Ero sivun ”Otto-Iivari Meurman” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p wl
Wl kuvatekstissä muuttui lihavoinniksi; laitettu wl tekstiin, muoks.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Otto-iivari meurmanin puisto 1.jpg|thumb|[[Otto-Iivari Meurman]]in puisto [[Käpylä]]ssä.]]
[[Tiedosto:Otto-iivari meurmanin puisto 1.jpg|thumb|Otto-Iivari Meurmanin puisto Käpylässä.]]
'''Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman''' [mö:rman] ([[4. kesäkuuta]] [[1890]] [[Ilmajoki]] – [[19. elokuuta]] [[1994]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[arkkitehti]]. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli [[kaavoitus|asemakaavoittajana]] ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).
'''Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman''' [mö:rman] ([[4. kesäkuuta]] [[1890]] [[Ilmajoki]] – [[19. elokuuta]] [[1994]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[arkkitehti]]. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli [[kaavoitus|asemakaavoittajana]] ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).


Rivi 10: Rivi 10:
[[Meurman (suku)|Meurmanien]] sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko [[Agathon Meurman]]in pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori [[Jukka H. Meurman]].<ref>{{Kansallisbiografia|id=6697|tekijä=Veli-Matti Autio|nimi=Meurman (1600 - )|ajankohta=11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009)}}</ref> Meurmanin serkkuja olivat lakimies ja poliitikko [[Antti Tulenheimo]] ja urkutehtailija [[Martti Tulenheimo]].
[[Meurman (suku)|Meurmanien]] sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko [[Agathon Meurman]]in pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori [[Jukka H. Meurman]].<ref>{{Kansallisbiografia|id=6697|tekijä=Veli-Matti Autio|nimi=Meurman (1600 - )|ajankohta=11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009)}}</ref> Meurmanin serkkuja olivat lakimies ja poliitikko [[Antti Tulenheimo]] ja urkutehtailija [[Martti Tulenheimo]].


Espoon [[Tapiola]]ssa ja Helsingin [[Käpylä]]ssä sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto.<ref>[http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Viheralueet?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Viheralueet/Puistot/Puistot+alueittain/Otto-Iivari+Meurmanin+puisto Otto-Iivari Meurmanin puisto] Helsingin Kaupunki, Rakennusvirasto</ref>
Espoon [[Tapiola]]ssa sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto. Hänellä on [[Otto-Iivari Meurmanin puisto|nimikkopuisto]] myös Helsingissä [[Käpylä]]ssä.


==Teoksia==
== Teoksia ==
* Asemakaavaoppi (1947)
* Asemakaavaoppi (1947)
*"Viipurin arkkitehdit" (1977)
* ”Viipurin arkkitehdit” (1977)
* "Kartanot; Viipurin pitäjän historia osa 3" (1985).
* ”Kartanot; Viipurin pitäjän historia osa 3” (1985).
* Mörrin muistelmia (1989). Toimittanut Maarit Huovinen. ISBN 951-0-15936-0.
* Mörrin muistelmia (1989). Toimittanut Maarit Huovinen. ISBN 951-0-15936-0.


Versio 14. kesäkuuta 2014 kello 09.46

Otto-Iivari Meurmanin puisto Käpylässä.

Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman [mö:rman] (4. kesäkuuta 1890 Ilmajoki – 19. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli asemakaavoittajana ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).

Meurman oli Viipurin asemakaava-arkkitehti vuodesta 1918 vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, Joensuun, Kajaanin, Karhulan, Riihimäen ja Tornion asemakaavat.

Hän oli Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professorina vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.[1]

Meurman vietti yli satavuotiaaksi saakka kesiään Karkussa, jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella Tyrvään piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen Mörrin muistelmia. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana 19. elokuuta 1994. Hänet on haudattu sukuhautaan Kangasalan kirkon hautausmaalle.

Meurmanien sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko Agathon Meurmanin pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori Jukka H. Meurman.[2] Meurmanin serkkuja olivat lakimies ja poliitikko Antti Tulenheimo ja urkutehtailija Martti Tulenheimo.

Espoon Tapiolassa sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto. Hänellä on nimikkopuisto myös Helsingissä Käpylässä.

Teoksia

  • Asemakaavaoppi (1947)
  • ”Viipurin arkkitehdit” (1977)
  • ”Kartanot; Viipurin pitäjän historia osa 3” (1985).
  • Mörrin muistelmia (1989). Toimittanut Maarit Huovinen. ISBN 951-0-15936-0.

Lähteet

  1. ↑ Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman Suomen arkkitehtuurimuseo
  2. ↑ Veli-Matti Autio: Meurman (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Otto-Iivari_Meurman&oldid=14105906”