Ero sivun ”Orivesi (Saimaa)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
artikkelin parantelua |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
'''Orivesi''' on [[Vuoksen vesistö]]ön kuuluva ja [[Saimaa|Suur-Saimaaseen]] luettava järvi [[Liperi (kunta)|Liperin]], [[Rääkkylä]]n, [[Savonlinna]]n ja [[Kitee]]n alueilla [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalassa]] ja [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savossa]]. Sen pinta-ala on 601 km², ja pinnankorkeus 75,9 m merenpinnan yläpuolella.<ref name="järviwiki"/> Orivesi saa vetensä koillisesta, [[Pielisen reitti|Pielisen reitin]] vedet kokoavasta [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselästä]] kapeiden Arvin- ja Kivisalmien kautta; kaakosta [[Pyhäjärvi (Kitee)|Kiteen Pyhäjärvestä]] Puhoksen kosken ja Hiiskosken kautta; ja pohjoisesta [[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvestä]] Taipaleenjokea pitkin. Orivedestä vedet jatkavat matkaansa lounaassa Orivirran, Pyyveden ja Enonveden kautta [[Haukivesi|Haukiveteen]], ja osin myös etelässä Pistalanjärven ja Raikuun kautta [[Puruvesi|Puruveteen]]. |
'''Orivesi''' on [[Vuoksen vesistö]]ön kuuluva ja [[Saimaa|Suur-Saimaaseen]] luettava järvi [[Liperi (kunta)|Liperin]], [[Rääkkylä]]n, [[Savonlinna]]n ja [[Kitee]]n alueilla [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalassa]] ja [[Etelä-Savon maakunta|Etelä-Savossa]]. Sen pinta-ala on 601 km², ja pinnankorkeus 75,9 m merenpinnan yläpuolella.<ref name="järviwiki"/> Orivesi saa vetensä koillisesta, [[Pielisen reitti|Pielisen reitin]] vedet kokoavasta [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselästä]] kapeiden Arvin- ja Kivisalmien kautta; kaakosta [[Pyhäjärvi (Kitee)|Kiteen Pyhäjärvestä]] Puhoksen kosken ja Hiiskosken kautta; ja pohjoisesta [[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvestä]] Taipaleenjokea pitkin. Orivedestä vedet jatkavat matkaansa lounaassa Orivirran, Pyyveden ja Enonveden kautta [[Haukivesi|Haukiveteen]], ja osin myös etelässä Pistalanjärven ja Raikuun kautta [[Puruvesi|Puruveteen]]. |
||
Orivesi on sokkeloinen, yli 1 500 saaren rikkoma järvi, jolla on pituutta pohjois–eteläsuunnassa enimmillään 60 km ja leveyttä 16 km järven keskiosassa. Järven osa-alueita ovat eteläinen, vähäsaarisena kraatterialtaana tunnettu Paasselkä, keskiosien Orivedenselkä ja Savonselkä, kaakossa Kiteelle työntyvä Mustanselkä sekä pohjoisessa kapean Onkisalmen erottama Heposelkä. Järven saarien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100 km², ja niistä suurimmat ovat Oravisalo, Varpasalo, Niinikkosaari, Siikasaari, Suoparsaari ja Ikolansaari. Järven lounaisrannalla sijaitsee [[Savonranta|Savonrannan]] kirkonkylä, pohjoisrannalla Liperin kirkonkylä ja kaakossa Mustanselän rannalla Kiteen [[Puhos (Kitee)|Puhoksen taajama]]. Kuten muutkin Saimaan osajärvet, myös Orivesi on suhteellisen syvä: keskisyvyys on yli yhdeksän metriä ja suurin mitattu syvyys 74 m. Rantaviivaa suurella Orivedellä on yli 1 300 km.<ref name="järviwiki"/> Savonlinnan ja |
Orivesi on sokkeloinen, yli 1 500 saaren rikkoma järvi, jolla on pituutta pohjois–eteläsuunnassa enimmillään 60 km ja leveyttä 16 km järven keskiosassa. Järven osa-alueita ovat eteläinen, vähäsaarisena kraatterialtaana tunnettu Paasselkä, keskiosien Orivedenselkä ja Savonselkä, kaakossa Kiteelle työntyvä Mustanselkä sekä pohjoisessa kapean Onkisalmen erottama Heposelkä. Järven saarien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100 km², ja niistä suurimmat ovat Oravisalo, Varpasalo, Niinikkosaari, Siikasaari, Suoparsaari ja Ikolansaari. Järven lounaisrannalla sijaitsee [[Savonranta|Savonrannan]] kirkonkylä, pohjoisrannalla Liperin kirkonkylä ja kaakossa Mustanselän rannalla Kiteen [[Puhos (Kitee)|Puhoksen taajama]]. Kuten muutkin Saimaan osajärvet, myös Orivesi on suhteellisen syvä: keskisyvyys on yli yhdeksän metriä ja suurin mitattu syvyys 74 m. Rantaviivaa suurella Orivedellä on yli 1 300 km.<ref name="järviwiki"/> Savonlinnan ja [[Joensuu]]n välinen syväväylä kulkee järven poikki. |
||
Oriveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä, eteläisen Paasselän osalta erinomainen. Tyydyttäviksi on luokiteltu Liperin pieni Kirkkolahti sekä Hepolahti järven pohjoisimmassa kolkassa.<ref name="ympäristö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=113920&lan=fi | Nimeke = Pintavesien laatu 2000–2003 -esite | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 18.1.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 25.4.2013 | Kieli = }}</ref> |
Oriveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä, eteläisen Paasselän osalta erinomainen. Tyydyttäviksi on luokiteltu Liperin pieni Kirkkolahti sekä Hepolahti järven pohjoisimmassa kolkassa.<ref name="ympäristö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=113920&lan=fi | Nimeke = Pintavesien laatu 2000–2003 -esite | Tekijä = Suomen ympäristökeskus | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 18.1.2005 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 25.4.2013 | Kieli = }}</ref> |
||
Versio 25. huhtikuuta 2013 kello 12.13
| Orivesi | |
|---|---|
| Koordinaatit | |
| Sijainti | Liperi, Rääkkylä, Savonlinna ja Kitee |
| Pinta-ala | 601,30[1] km² |
| Pinnankorkeus | 75,9[1] m |
| Rantaviiva | 1 332,46[1] km |
| Suurin syvyys | 74[1] m |
| Keskisyvyys | 9,16[1] m |
| Tilavuus | 5,507[1] km³ |
| Laskujoki | Orivirta; Pistalanjärvi |
| Järvinumero | 04.311.1.001 |
Orivesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Liperin, Rääkkylän, Savonlinnan ja Kiteen alueilla Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 601 km², ja pinnankorkeus 75,9 m merenpinnan yläpuolella.[1] Orivesi saa vetensä koillisesta, Pielisen reitin vedet kokoavasta Pyhäselästä kapeiden Arvin- ja Kivisalmien kautta; kaakosta Kiteen Pyhäjärvestä Puhoksen kosken ja Hiiskosken kautta; ja pohjoisesta Viinijärvestä Taipaleenjokea pitkin. Orivedestä vedet jatkavat matkaansa lounaassa Orivirran, Pyyveden ja Enonveden kautta Haukiveteen, ja osin myös etelässä Pistalanjärven ja Raikuun kautta Puruveteen.
Orivesi on sokkeloinen, yli 1 500 saaren rikkoma järvi, jolla on pituutta pohjois–eteläsuunnassa enimmillään 60 km ja leveyttä 16 km järven keskiosassa. Järven osa-alueita ovat eteläinen, vähäsaarisena kraatterialtaana tunnettu Paasselkä, keskiosien Orivedenselkä ja Savonselkä, kaakossa Kiteelle työntyvä Mustanselkä sekä pohjoisessa kapean Onkisalmen erottama Heposelkä. Järven saarien yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100 km², ja niistä suurimmat ovat Oravisalo, Varpasalo, Niinikkosaari, Siikasaari, Suoparsaari ja Ikolansaari. Järven lounaisrannalla sijaitsee Savonrannan kirkonkylä, pohjoisrannalla Liperin kirkonkylä ja kaakossa Mustanselän rannalla Kiteen Puhoksen taajama. Kuten muutkin Saimaan osajärvet, myös Orivesi on suhteellisen syvä: keskisyvyys on yli yhdeksän metriä ja suurin mitattu syvyys 74 m. Rantaviivaa suurella Orivedellä on yli 1 300 km.[1] Savonlinnan ja Joensuun välinen syväväylä kulkee järven poikki.
Oriveden vedenlaatu on yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan hyvä, eteläisen Paasselän osalta erinomainen. Tyydyttäviksi on luokiteltu Liperin pieni Kirkkolahti sekä Hepolahti järven pohjoisimmassa kolkassa.[2]