Ero sivun ”Matelijat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19: Rivi 19:
| commonscat = Reptilia
| commonscat = Reptilia
}}
}}
'''Matelijat''' (''Reptilia'') on [[Selkärankainen|selkärankaisten]] [[Luokka (biologia)|luokka]], johon kuuluvat muun muassa [[liskot]], [[käärmeet]], [[kilpikonnat]] ja [[krokotiilieläimet]]. Yhteensä matelijoita on yli 7000 lajia.
'''Matelijat''' (''Reptilia'') on [[Selkärankainen|selkärankaisten]] [[Luokka (biologia)|luokka]], johon kuuluvat muun muassa [[liskot]], [[käärmeet]], [[kilpikonnat]] ja [[krokotiilieläimet]]. Yhteensä matelijoita on yli 9000 lajia.


== Rakenne ==
== Rakenne ==

Versio 3. kesäkuuta 2013 kello 04.27

Matelijat
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat
Reptilia
Laurenti, 1768
Lahkot
Katso myös

  Matelijat Wikispeciesissä
  Matelijat Commonsissa

Matelijat (Reptilia) on selkärankaisten luokka, johon kuuluvat muun muassa liskot, käärmeet, kilpikonnat ja krokotiilieläimet. Yhteensä matelijoita on yli 9000 lajia.

Rakenne

Matelijat olivat ensimmäinen eläinryhmä, jossa oli selkeästi maaelämään sopeutuneita lajeja. Toisin kuin niitä edeltäneillä sammakkoeläimillä, matelijoilla on kuoriutumisestaan asti keuhkot. Matelijoiden pinta ei ole myöskään kostea vaan se on sarveissuomujen tai -levyjen peittämä. Sisäisen tukirangan rakenne vaihtelee eri lahkoissa. Kilpikonnan kylkiluut ovat sulautuneet selkäkilpeen ja krokotiileilla on ns. vatsakylkiluita. Käärmeet ovat raajattomia ja niiden kylkiluiden ja nikamien määrä on huomattavasti suurempi kuin muilla matelijoilla. Ulkoisia korvia matelijoilla ei ole, sillä ääni välittyy niiden pään sisään suoraan tärykalvon ja kuuloluiden kautta. Silmät ovat hyvin kehittyneet ja näköaisti on matelijoille tärkeä.

Useimmilla matelijoilla on melko hidas aineenvaihdunta ja ne ovat siitä syystä pitkäikäisiä.

Levinneisyys ja lisääntyminen

Matelijat ovat vaihtolämpöisiä, joten niitä esiintyy eniten trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä. Kylmässä matelijoiden elintoiminnot hidastuvat ja ne vaipuvat horrokseen. Lisääntymisessä hedelmöitys tapahtuu sisäisesti ja poikaset syntyvät munista. Osa matelijoista tekee pesän ja jopa hautoo muniaan, mutta osa kaivaa ne maahan ja antaa auringon lämmittää munat. Liskoilla ja käärmeillä poikaset voivat kuoriutua ennen syntymää emon sisällä ja siksi puhutaan liskoista ja käärmeistä, jotka synnyttävät eläviä poikasia.

Nykyiset matelijalahkot

Matelijoiden polveutuminen

Sauropsida
Diapsida
Archosauromorpha
Avemetatarsalia
Dinosauria
Saurischia
Theropoda
Maniraptora

Linnut (Aves)



Deinonychosauria




Therizinosauroidea



Oviraptorosauria



Ornithomimosauria



Tyrannosauroidea



Compsognathidae



Carnosauria



Megalosauroidea



Ceratosauria




Sauropodomorpha




Ornitschia




Marasuchus



Lagerpeton



Pterosauria



Scleromochlus




Krokotiilit



Lepidosauromorpha

Suomumatelijat

Liskot



Käärmeet




Tuatarat




Sauropterygia




Anapsida

Kilpikonnat




Suomen matelijat

Suomen luonnonvaraisista eläimistä matelijoihin kuuluvat vain sisilisko, vaskitsa, kyy, ranta- eli tarhakäärme sekä harvinainen kangas- eli kanervakäärme. Näistäkään kangaskäärme ei esiinny muualla Suomessa kuin Ahvenanmaalla. Kyytä lukuun ottamatta kaikki nämä lajit ovat Suomen luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja.

Katso myös

Lähteet

Malline:Link FA