Tuatara

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Tuatarat)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuatara
Tuatera.JPG
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Alkuliskot Rhynchocephalia
Alalahko: Sphenodontia
Heimo: Sphenodontidae
Suku: Sphenodon
Laji: punctatus
Kaksiosainen nimi
Sphenodon punctatus
(Gray, 1842)
Levinneisyyskartta
Tuataran levinneisyys
Tuataran levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tuatara Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tuatara Commonsissa

Tuatara (Sphenodon punctatus) on endeeminen matelijalaji Uudesta-Seelannista ja sitä pidetään elävänä fossiilina ja se on sphenodontia -lahkon ainoa elossa oleva laji. Tuatara on yöeläin.[2] Aiemmin tuataraliskot jaoteltiin kahdeksi eri lajiksi niiden esiintymisalueen mukaan, mutta vuonna 2009 tarkempi DNA-analyysi paljasti, että kyse on ennemminkin yhdestä ja samasta lajista.[3]

Koko ja Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painoa aikuisella tuataralla on 300 grammasta yhteen kiloon asti, urosten ollessa painavampia.[3][4] Tuataralla on päälaella silmien välissä niin sanottu kolmas silmä, joka aistii valoa. Nuorella eläimellä se on näkyvä, mutta aikuisella iho on paksuuntunut peittämään silmän. Silmän tarkoituksena on mahdollisesti säädellä ”biologista kelloa”. Tuataroilla ei ole ulkoisia korva-aukkoja.[2] Muiden matelijoiden tapaan myös tuatara on vaihtolämpöinen, mutta poikkeavasti ne säilyvät aktiivisina matalissakin, jopa 7 celsiusasteen lämpötiloissa.[5]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuatarat tulevat sukukypsiksi noin 20 vuoden ikäisinä ja voivat elää mahdollisesti yli 100 vuoden ikäisiksi. Naaraat munivat vain noin joka neljäs vuosi, joskin uros voi siittää naaraan joka vuosi. Parittelu tapahtuu maaliskuun tienoilla ja munat munitaan keväällä, loka-marraskuussa, maahan kaivettuihin kuoppiin, jotka naaras munimisen jälkeen peittää. Kuoppaan munitaan 1-19 munaa kerrallaan. Poikaset kuoriutuvat 11-16 kuukauden kuluttua. Poikasen sukupuolen määrittää lämpötila, jossa muna on ollut.[5]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää vain muutamilla Uuden-Seelannin Pohjoissaaren pohjoisrannikon ja Eteläsaaren pohjoisrannikon saarilla. Tuatara on ollut vaarassa hävitä ihmisten mukana tuotujen petojen syödessä lajin munia, erityisesti isorotta on suuri uhka tuataran munille.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuatara syö pieniä hyönteisiä ja nilviäisiä, joita se saalistaa yön turvin tai kaivaa maasta. Satunnaisesti ruokana käyvät myös liskot, linnut ja linnunmunat. Päivät tuatara viettää piilossa maanalaisessa kolossaan, jossa saattaa pesiä myös merilintuja.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Australasian Reptile & Amphibian Specialist Group: Sphenodon punctatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.6.2014. (englanniksi)
  2. a b c San Diego zoo, tuatara Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
  3. a b c Department of Conservation Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
  4. Auckland zoo, tuatara Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)
  5. a b University of Wellington, tuatara biology Viitattu 13.3.2016. (englanniksi)