Ero sivun ”Motalan kunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 19 Wikidatan sivulle d:q508108 siirrettyä kielilinkkiä
Rivi 55: Rivi 55:


<gallery>
<gallery>
Kuva:Motala_stad_vapen.svg|[[Motala]]in kaupungin vanha vaakuna.
Kuva:Motala_stad_vapen.svg|[[Motala]]n kaupungin vanha vaakuna.
</gallery>
</gallery>



Versio 25. tammikuuta 2014 kello 22.15

Motalan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Itä-Götanmaan lääni
Maakunta Itä-Götanmaa
Keskustaajama Motala
Kuntakoodi 0583
Pinta-ala
 – Maa 983,49 km²
Väkiluku 41 828
 – Väestötiheys 42,5 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]









Motalanvirta Motalan kaupungin kohdalla.
Motalan rautatieasema.
Götan kanavaa Motalassa.
Näkymä Hålebergetiltä.
Tasaista peltomaisemaa Fornåsassa.
Älvestadin kirkko ennen sen vihkimistä uudelleen käyttöön vuonna 2011.

Motala on kunta Keski-Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä ja Itä-Götanmaan maakunnassa. Motala sijaitsee Götan kanavan varrella Vättern- ja Boren-järvien välissä. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 41 828 asukasta ja sen maapinta-ala oli 983,49 km².[1][2] Kunnan keskustaajama Motala on entinen kaupunki, jossa suurin osa kunnan väestöstä asuu.

Motalan suomalainen ystävyyskaupunki on Hyvinkää.

Vuonna 2007 kunnassa oli 247,55 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 25,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Motalan vapaakauppala (ruots. friköping) perustettiin vuonna 1823, ja vuoden 1862 kunnallislakien astuttua voimaan siitä tuli kauppala. Vuonna 1868 Klockriken ja Brunnebyn maalaiskunta jaettiin kahtia Brunnebyksi ja Klockrikeksi. Vuonna 1881 Motalan kauppala muutettiin Motalan kaupungiksi. Vuonna 1919 Brunnebyn kuntaan perustettiin Borensbergin taajaväkinen yhdyskunta. Vuonna 1948 Motalan kaupunkiin yhdistettiin Motalan maalaiskunta ja Vinnerstadin maalaiskunta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin viisi "suurkuntaa":

  • Godegård (Godegård ja Västra Ny)
  • Borensberg (Brunneby, Klockrike ja Kristberg)
  • Aska (Hagebyhöga, Fivelstad, Orlunda, Styra, Varv ja Västra Stenby)
  • Boberg (Ask, Ekebyborna, Fornåsa, Lönsås, Normlösa, Skeppsås, Vallerstad ja Älvestad)
  • Tjällmo (ei muutosta)

Motalan kaupunkiin uudistuksella ei ollut vaikutusta. Boberg sai nimensä Bobergin kihlakunnasta ja Borensberg kunnan alueella sijainneesta taajamasta.

Ennen seuraavaa kuntauudistusta muodostettiin kuntablokit, jossa oli Motalan lisäksi mukana myös Vadstenan kaupunki. Vuonna 1971 perustettiin Motalan kunta yhdistämällä kaupunki, Borensberg ja Godegård sekä viisi seurakuntaa (Ask, Ekebyborna, Fornåsa, Lönsås ja Älvestad) jaetusta Bobergin kunnasta. Kuntablokki oli valmis, kun 1.1.1974 Motalaan liitettiin vielä Aska, Tjällmo ja Vadstena. Yhteistyö uudessa kunnassa toimi kuitenkin huonosti, joten jo vuonna 1980 Vadstenan kunta erotettiin Motalasta.

Vaakuna

Kunnan vaakuna on entisen Motalan kaupungin vanha vaakuna. Kaupunki on aiemmin käyttänyt myös toisennäköistä vaakunaa.

Väestönkehitys

Motalan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
39 861
1955
  
40 318
1960
  
40 471
1965
  
39 982
1970
  
41 175
1975
  
41 577
1980
  
41 965
1985
  
41 350
1990
  
41 994
1995
  
42 949
2000
  
42 175
2005
  
41 912
2010
  
41 955
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 13,5 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 10,4 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6] Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 894 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 2,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 208 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 461 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 43 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 19,8 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,0 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,8 2,6
  jalostus 23,0 25,4
  palvelut 73,0 70,9
  tuntematon 1,2 1,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 15 250 17 914
  työpaikkaomavaraisuus 85,1

Taajamat

Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 83,9 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 765 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Motala 29 823
2 Borensberg 2 886
3 Tjällmo 557
4 Fornåsa 433
5 Nykyrka 414
6 Österstad 318
7 Fågelsta 287
8 Klockrike 272
9 Godegård 200

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Motalan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[19]

  • Motala västra valkrets (29 valtuutettua)
  • Motala östra valkrets (28 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Motalan kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[20]
Valittuja
edustajia[21]
  Maltillinen kokoomus 24,77 14
  Keskustapuolue 4,54 3
  Liberaalit 7,24 4
  Kristillisdemokraatit 3,44 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 43,65 26
  Vasemmistopuolue 5,62 4
  Ympäristöpuolue vihreät 4,64 2
  Ruotsidemokraatit 4,48 2
  Muut 1,63 0
  Yhteensä 57

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Motala
  • Västra Ny
  • Godegård
  • Borensberg
  • Klockrike
  • Fornåsa
  • Tjällmo
  • Aska*

Asteriskilla (*) merkitty Askan seurakunta kuuluu osittain Motalan kuntaan ja osittain Vadstenan kuntaan.

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Ask
  • Brunneby
  • Ekebyborna
  • Fivelstad
  • Fornåsa
  • Godegård
  • Klockrike
  • Kristberg
  • Lönsås
  • Motala
  • Sten* (Västra Sten)
  • Styra*
  • Tjällmo
  • Varv och Styra (Varv)
  • Vinnerstad*
  • Västra Ny (Nykyrka)
  • Västra Stenby (Kälvesten)
  • Älvestad

Lähteet

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Motalan kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Motala kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.