Liputus Suomessa

Liputus tapahtuu kalenterivuoden virallisena tai vakiintuneena liputuspäivänä, jolloin nostetaan kansallislippu tai valtiolippu salkoon.

Lipunnosto Suomessa

Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi. Liputtamisesta annetun asetuksen 4. §:n mukaan "Liputus alkaa kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21, jollei viraston tai laitoksen päällikkö paikallisten olosuhteiden tai muun syyn perusteella toisin määrää."

Tämä tarkoittaa, että lippu on laskettava keväällä ja kesällä (huhtikuulta elokuun lopulle) klo 21, sillä vuoden valoisimpana aikana aurinko laskee klo 21 jälkeen tai ei lainkaan. Kuitenkin pykälän poikkeuksen mukaan Suomen lipun päivän liputus alkaa jo juhannusaattona klo 18 ja päättyy vasta juhannuksena klo 21.
Loppukesällä, syksyllä, talvella ja alkukeväällä (elokuun lopulta huhtikuulle) puolestaan lippu on laskettava jo auringon laskiessa. Tällekin ajalle on pari poikkeusta: itsenäisyyspäivänä liputus päättyy vasta klo 20 ja vaalipäivänä myös klo 20 eli äänestyksen päättyessä.

Lipun käsittelyyn ja lipun hankintaan (muun muassa lipun koko ja tangon korkeus) on olemassa omat säännökset. Jos lippu pestään, lippua ei saa kuivattaa ulkona esimerkiksi pyykkinarulla. Lippu hävitetään joko polttamalla tai jätteiden mukana. Siinä tapauksessa lippu pitää leikata paloiksi siten, että sitä ei tunnisteta Suomen lipuksi.

Vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi liputetaan seuraavissa yhteyksissä: kuntavaalit, eduskuntavaalit ja presidentinvaali sekä Euroopan parlamentin vaalit ja kansanäänestys, samoin myös tasavallan presidentin astuessa toimeen.

Liputuspäivät

Pääartikkeli: luettelo Suomen liputuspäivistä

Viralliset liputuspäivät

Viralliset liputuspäivät luetellaan liputusasetuksessa. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan. Virallisia liputuspäiviä ovat kuusi kalenterijuhlapäivää sekä valtakunnalliset vaalipäivät ja tasavallan presidentin toimeenastumispäivä.

Viralliset liputuspäivät ovat:

• suomalaisen kulttuurin päivä, Kalevalan päivänä 28. helmikuuta
• suomalaisen työn päivä, vappuna 1. toukokuuta
• äitienpäivä, toukokuun toisena sunnuntaina
• puolustusvoimain lippujuhlan päivä, Gustaf Mannerheimin päivänä 4. kesäkuuta
• Suomen lipun päivä, juhannuksena lauantaina 20.-26. kesäkuuta
• itsenäisyyspäivä, 6. joulukuuta
• vaalipäivä, jolloin toimitetaan
  • kuntavaalit
  • eduskuntavaalit
  • presidentinvaali
  • Euroopan parlamenttivaalit
  • kansanäänestys
• tasavallan presidentin toimeenastumispäivä

Vakiintuneet liputuspäivät

Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Helsingin yliopisto ylläpitää listaa vakiintuneista liputuspäivistä ja julkaisee sen vuosittain Valtiokalenterissa. Sisäasiainministeriön ohjeistuksessa "Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä." Vakiintuneita liputuspäiviä on kolmetoista ja ne ovat kaikki kalenterijuhlapäiviä. Sekä viralliset että vakiintuneet liputuspäivät merkitään yleensä almanakkoihin pienellä Suomen lipun kuvalla.

Vakiintuneita liputuspäiviä ovat:

• J. L. Runebergin päivä, 5. helmikuuta
• tasa-arvon päivä, Minna Canthin päivänä 19. maaliskuuta
• suomen kielen päivä, Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin päivänä 9. huhtikuuta
• kansallinen veteraanipäivä, 27. huhtikuuta
• Eurooppa-päivä, 9. toukokuuta
• suomalaisuuden päivä, J. V. Snellmanin päivänä 12. toukokuuta
• kaatuneiden muistopäivä, toukokuun kolmantena sunnuntaina
• runon ja suven päivä, Eino Leinon päivänä 6. heinäkuuta
• suomalaisen kirjallisuuden päivä, Aleksis Kiven päivä 10. lokakuuta
• Yhdistyneiden kansakuntien päivä, 24. lokakuuta
• ruotsalaisuuden päivä, 6. marraskuuta
• isänpäivä, marraskuun toisena sunnuntaina
• suomalaisen musiikin päivä, Jean Sibeliuksen päivänä 8. joulukuuta

Ahvenanmaalla on maakunnan itsehallintoon perustuva virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi omat liputuspäivänsä, jolloin liputetaan maakunnan omalla sini-kelta-punaisella Ahvenanmaan lipulla.

Saamelaisilla on yksitoista omaa vuosittaista liputuspäivää, jolloin saamelaiset liputtavat Saamen lipulla. Siinä on saamelaisten värit: punainen, vihreä, keltainen ja sininen.

Vakiintuneen käytännön mukaan valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen valtiovierailun aikana niillä paikkakunnilla, joilla vieraan valtion päämies vierailee. Yleensä sisäasiainministeriö suosittaa valtiovierailujen aikana myös yleistä liputtamista vierailupaikkakunnilla.

Suruliputus

Pääartikkeli: suruliputus

Kirjallisuutta

• Havia, Jari P. & Mäntynen, Pentti J.: Liputusopas: Tietoa liputuksesta ja lipuista. Julkaisija: Liputusyhdistys Siniristi ry. Helsinki: Tallinna-kustannus, 1998. ISBN 951-97563-8-8.
• Kajanti, Caius: Siniristilippumme. Pohjautuu teokseen Suomen lippu kautta aikojen. Otava, 1997. ISBN 951-1-13552-X.
• Niinistö, Jussi: Kiinteistöjen liputustieto. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1999. ISBN 951-96348-6-X.
• Suomalaisuuden liiton liputustoimikunta: Lippusanastoa ja -käsitteitä. Suomen heraldinen seura – Heraldiska sällskapet i Finland ry:n julkaisusarja nro 19. Piirrokset: Harri Rantanen. 19 sivua. Helsinki: Suomen heraldinen seura, 1996.