksti 1914
Poul Schierbeck, teksti Hans Christian Andersen	I Danmark er jeg født	Musiikki 1926, teksti 1850
Thorvald Aagaard, teksti Laurits Christian Nielsen	Jeg ser de bøgelyse øer	Musiikki 1931, teksti 1901
Otto Mortensen, teksti Helge Rode	Du gav os de blomster, som lyste imod os	Musiikki 1939, teksti 1921
Otto Mortensen, teksti Alex Garff	Septembers himmel er så blå	1949
Peter Erasmus Lange-Müller / Shu-Bi-Dua, teksti Holger Drachmann	Vi elsker vort land	Musiikki 1887 ja 1980, teksti 1885

Populaarimusiikki

Composer/author	Work	Year	Image
Kai Normann Andersen	A selection of 12 songs: Musens sang, Den allersidste dans, Pige træd varsomt, Å hvor jeg, ih, hvor jeg, uh hvor jeg vil, I dit korte liv, Man binder os på mund og hånd, Alle går rundt og forelsker sig, Gå ud og gå en tur, Glemmer du, Titte til hinanden, Drømmeland og Gå med i lunden	1925–1959
Dansk Guldalderjazz	Dansk Guldalderjazz Vol. 1–4	1940–1949
Savage Rose	The Savage Rose	1968
Kim Larsen	Værsgo	1973
Benny Andersen and Povl Dissing	Svantes Viser	1973
Gasolin'	Live sådan	1976	Gasolin
Kliché	Supertanker	1980
C.V. Jørgensen	Tidens Tern	1980
Sebastian	Stjerne til støv	1981
Palle Mikkelborg with Miles Davis	Aura	1984/1985
tv·2	Nærmest lykkelig	1988

Kahdenneksitoista teokseksi valittiin antologia Evergreens:

Composer/author	Work	Year
Sven Gyldmark/Poeten	Solitudevej – sung by Elga Olga Svendsen.	From Cirkusrevyen 1953
Sven Gyldmark & Erik Leth	Er du dus med himlens fugle – sung by Poul Reichhardt.	From the film Vagabonderne på Bakkegården 1958
Vidar Sandbeck & Peter Mynte – single	Heksedans (her kommer mutter med kost og spand) – sung by Raquel Rastenni.	1960
Bjarne Hoyer & Ida From	To lys på et bord – sung by Otto Brandenburg	From Dansk Melodi Grand Prix, 1960
Otto Helge Francker & Sejr Volmer-Sørensen	Dansevise – performed by Grethe Ingmann and Jørgen Ingmann.	From Dansk Melodi Grand Prix, 1963
Bent Fabricius-Bjerre & Klaus Rifbjerg	Duerne flyver – sung by Cæsar.	From the film Jeg er sgu min egen, 1967
John Mogensen	Så længe jeg lever – sung by John Mogensen.	Single 1970, also in the album John Mogensen: John, 1973
Anne Linnet	Smuk og dejlig – performed by Shit & Chanel.	From the album Shit & Chanel, 1975
Peter A. G. Nielsen/Gnags	Under Bøgen – performed by Gnags.	From the album Er du hjemme i aften, 1977
Shu-bi-dua	Danmark – performed by Shu-bi-dua.	From Shu-bi-dua 78'eren, 1978
Frans Bak & Per Nielsen	Danse i måneskin – performed by Trine Dyrholm & Moonlighters.	From Dansk Melodi Grand Prix, 1987
Lars Lilholt	Kald det kærlighed – performed by Lars Lilholt Band.	From Lars Lilholt Band: Portland, 1986

Esittävät taiteet

Esittävän taiteen kaanonkomitea perusteli valinneensa ainutlaatuista luovuutta edustaneita teoksia, joilla on merkitystä nykyajassakin. Puhetta johti Flemming Enevold ja jäseniä olivat Karen-Maria Bille, Jokum Rohde, Sonja Richter ja Erik Aschengreen.^[5]

Creator	Work	Year
Ludvig Holberg	Jeppe på Bjerget	1722
Adam Oehlenschläger	Aladdin	1805
August Bournonville and Herman Severin Løvenskiold	La Sylphide	1836
Henri Nathansen	Indenfor Murene (Inside the Walls)	1912
Kaj Munk	Ordet (The Word)	1932
Kjeld Abell	Anna Sophie Hedvig	1939
Four revue numbers:	Man binder os på mund og hånd (Liva Weel, 1940), Skolekammerater (Kellerdirk, 1956), Brevet til Bulganin (Osvald Helmuth, 1957), Fingernummeret (Dirch Passer, 1974)	1940, 1956, 1957 and 1974
Harald Lander and Knudåge Riisager	Etudes	1948
Flemming Flindt and Georges Delerue	Enetime	1963
Solvognen	Julemandshæren	1974
Sort Sol	Sort Sol live, Carlton og Wurst	1986–1987
Jess Ørnsbo	Majonæse	1988

Lasten kaanon

Lasten kulttuurikaanon muodostettiin sitä mukaa kun valinnat muissa komiteoissa etenivät. Siihen otetut työt edustavat siis monia eri taiteenlajeja.^[6]

Creator	Work	Year
C.Th. Sørensen	Children's building site	1931
Gunnar Nyborg-Jensen (ed.)	De små synger	1948
Astrid Henning-Jensen	Palle alene i Verden (Film)	1949
Carl Barks	The Golden Helmet	1954
Nanna Ditzel	High chair	1955
Godtfred Kirk Christiansen	Lego brick	1958
Cecil Bødker	Silas og den sorte hoppe	1967
Halfdan Rasmussen & Ib Spang Olsen	Halfdans ABC	1967
Katrine Hauch-Fausbøll	Kaj & Andrea	1971 ff.
Anne Linnet	Go' sønda' morn'	1980
Søren Kragh-Jacobsen	Gummi-Tarzan (Film)	1981
Steen Koerner	Nøddeknækkeren	2003

Vastaanotto

Kulttuurikaanonin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin tanskalaisten ja maahanmuuttajien välisen integraation helpottaminen. Tämän on arveltu toteutuneen huonosti. Tiedotusvälineiden mukaan kulttuurikaanonilla on ollut vähäinen vaikutus. Sanomalehti Berlingske näki kaanonilla kuitenkin merkitystä siinä, miten ei-sosialistinen hallitus oli uskaltanut yksinkertaisesti todeta, että toiset taideteokset ovat parempia kuin toiset.

References

↑ Hein Heinsen, "Om kanon for billedkunst", Kulturkanonen.
↑ "Om kanon for design og kunstværk", Kulturkanonen.
↑ "Om kanon for film", Kulturkanonen.
↑ "Om kanon for musik", Kulturkanonen.
↑ "Om kanon for scenekunst", Kulturkanon.
↑ Henrik Marstal, "Om kanon for bornekultur", Kulturkanonen.

[1] Hein Heinsen, "Om kanon for billedkunst", Kulturkanonen.

[2] "Om kanon for design og kunstværk", Kulturkanonen.

[3] "Om kanon for film", Kulturkanonen.

[4] "Om kanon for musik", Kulturkanonen.

[5] "Om kanon for scenekunst", Kulturkanon.

[6] Henrik Marstal, "Om kanon for bornekultur", Kulturkanonen.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

@@ Rivi 482: / Rivi 482: @@
 === Taidemusiikki ===
 {| class="wikitable" style="text-align:center; width:99%"
-! width="30%" | Composer/author
+! width="30%" | Säveltäjä / tekijä
-! width="25%" | Work
+! width="25%" | Teos
-! width="20%" | Year
+! width="20%" | Vuosi
-! width="10%" | Image
+! width="10%" | Kuva
 |-
 |F.L.Æ. Kunzen
@@ Rivi 493: / Rivi 493: @@
 |-
 |C. E. F. Weyse
-|''Otte Morgensange'' and ''Syv Aftensange''
+|''Otte Morgensange'' ja ''Syv Aftensange''
 | 1837 and 1838
 |[[Tiedosto:Weyse_CEF.jpg|92x92px|Weyse]]
 |-
 | [[Hans Christian Lumbye|H. C. Lumbye]]
-|Three galops: ''Telegraph Galop'', ''Champagne Galop'' and ''Copenhagen Steam Railway Galop''
+|Kolme galoppia: ''Telegraph-Galop'', ''Champagne-Galop'' ja ''Kjöbenhavns Jernbane-Damp-Galop''
 |1844, 1845 and 1847
 |[[Tiedosto:Hans_Christian_Lumbye.gif|93x93px|Lumbye]]
@@ Rivi 508: / Rivi 508: @@
 |-
 |[[J. P. E. Hartmann]]
-|''Vølvens Spaadom''
+|''Vølvens Spådom''
 | 1872
 |[[Tiedosto:JPE_Hartmann.jpg|96x96px|Hartmann]]
@@ Rivi 523: / Rivi 523: @@
 |-
 |[[Carl Nielsen]]
+| Sinfonia n:o 4: Sammumaton
-| Symphony No. 4: The Inextinguishable
 | 1916
 |-
@@ Rivi 532: / Rivi 532: @@
 |-
 |[[Per Nørgård]]
-| Symphony No. 3
+| Sinfonia n:o 3
 | 1976
 |-
@@ Rivi 540: / Rivi 540: @@
 |}
-Kahdestoista valittu teos Højskolesange (Kansankorkeakoulun lauluja) koostuu 12 laulusta :
+Kahdestoista valittu teos ''Højskolesange'' (Kansankorkeakoulun lauluja) koostuu 12 laulusta:
 {| class="wikitable" style="text-align:center; width:99%"
 ! width="30%" | Composer/author
@@ Rivi 548: / Rivi 548: @@
 |-
-| C. E. F. Weyse (1826), words: [[Nikolai Frederik Severin Grundtvig|N. F. S. Grundtvig]]
+| C. E. F. Weyse (1826), sanat [[Nikolai Frederik Severin Grundtvig|N. F. S. Grundtvig]]
 |''Den signede dag med fryd vi ser''
 |1826
 |-
-|Folk song, words rewritten by Svend Grundtvig
+|Kansanlaulu, uudelleen sanoittanut Svend Grundtvig
 | ''Det var en lørdag aften''
 | 1849
 |[[Tiedosto:Svend_Grundtvig_1877_by_Hansen,_Schou_&_Weller.jpg|110x110px|Svend Grundtvig]]
 |-
+|Kansanlaulu Mariagerin seudulta
-|Folk song from the Mariager area
 |''En yndig og frydefuld sommertid''
-| Published in A.P. Berggreen's ''Danske folkesange'' 1869
+| Julkaistu A.P. Berggreenin kokoelmassa ''Danske folkesange'' 1869
 |-
-|Music: [[Carl Nielsen]], words: Ludvig Holstein
+|[[Carl Nielsen]], teksti Ludvig Holstein
 | ''Vi sletternes sønner''
-|Music 1906, words 1903
+|Musiikki 1906, teksti 1903
 |-
-|Music: Carl Nielsen, words: [[Jeppe Aakjær]]
+|Carl Nielsen, teksti [[Jeppe Aakjær]]
 |''Jens Vejmand''
-|Music 1907, words 1905
+|Musiikki 1907, teksti 1905
 |-
-| Music: Thomas Laub, words: St.St. Blicher
+|Thomas Laub, teksti St. Blicher
-|«Det er hvidt herude»
+|”Det er hvidt herude”
-| Melodi 1914, tekst 1838
+| Musiikki 1914, teksti 1838
 |-
-|Music: Oluf Ring, words: Thøger Larsen
+|Oluf Ring, teksti Thøger Larsen
 | ''Danmark, nu blunder den lyse nat''
-|Music 1922, words 1914
+|Musiikki 1922, teksti 1914
 |-
-|Music: Poul Schierbeck, words: [[H. C. Andersen|Hans Christian Andersen]]
+|Poul Schierbeck, teksti [[H. C. Andersen|Hans Christian Andersen]]
 | ''I Danmark er jeg født''
-|Music 1926, words 1850
+|Musiikki 1926, teksti 1850
 |-
-|Music: Thorvald Aagaard, words: Laurits Christian Nielsen
+|Thorvald Aagaard, teksti Laurits Christian Nielsen
 | ''Jeg ser de bøgelyse øer''
-|Music 1931, words 1901
+|Musiikki 1931, teksti 1901
 |-
-| Music: Otto Mortensen, words: Helge Rode
+| Otto Mortensen, teksti Helge Rode
 |''Du gav os de blomster, som lyste imod os''
-|Music 1939, words 1921
+|Musiikki 1939, teksti 1921
 |-
-|Music: Otto Mortensen, words: Alex Garff
+|Otto Mortensen, teksti Alex Garff
 | ''Septembers himmel er så blå''
-|Music and words 1949
+| 1949
 |-
-|Music: Peter Erasmus Lange-Müller/Shu-Bi-Dua, words: Holger Drachmann
+|Peter Erasmus Lange-Müller / Shu-Bi-Dua, teksti Holger Drachmann
 |''Vi elsker vort land''
-|Music 1887 and 1980, words 1885
+|Musiikki 1887 ja 1980, teksti 1885
 |}

Ero sivun ”Tanskan kulttuurikaanon” versioiden välillä

Versio 26. tammikuuta 2016 kello 00.15

Sisällys

Arkkitehtuuri

Kuvataiteet

Taideteollisuus ja käsityö

Elokuva

Kirjallisuus

Musiikki

Taidemusiikki

Populaarimusiikki

Esittävät taiteet

Lasten kaanon

Vastaanotto

References

Navigointivalikko

Ero sivun ”Tanskan kulttuurikaanon” versioiden välillä

Versio 26. tammikuuta 2016 kello 00.15

Arkkitehtuuri

Kuvataiteet

Taideteollisuus ja käsityö

Elokuva

Kirjallisuus

Musiikki

Taidemusiikki

Populaarimusiikki

Esittävät taiteet

Lasten kaanon

Vastaanotto

References

Navigointivalikko

Haku