Ero sivun ”Matelijat” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
| commonscat = Reptilia |
| commonscat = Reptilia |
||
}} |
}} |
||
'''Matelijat''' (''Reptilia'') on [[Selkärankainen|selkärankaisten]] [[Luokka (biologia)|luokka]], johon kuuluvat muun muassa [[liskot]], [[käärmeet]], [[kilpikonnat]] ja [[krokotiilieläimet]]. Yhteensä matelijoita on yli |
'''Matelijat''' (''Reptilia'') on [[Selkärankainen|selkärankaisten]] [[Luokka (biologia)|luokka]], johon kuuluvat muun muassa [[liskot]], [[käärmeet]], [[kilpikonnat]] ja [[krokotiilieläimet]]. Yhteensä matelijoita on yli 9000 lajia. |
||
== Rakenne == |
== Rakenne == |
Versio 3. kesäkuuta 2013 kello 04.27
Matelijat | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: |
Matelijat Reptilia Laurenti, 1768 |
Lahkot | |
|
|
Katso myös | |
Matelijat (Reptilia) on selkärankaisten luokka, johon kuuluvat muun muassa liskot, käärmeet, kilpikonnat ja krokotiilieläimet. Yhteensä matelijoita on yli 9000 lajia.
Rakenne
Matelijat olivat ensimmäinen eläinryhmä, jossa oli selkeästi maaelämään sopeutuneita lajeja. Toisin kuin niitä edeltäneillä sammakkoeläimillä, matelijoilla on kuoriutumisestaan asti keuhkot. Matelijoiden pinta ei ole myöskään kostea vaan se on sarveissuomujen tai -levyjen peittämä. Sisäisen tukirangan rakenne vaihtelee eri lahkoissa. Kilpikonnan kylkiluut ovat sulautuneet selkäkilpeen ja krokotiileilla on ns. vatsakylkiluita. Käärmeet ovat raajattomia ja niiden kylkiluiden ja nikamien määrä on huomattavasti suurempi kuin muilla matelijoilla. Ulkoisia korvia matelijoilla ei ole, sillä ääni välittyy niiden pään sisään suoraan tärykalvon ja kuuloluiden kautta. Silmät ovat hyvin kehittyneet ja näköaisti on matelijoille tärkeä.
Useimmilla matelijoilla on melko hidas aineenvaihdunta ja ne ovat siitä syystä pitkäikäisiä.
Levinneisyys ja lisääntyminen
Matelijat ovat vaihtolämpöisiä, joten niitä esiintyy eniten trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä. Kylmässä matelijoiden elintoiminnot hidastuvat ja ne vaipuvat horrokseen. Lisääntymisessä hedelmöitys tapahtuu sisäisesti ja poikaset syntyvät munista. Osa matelijoista tekee pesän ja jopa hautoo muniaan, mutta osa kaivaa ne maahan ja antaa auringon lämmittää munat. Liskoilla ja käärmeillä poikaset voivat kuoriutua ennen syntymää emon sisällä ja siksi puhutaan liskoista ja käärmeistä, jotka synnyttävät eläviä poikasia.
Nykyiset matelijalahkot
- Krokotiilieläimet (Crocodylia)
- Tuatarat (Rhynchocephalia)
- Suomumatelijat (Squamata)
- Kilpikonnat (Testudines)
Matelijoiden polveutuminen
Sauropsida |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Suomen matelijat
Suomen luonnonvaraisista eläimistä matelijoihin kuuluvat vain sisilisko, vaskitsa, kyy, ranta- eli tarhakäärme sekä harvinainen kangas- eli kanervakäärme. Näistäkään kangaskäärme ei esiinny muualla Suomessa kuin Ahvenanmaalla. Kyytä lukuun ottamatta kaikki nämä lajit ovat Suomen luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja.
Katso myös
Lähteet
- Rökman, Marika: Suomen luonnonvaraiset matelijat Herpetomania Ajankohta = 1996. Viitattu 12.1.2009. (suomeksi)