Ero sivun ”Tornitalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Htm (keskustelu | muokkaukset) Osa lähteettömistä vaitteistä ja suoranainen mainostus poistettu. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Mitä tiiviimmin ja tehokkaammin rakennetaan, sitä lähempänä asunnot, työpaikat ja palvelut ovat toisiaan. Tällöin myös näiden välisiin siirtymisiin käytettävä [[energia]] minimoituu ja [[Luonnonvarat|luonnonvaroja]], [[luonto]]a ja [[aika]]a säästetään. Tehokkaammalla rakentamisella edistetään myös julkisten liikennevälineiden käyttöä. |
Mitä tiiviimmin ja tehokkaammin rakennetaan, sitä lähempänä asunnot, työpaikat ja palvelut ovat toisiaan. Tällöin myös näiden välisiin siirtymisiin käytettävä [[energia]] minimoituu ja [[Luonnonvarat|luonnonvaroja]], [[luonto]]a ja [[aika]]a säästetään. Tehokkaammalla rakentamisella edistetään myös julkisten liikennevälineiden käyttöä. |
||
Asuntorakennuttajien mukaan korkeiden rakennusten asuntojen ostajakunnan [[Ikärakenne|ikärakenteella]] on suora korrelaatio rakennuksen sijainnin ja tarjolla olevan huoneistojakauman suhteen. Tässä mielessä korkeat rakennukset eivät poikkea muusta asuntotuotannosta. Asuntotorneilla ei ole todettu tiettyä demografista ryhmää, vaan kohderyhmä pitää määritellä kullekin sijainnille erikseen.{{ |
Asuntorakennuttajien mukaan korkeiden rakennusten asuntojen ostajakunnan [[Ikärakenne|ikärakenteella]] on suora korrelaatio rakennuksen sijainnin ja tarjolla olevan huoneistojakauman suhteen. Tässä mielessä korkeat rakennukset eivät poikkea muusta asuntotuotannosta. Asuntotorneilla ei ole todettu tiettyä demografista ryhmää, vaan kohderyhmä pitää määritellä kullekin sijainnille erikseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/aos_2011-4.pdf | Nimeke = Korkea rakentaminen Helsingissä | Tekijä = Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
== Suomalaisia tornitaloja == |
== Suomalaisia tornitaloja == |
||
Versio 27. syyskuuta 2012 kello 09.54
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tornitalo (engl. tower block, high-rise) on korkea talo, jolla on useimmiten enemmän korkeutta kuin leveyttä. Tornitalolle ei ole olemassa mitään täsmällistä määritelmää, mutta usein tornitaloiksi kuitenkin määritellään ne rakennukset, joissa on vähintään 12 kerrosta tai korkeutta vähintään 35 metriä.[1] Emporiksen määritelmän mukaan yli 100 metriä korkeita rakennuksia nimitetään pilvenpiirtäjiksi.[2]
Suomessa tornitaloksi luokitellaan yli 12-kerroksiset rakennukset. Vuonna 2005 tornitaloja oli Suomessa noin 50 ja korkein on vuonna 2006 Helsingin Vuosaareen valmistunut Cirrus eli Vuosaaren tornitalo, jossa on 26 kerrosta ja korkeutta 87,5 metriä.[3] Espoon Keilaniemeen suunnitellaan neljää tornitaloa, joista korkeimmasta on tulossa 40-kerroksinen. 127-metrinen rakennus olisi valmistuessaan Suomen korkein asuinrakennus.
Korkeita tornitaloja rakennetaan alueen maamerkeiksi. Lisäksi niillä voidaan lisätä asukastiheyttä esimerkiksi joukkoliikenneterminaalien läheisyydessä tai kaupunkien keskustoissa. Terminaalien läheisyydessä saadaan paljon asuntoja tai työpaikkoja hyvien kulkuyhteyksien päähän, kun taas kaupunkien keskustoissa korkea maan hinta perustelee usein talojen korkeuden kasvattamista.
Mitä tiiviimmin ja tehokkaammin rakennetaan, sitä lähempänä asunnot, työpaikat ja palvelut ovat toisiaan. Tällöin myös näiden välisiin siirtymisiin käytettävä energia minimoituu ja luonnonvaroja, luontoa ja aikaa säästetään. Tehokkaammalla rakentamisella edistetään myös julkisten liikennevälineiden käyttöä.
Asuntorakennuttajien mukaan korkeiden rakennusten asuntojen ostajakunnan ikärakenteella on suora korrelaatio rakennuksen sijainnin ja tarjolla olevan huoneistojakauman suhteen. Tässä mielessä korkeat rakennukset eivät poikkea muusta asuntotuotannosta. Asuntotorneilla ei ole todettu tiettyä demografista ryhmää, vaan kohderyhmä pitää määritellä kullekin sijainnille erikseen.[4]
Suomalaisia tornitaloja
- Vuosaaren tornitalo
- Fortumin pääkonttori
- Itämerentorni
- Itäkeskuksen maamerkki
- Kielotorni
- Meritorni
- SysOpen Digia Tower
- Airiston Tähti
- Varissuon Tornikartio
- Kone Building
- Hotelli Torni
- Hotelli Ilves
- Panorama Tower
- MicroTower
- Innova
- Viitatorni
- Hotel Flamingo
- Kemin kaupungintalo
Torniasuminen Helsingissä
Suomen mittakaavassa tornitalot edustavat uudenlaista asumista. Tornitalot ovat olleet toistaiseksi harvinaisia suomalaisessa maisemassa, mutta niitä on jo noussut ja suunnitteilla on lisää eritoten Helsinkiin. Merellisen siluetin varjelemiseksi kantakaupunkiinkin saa rakentaa enimmillään 16 kerrosta.
Torniasuminen maailmalla
Maailman suurissa kaupungeissa torniasumisella on pitkät perinteet. Matematiikan kehitys ja etenkin teräksen keksiminen ovat tehneet mahdolliseksi yhä korkeampien pilvenpiirtäjien rakentamisen. 1900-luvun alkupuolella rakennusten korkeuskilpaa käytiin Yhdysvalloissa, ja nykyään kilpailua johtaa Lähi-itä.
Asumisturvallisuus
Korkean rakentamisen tietoa ja osaamista haetaan aktiivisesti ulkomailta. Tämäkään ei kuitenkaan riitä, vaan niin viranomaiset kuin alan yrityksetkin testaavat aktiivisesti ulkomailta saadun kokemuksen sovellettavuutta muun muassa Suomen poikkeuksellisiin ilmasto-olosuhteisiin.
Poikkeuksellisen suuri huomio kohdistuu paloturvallisuuteen. Mitä korkeammalle rakennetaan, sitä kovemmiksi rakennustekniset turvallisuusvaatimukset kasvavat. Korkeat rakennukset ovat paloturvallisempia kuin matalat. Ne varustetaan aina automaattisella sammutusjärjestelmällä eli sprinklataan. Asuntopalo ei edellytä evakuointia. Jos korkea rakennus on evakuoitava, se on turvallisempaa kuin matalassa: hissit ja porrashuoneet on palo- ja savueristetty, hissejä käytetään ja jokaisesta asunnosta pääsee ulos kahta eri reittiä.[5][6]
Erityisen tärkeitä ovat tuulimallinnus ja tuulitunnelikokeet, jotta tuulikuorman todelliset vaikutukset voidaan määrittää oikein ja jotta rakennusten geometria voidaan valita tarkoituksenmukaiseksi sekä korkeiden paikallisten kuormitushuippujen välttämiseksi. Myös julkisivujen vedenpitävyys varmistetaan kokeellisesti. Lisäksi auringonvalon ja erilaisten äänilähteiden sekä niiden aiheuttamien heijastusten mallinnus ja simuloinnit ovat keskeisiä. Rakennuksen käyttöön ja huoltoon liittyy monia seikkoja, jotka asettavat omia jo suunnittelu- ja toteutusvaiheissa huomioon otettavia lisävaatimuksia.[7]
Lähteet
- ↑ http://standards.emporis.com/?nav=realestate&lng=3&esn=18727
- ↑ http://www.emporis.com/building/standards/skyscraper
- ↑ Saarinen, Sirkka: Suomessa tornitalo-statuksen saa yli 12-kerroksellla. Betoni-lehti, 2005, nro 4, s. 46 ja 47. Betoniteollisuus ry. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 16.2.2012.
- ↑ Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto: Korkea rakentaminen Helsingissä hel2.fi.
- ↑ Pelastusalan ammattilaiset: Korkeat rakennukset paloturvallisia Hs.fi.
- ↑ Richard W. Bukowski: Protected Elevators For Egress And Access During Fires In Tall Buildings fire.nist.gov.
- ↑ Korkean rakentamisen rakentamistapaohje Rakennustieto.fi.