Ero sivun ”Helmi Kuusi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Kumottu muokkaus 13782753, jonka teki 4ka9779 (keskustelu) - yliluokittelun poisto keskustelun perusteella |
|||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
[[Luokka:Vuonna 1913 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1913 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 2000 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 2000 kuolleet]] |
||
[[Luokka:Michiganilaiset]] |
|||
Versio 16. tammikuuta 2014 kello 07.18
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Helmi Martta Kuusi (8. tammikuuta 1913 South Range, Michigan, Yhdysvallat – 21. huhtikuuta 2000 Helsinki, Suomi) oli suomalainen taidegraafikko ja taidemaalari.[1]
Kuusen vanhemmat olivat pastori Mauno Ilmari Kuusi ja Martta Kuusi o.s. Saloheimo.
Kuusi opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1931, 1937–1938, Taideteollisuuskeskuskoulussa 1931–1932, Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1936–1937, Chelsea Polytechnicumissa Lontoossa 1935, Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa Tukholmassa 1948 sekä Académie Julianissa Pariisissa 1949–1950 ja 1954. Hän on toiminut opettajana ABC-piirustuskoulussa 1953–1965 sekä Imatran ja Lappeenrannan taidekouluissa 1955–1956.
Kuusi aloitti taidegraafikkona ja keskittyi maalaamiseen 1950-luvulla, mutta häntä pidetään ensisijaisesti taidegraafikkona. Hänen työnsä ovat erityisesti kertovia ja henkilökuvia, ja aiheet ovat lähtöisin hänen omasta muististaan. 1960-luvulla alkoivat aiheet tulla luonnosta; tuon vaiheen taiteilijana häntä on luonnehdittu luonnonlyyrikoksi,[2] jonka teoksissa keskeisinä elementteinä olivat pohjoinen valo sekä syksyn ja alkutalven tumma hämäryys.[1]
Ensimmäisen kerran Kuusen töitä oli esillä näyttelyssä vuonna 1933.[1] Hänen teoksiaan on ollut runsaasti esillä näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla.
Palkinnot ja tunnustukset
- Suomen Taideyhdistyksen tunnustuspalkinto 1976
- Valtionpalkinto taidegrafiikassa 1982
- Pro Finlandia 1963
Kirjallisuutta
- Heikki Malme: Helmi Kuusi, taidegraafikko, ATE 2003, ISBN 951-53-2493-9
Lähteet
- Kuvataiteilijamatrikkeli
- Heiskanen, Seppo: Pohjoisen valon tulkitsija kuvasi mielellään hämärää maisemaa. Helsingin Sanomat, 2.5.2000, s. A10.
Viitteet
Aiheesta muualla
- Erkki Anttonen: Kuusi, Helmi (1913 - 2000) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 21.3.2005 (päivitetty 10.3.2008). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.