Ero sivun ”Suomen kansallismuseo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
→‎Perusnäyttely: Päivitetty tietoja ja lisätty viitteitä.
Rivi 34: Rivi 34:


Näyttely ”Suomi Finland 1900” esitteli 1. maaliskuuta 2015 asti 1900-luvun Suomea ja suomalaisia. Aarrekammiossa esitellään elokuuhun 2015 asti [[raha]]-, [[mitali]]-, [[kunniamerkki]]-, hopea-, koru- ja [[ase|asekokoelmia]]. Työpaja Vintti museon neljännessä kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/nayttelyt/perusnayttely | Nimeke = Kansallismuseon perusnäyttely | Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 13.2.2013 | Viitattu = 8.3.2013}}</ref>
Näyttely ”Suomi Finland 1900” esitteli 1. maaliskuuta 2015 asti 1900-luvun Suomea ja suomalaisia. Aarrekammiossa esitellään elokuuhun 2015 asti [[raha]]-, [[mitali]]-, [[kunniamerkki]]-, hopea-, koru- ja [[ase|asekokoelmia]]. Työpaja Vintti museon neljännessä kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansallismuseo/nayttelyt/perusnayttely | Nimeke = Kansallismuseon perusnäyttely | Julkaisija = Museovirasto | Ajankohta = 13.2.2013 | Viitattu = 8.3.2013}}</ref>

Uuden perusnäyttelyn rakentaminen ja suunnittelu on alkamassa. Tämän vuoksi esihistorian näyttely ja aarrekammiot suljetaan elo-syyskuussa 2015<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6040|nimeke = Suomen kansallismuseon perusnäyttelyn uudistustyöt hidastavat arkeologisten kokoelmien asiakaspalvelua|julkaisu = tiedotearkisto|julkaisija = Museovirasto|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 27.5.2015}}</ref>. [[Uusi|U]]<nowiki/>usi perusnäyttely aukeaa noin vuosina 2017-2018<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/tiedotearkisto?Article=6034|nimeke = Suomen kansallismuseon esinekokoelmien lainaustoiminta keskeytetään toistaiseksi|julkaisu = tiedote|julkaisija = Museovirasto|viitattu = |tekijä = |ajankohta = 21.5.2015}}</ref>. Ensimmäinen osa "maallinen keskiaika" huoneessa 105, on jo valmistunut.
<!--
<!--
Uuden perusnäyttelyn suunnittelu ja rakentaminen on alkamassa. Tämän vuoksi esihistorian näyttely ja aarrekammiot suljetaan elo-syyskuussa 2015.
Uuden perusnäyttelyn suunnittelu ja rakentaminen on alkamassa. Tämän vuoksi esihistorian näyttely ja aarrekammiot suljetaan elo-syyskuussa 2015.

Versio 8. kesäkuuta 2015 kello 15.22

Kansallismuseo
Osoite Mannerheimintie 34
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°10′30″N, 24°55′55″E
Rakennustyyppi museo
Valmistumisvuosi 1910
Suunnittelija arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen
toimiston lopetettua Eliel Saarinen
Rakennuttaja Yleisten rakennusten ylihallitus
Urakoitsija rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson
Omistaja Senaatti-kiinteistöt
Julkisivumateriaali kivi, rappaus
Korkeus torni 58 m[1]
Huoneistoala näyttelytilat yli 3 100 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa. Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, johon kuuluu päämuseon lisäksi 11 muuta museota, muun muassa Kulttuurien museo, Suomen merimuseo Kotkassa, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Hvitträsk, Hämeen linna, Olavinlinna sekä Louhisaaren, Urajärven ja Alikartanon kartanomuseot.

Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella Finlandia-taloa vastapäätä.

Kansallismuseon arkkitehtuurissa on piirteitä keskiaikaisista suomalaisista kirkoista ja linnoista sekä etenkin sisätiloissa kansainvälisestä art nouveau -tyylistä.

Museorakennuksen arkkitehtuuri

Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen.[2] Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[3]Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin kesällä 2000.

Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.

Näyttelyt

Perusnäyttely

Kansallismuseon perusnäyttely jakaantuu kuuteen osaan. Suomen esihistoria -osa on Suomen laajin arkeologinen perusnäyttely, joka on auki syyskuuhun 2015 asti. Valtakunta-osa kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen. Maa ja kansa -osa esittelee kansankulttuuria.

Näyttely ”Suomi Finland 1900” esitteli 1. maaliskuuta 2015 asti 1900-luvun Suomea ja suomalaisia. Aarrekammiossa esitellään elokuuhun 2015 asti raha-, mitali-, kunniamerkki-, hopea-, koru- ja asekokoelmia. Työpaja Vintti museon neljännessä kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle.[4]

Uuden perusnäyttelyn rakentaminen ja suunnittelu on alkamassa. Tämän vuoksi esihistorian näyttely ja aarrekammiot suljetaan elo-syyskuussa 2015[5]. Uusi perusnäyttely aukeaa noin vuosina 2017-2018[6]. Ensimmäinen osa "maallinen keskiaika" huoneessa 105, on jo valmistunut.

Kuvia Kansallismuseosta

  • Ilvesreliefi
    Ilvesreliefi
  • Kettureliefi
    Kettureliefi
  • Kyntäjäreliefi
    Kyntäjäreliefi
  • Kansallismuseon torni
    Kansallismuseon torni
  • Itäinen reliefi
    Itäinen reliefi
  • Sisääntuloaulan kattofreskot Kyisen pellon kyntö ja Sammon puolustus.
    Sisääntuloaulan kattofreskot Kyisen pellon kyntö ja Sammon puolustus.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Salminen, Juho: Räjäytykset tärisyttävät Kansallismuseota, kestääkö torni halkeilematta? Suomen kuvalehti. 1.9.2010 (päiv. 29.11.2013). Viitattu 11.2.2015.
  2. ↑ Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  3. ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  4. ↑ Kansallismuseon perusnäyttely 13.2.2013. Museovirasto. Viitattu 8.3.2013.
  5. ↑ Suomen kansallismuseon perusnäyttelyn uudistustyöt hidastavat arkeologisten kokoelmien asiakaspalvelua tiedotearkisto. 27.5.2015. Museovirasto.
  6. ↑ Suomen kansallismuseon esinekokoelmien lainaustoiminta keskeytetään toistaiseksi tiedote. 21.5.2015. Museovirasto.

Kirjallisuutta

  • Kopisto, Sirkka: Suomen kansallismuseo – kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti. Museovirasto, 1981. ISBN 951-9074-63-5.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_kansallismuseo&oldid=14995488”