Koordinaatit: 40°N, 51°E

Ero sivun ”Kaspianmeri” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Koordinaatit näkymään otsikon tasolle
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15: Rivi 15:
| virtaus =
| virtaus =
}}
}}
[[File:Caspian Sea Khezershahr beach.jpg|thumb|250px|Caspian Sea [[Khezeshahr]] beach]]

'''Kaspianmeri''' on [[suolajärvi]] ja maailman suurin [[järvi]]. Se sijaitsee [[Eurooppa|Euroopan]] ja [[Aasia]]n välissä [[Venäjä]]llä, [[Azerbaidžan]]issa, [[Iran]]issa, [[Turkmenistan]]issa ja [[Kazakstan]]issa.
'''Kaspianmeri''' on [[suolajärvi]] ja maailman suurin [[järvi]]. Se sijaitsee [[Eurooppa|Euroopan]] ja [[Aasia]]n välissä [[Venäjä]]llä, [[Azerbaidžan]]issa, [[Iran]]issa, [[Turkmenistan]]issa ja [[Kazakstan]]issa.


Versio 1. syyskuuta 2014 kello 13.30

Kaspianmeri
Koordinaatit 40°N, 51°E
Valtio Azerbaidžan, Iran, Kazakstan, Venäjä ja Turkmenistan
Pinta-ala 374 000 km²
Pinnankorkeus -28 m
Suurin syvyys 1 029 m
Keskisyvyys 184 m
Tilavuus 78 200 km³
Caspian Sea Khezeshahr beach

Kaspianmeri on suolajärvi ja maailman suurin järvi. Se sijaitsee Euroopan ja Aasian välissä Venäjällä, Azerbaidžanissa, Iranissa, Turkmenistanissa ja Kazakstanissa.

Nimi

Kaspianmeri on saanut lännessä käytetyn nimensä Kaukasuksella asuneesta kaspien kansasta. Kansa on koko lailla tuntematon, mutta joissain tapauksissa se on yhdistetty kassiitteihin.

Maantiede

Kaspianmeren pinta-ala on noin 374 000 neliökilometriä eli vähän suurempi kuin Suomen valtion, ja se sijaitsee 28 metriä merenpinnan alapuolella. 2 200 neliökilometriä Kaspianmeren pinta-alasta on saaria. Kaspianmeren pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 1 200 km, suurin leveys on noin 450 km, ja kapeimmillaan järven leveys on noin 200 km.

Kaspianmerellä ei ole laskujokia, mutta siihen laskevat muun muassa Volga, Ural, Kuma, Kura ja Terek. Kaspianmeri on kanavayhteydessä Itämereen, Mustaanmereen ja Vienanmereen.[1] Araljärven kanssa Kaspianmeri muodostaa Aralokaspianmeren jäänteet. Järven pohjoisosa jäätyy joka talvi.

Volgan säännöstelyn ja keinokastelun vuoksi Kaspianmeren pinta-ala pieneni aina 1970-luvulle asti (1930-luvulla järven pinta-ala oli jopa 436 000 neliökilometriä). 1970-luvun jälkeen järvi on jälleen alkanut kasvaa. Kaspianmerelle ovat kautta vuosisatojen olleet ominaisia suuret koon vaihtelut.lähde?

Kaspianmeren suolapitoisuus vaihtelee paljon järven eri osissa, mutta keskimäärin se on 1-1,5 %. Pohjoisosa on eteläosaa vähäsuolaisempi. Kaspianmeren suurin syvyys on 1 029 metriä. Syvät alueet sijaitsevat etelä- ja keskiosassa, kun taas pohjoisosa on hyvin matala,[2] keskisyvyydeltään vain 6 metriä.lähde?

Kaspianmeri Bakusta, Azerbaidžanista nähtynä
Stenka Razin (Vasili Surikov)

Eliöstö

Kaspianmeressä elää runsaasti kaloja, yleisimmät kalalajit ovat kuha, karppi, sampi ja silli. Sammen mädistä jalostetaan arvokasta kaviaaria, mutta ylikalastuksen takia Kaspianmeren sampikanta on vähentynyt uhkaavasti. Ympäristönsuojelijat ovat vaatineet sammen kalastuskieltoa, jotta kanta voisi elpyä.

Alueella elävistä lajeista uhanalaisia on linnuista 63, nisäkkäistä 41 ja kaloista 27 lajia.[3]

Kaspianmeressä elää monia kotoperäisiä lajeja, muun muassa kaspiannorppa (Phoca caspica).

Öljyntuotanto

Kaspianmeren öljyvarat arvioidaan 17–44 miljardiksi barreliksi.lähde? (Tätä voi verrata vaikkapa Qatarin öljyvaroihin, jotka arvioidaan noin 16 miljardiksi barreliksi.) Kaspianmeren öljyvaroja on alettu tehokkaasti hyödyntää vasta 1990-luvulla. Nykyään suurimpia alueen öljyntuottajavaltioita ovat Azerbaidžan ja Kazakstan. Tuotannon käynnistämistä ovat jossain määrin haitanneet rantavaltioiden aluekiistat. Venäjä, Azerbaidžan ja Kazakstan ovat päässeet vuonna 2003 sopimukseen aluevesirajoistaan, mutta Iran ja Turkmenistan eivät ole vielä hyväksyneet mitään sopimuksia.

Rannikkokaupunkeja

Lähteet

  1. ↑ toim. Ahola Veikko, Kuhlman Irmeli ja Luotio Jorma: Tietojätti 2000, s. 363-364. Viides painos (2001). Jyväskylä: Gummerus Kustannus Oy, 1999.
  2. ↑ http://www.caspianenvironment.org/cep/
  3. ↑ http://www.worldlakes.org/lakedetails.asp?lakeid=8762
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaspianmeri.

Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaspianmeri&oldid=14260639”