Ero sivun ”Thure Hellström” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
→Hellströmin suunnittelemia rautatieasemia: Lisäsin Uimaharjun |
|||
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Hellströmin suunnittelemia rautatieasemia== |
==Hellströmin suunnittelemia rautatieasemia== |
||
*Uimaharjun rautatieasema, 1908 |
*[[Uimaharjun rautatieasema]], 1908 |
||
*[[Merstolan rautatieasema]], 1918 |
*[[Merstolan rautatieasema]], 1918 |
||
*[[Hämeenlinnan rautatieasema]], 1921 |
*[[Hämeenlinnan rautatieasema]], 1921 |
Versio 22. tammikuuta 2015 kello 17.40
Thure Hellström (1857–1940) oli suomalainen arkkitehti, joka työskenteli rautatiehallituksen rakennussuunnitteluosastolla vuodesta 1907 alkaen pääarkkitehti Bruno Granholmin kanssa.
Hellström on suunnitellut puurakenteiset asemarakennukset rataosille Kemi–Rovaniemi, Joensuu–Nurmes, Seinäjoki–Kaskinen, Perälä–Kristiinankaupunki, Pieksämäki–Savonlinna ja Jyväskylä–Pieksämäki. Hellströmin varhaiskauden asemarakennukset edustivat jugend-tyylisuuntausta.
Hellström on todennäköisesti suunnitellut myös 1920-luvulla valmistuneiden rataosien uusklassistiset asemarakennukset. Hellström on myös tehnyt tyyppipiirustukset, joita on käytetty rakennettaessa pysäkkirakennuksia rataosille Oulu–Kontiomäki, Joensuu–Varkaus sekä Pori–Haapamäki.
Myöhemmin Hellström suunnitteli suurempia asemarakennuksia, kuten kivirakenteiset Hämeenlinnan, Malmin, Kuopion, Riihimäen ja Porin rautatieasemat ja 1935 valmistuneen tiilestä tehdyn Lahden rautatieaseman.
Kirjallisuutta
- Husbyggnaderna vid statens järnvägar. Finska statsjärnvägarne 1862–1912 11, Thure Hellström, Helsingfors, 1915, 314.
Hellströmin suunnittelemia rautatieasemia
- Uimaharjun rautatieasema, 1908
- Merstolan rautatieasema, 1918
- Hämeenlinnan rautatieasema, 1921
- Kauhajoen rautatieasema
- Kristiinankaupungin rautatieasema
- Kuopion rautatieasema
- Lahden rautatieasema, 1935
- Malmin rautatieasema
- Porin rautatieasema, 1937
- Riihimäen rautatieasema, 1935
Aiheesta muualla
- Museoviraston korjausohje, Hellström mainitaan sivulla 3.
- VR:n arkkitehtejä Riihimäkiseura.fi-sivustolla