Ero sivun ”Otto-Iivari Meurman” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
palkinto M:n mukaan |
p Botti lisäsi luokkaan Suomalaiset professorit |
||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
{{AAKKOSTUS:Meurman, Otto}} |
{{AAKKOSTUS:Meurman, Otto}} |
||
[[Luokka:Yli satavuotiaiksi eläneet suomalaiset]] |
[[Luokka:Yli satavuotiaiksi eläneet suomalaiset]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset arkkitehdit]] |
[[Luokka:Suomalaiset arkkitehdit]] |
||
| Rivi 33: | Rivi 34: | ||
[[Luokka:Vuonna 1890 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1890 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1994 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1994 kuolleet]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset professorit]] |
|||
Versio 29. kesäkuuta 2015 kello 09.41
Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman [mö:rman] (4. kesäkuuta 1890 Ilmajoki – 19. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli asemakaavoittajana ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).
Meurman oli Viipurin asemakaava-arkkitehti vuodesta 1918 vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, Joensuun, Kajaanin, Karhulan, Riihimäen ja Tornion asemakaavat.
Hän oli Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professorina vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.[1]
Meurman vietti yli satavuotiaaksi saakka kesiään Karkussa, jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella Tyrvään piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen Mörrin muistelmia. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana 19. elokuuta 1994. Hänet on haudattu sukuhautaan Kangasalan kirkon hautausmaalle.
Meurmanien sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko Agathon Meurmanin pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori Jukka H. Meurman.[2] Meurmanin serkkuja olivat lakimies ja poliitikko Antti Tulenheimo ja urkutehtailija Martti Tulenheimo.
Espoon Tapiolassa sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto. Hänellä on nimikkopuisto myös Helsingissä Käpylässä.
Suomen arkkitehtiliitto on nimennyt Meurmanin työn kunniaksi Otto-Iivari Meurman -palkinnon.[3]
Teoksia
- Asemakaavaoppi (1947)
- Viipurin arkkitehdit (1977)
- Kartanot; Viipurin pitäjän historia osa 3 (1985).
- Mörrin muistelmia (1989). Toimittanut Maarit Huovinen. ISBN 951-0-15936-0.
Lähteet
- ↑ Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman Suomen arkkitehtuurimuseo
- ↑ Veli-Matti Autio: Meurman (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Jere Maulalle palkinto, Tampereen teknillinen yliopisto, viitattu 13.4.2015
Aiheesta muualla
- Arkkitehti katsoo kaupunkia Yle Elävä Arkisto