Ero sivun ”Rytikari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
{{Tynkä/Suomi}} |
{{Tynkä/Suomi}} |
||
[[Luokka:Kemin kaupunginosat]] |
[[Luokka:Kemin kaupunginosat]] |
||
[[Luokka:Suomen lähiöt]] |
|||
Versio 7. joulukuuta 2015 kello 16.19
| Rytikari | |
|---|---|
 Rytikatua talvella 2007 |
|
| Kaupunki | Kemi |
| Suuralue | Hepola |
| Kaupunginosa nro | 52 |
| Pinta-ala | 0,93[1] km² |
| Väkiluku | 594 [2] 31.12.2021 |
| Työpaikkoja | 40 kpl [1] (2006) |
| Osa-alueet | Rytikari |
| Postinumero(t) | 94830 |
Rytikari on yksi Kemin kaupunginosista. Rytikari on kerrostalovaltainen asuntoalue, jossa sijaitsevat Hepolan suuralueen kaupalliset palvelut. Rytikari on kehittynyt valtionyhtiö Veitsiluoto Oy:n (nykyisin Stora Enso) mukana. Koko alue on rakentunut pääosin 1960– ja 1970–luvuilla, kun tehtaille palkattiin lisää työvoimaa.
Historia
Rytikari alkoi kehittyä kun Veitsiluodon saha perustettiin viereiseen Veitsiluodon saareen. Sahan työläisten pienet omakotitalot täyttivät Rytikarin saaren pohjoisosan jo 1920–luvun lopulla, jolloin saaren eteläosaan rakennettiin myös kaksikerroksinen Veitsiluodon kansakoulu. Rytikari yhdistettiin Hepolaan penkereellä vuonna 1931 ja rautatie Järpistä Rytikarin kautta Veitsiluotoon valmistui 1936.[3] Kieltolain aikana Rytikarin ja etenkin sen eteläpuolella sijaitseva Paavonkarin kautta tuotiin Pohjois-Suomeen huomattavia määriä salakuljetettua pirtua[4].
Kun Veitsiluoto Oy:lle rakennettiin 1930–luvulla sulfiittiselluloosatehdas ja 1950–luvulla paperitehdas, tarvittiin tehtaille lisää työvoimaa ja työvoimalle lisää asuntoja. Rytikariin rakennettiin 1940–luvulla kymmeniä puurakennuksia tehtaiden työntekijöille. Monet taloista on sittemmin purettu, yksi rakennuksista on siirretty Marttalan Työläismuseon alueelle. Ensimmäiset varsinaiset kerrostalot rakennettiin aravalainoituksella 1950–luvun lopulla. Rytikariin rakennettiin 1940–luvun lopulla myös terveystalo ja Rytikarin työväentalo.[5]
Lähteet
- Teerijoki, Niilo: Kehittyvää Kemiä, s. 130-131. Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistyksen julkaisu. Kemi: Pohjolan Sanomat Oy, 1963.
Viitteet
- ↑ a b Kemi alueittain (pdf) Joulukuu 2009. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja rahoitusosasto. Viitattu 12.5.2011.
- ↑ Väestö ikäluokittain 31.12.2021 suur- ja tilastoalueittain. Tilastollinen vuosikirja 2021, 6/2022, s. 15. Kemi: Kemin kaupunki. ISSN 1236-5327. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 19.9.2023.
- ↑ Teerijoki, s.130-131
- ↑ Teerijoki, s.135
- ↑ Heljala, Minna; Seppälä, Sirkka-Liisa ja Elo Tiina: Meren ja teollisuuden kaupunki, s. 37. Suomen ympäristö 15/2013. Helsinki: Ympäristöministeriö, 2013. ISBN 978-952-11-4252-9. Teoksen verkkoversio (pdf).
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rytikari Wikimedia Commonsissa
| Kaupunginosat | |
|---|---|
| Liikenne | |
| Nähtävyyksiä |