Liputus Suomessa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Liputus tapahtuu Suomessa virallisena tai vakiintuneena liputuspäivänä, jolloin nostetaan kansallislippu tai valtiolippu salkoon. Liputtaa saa muulloinkin.

Liputuspäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa saa lipun nostaa salkoon vapaasti minä päivänä tahansa ja mistä syystä itse haluaa.[1]

Viralliset liputuspäivät luetellaan liputusasetuksessa. Näinä päivinä valtion virastot ja laitokset on lailla velvoitettu liputtamaan. Virallisia liputuspäiviä ovat seitsemän kalenterijuhlapäivää sekä valtakunnalliset vaalipäivät ja tasavallan presidentin toimeenastumispäivä. Vaalipäivät jolloin liputetaan ovat valtiolliset vaalit eli eduskuntavaalit ja presidentinvaali, kuntavaalit sekä Euroopan parlamentin vaalit ja neuvoa-antava kansanäänestys.[1]

Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Vakiintuneita liputuspäiviä on kaksitoista ja ne ovat kaikki kalenterijuhlapäiviä. Helsingin yliopisto julkaisee vakiintuneiden liputuspäivien luettelon vuosittain Suomen Valtiokalenterissa.[1]

Ahvenanmaalla on maakunnan itsehallintoon perustuva virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi omat liputuspäivänsä, jolloin liputetaan maakunnan omalla maakuntalipulla.[1] Saamelaisilla on yksitoista omaa vuosittaista liputuspäivää, jolloin saamelaiset liputtavat omalla lipullaan.[1]

Vakiintuneen käytännön mukaan valtion virastot ja laitokset liputtavat virallisen valtiovierailun aikana niillä paikkakunnilla, joilla vieraan valtion päämies vierailee. Yleensä sisäasiainministeriö suosittaa valtiovierailujen aikana myös yleistä liputtamista vierailupaikkakunnilla.[1]

Liputusajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liputusajoista säädetään lippuasetuksella. Valtion virastojen ja laitosten johdolla on kuitenkin mahdollisuus erityisestä syystä poiketa säädetyistä kellonajoista.[1] Myös yksityishenkilöt voivat joustaa liputusajoista esimerkiksi työaikojensa vaatimuksesta. Lippua ei kuitenkaan suositella jätettävän salkoon yön ajaksi.[2]

Liputus alkaa aamulla kello kahdeksan ja päättyy auringon laskiessa mutta viimeistään kello 21. Juhannuksena liputetaan juhannusaatosta kello 18:sta juhannuspäivään kello 21:een. Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen, lasketaan lippu kello 20. Kaamosalueilla suositellaan talvisin liputettavan kello 8–16 välillä.[1]

Liputustapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liputus suositellaan tehtävän arvokkaasti. Lipun ei tule koskettaa maata. Kun Suomen lippu on laskettu alas, se laskostetaan niin että sininen väri jää päällimmäiseksi. Kastunut lippu kuivataan ennen laskostamista homehtumisen ehkäisemiseksi.[2]

Muiden lippujen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kansallislipun rinnalla voi liputtaa myös EU-lipulla esimerkiksi Eurooppa-päivänä. Tällöin käytetään kahta lipputankoa. Kansallisia säädöksiä tai määräyksiä EU-lipun käytöstä ei ole.[3]

Silloin kun liputetaan kahdella kansallislipulla, isäntämaan eli Suomen lippu sijoitetaan arvokkaimmalle paikalle. Kun lippusalkoja on kaksi, neljä, kuusi tai enemmän, arvokkain paikka on heraldinen oikea eli yleisöstä katsottuna vasemmanpuoleinen paikka. Jos salkoja on kolme tai viisi, arvokkain paikka on keskellä. Muiden maiden lippujen järjestyksen määrää niiden järjestys ranskankielisissä aakkosissa. Kansallislippujen jälkeen tulevat muut liput kuten järjestöliput ja yritysliput.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Liputuspäivät ja ajat Sisäministeriö. Viitattu 2.12.2019.
  2. a b Tietoa Suomen lipusta ja ohjeita liputtajalle: Liputusajat ja -ohjeet: Lipun nosto ja laskeminen Suomalaisuuden liitto. Viitattu 2.12.2019.
  3. Liputus Euroopan unionin lipulla Sisäministeriö. Viitattu 2.12.2019.
  4. Tietoa Suomen lipusta ja ohjeita liputtajalle: Liputtaminen usean lippusalon rivistöllä Suomalaisuuden liitto. Viitattu 2.12.2019.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Havia, Jari P. & Mäntynen, Pentti J.: Liputusopas: Tietoa liputuksesta ja lipuista. Julkaisija: Liputusyhdistys Siniristi ry. Helsinki: Tallinna-kustannus, 1998. ISBN 951-97563-8-8.
  • Kajanti, Caius: Siniristilippumme. Pohjautuu teokseen Suomen lippu kautta aikojen. Otava, 1997. ISBN 951-1-13552-X.
  • Niinistö, Jussi: Kiinteistöjen liputustieto. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 1999. ISBN 951-96348-6-X.
  • Suomalaisuuden liiton liputustoimikunta: Lippusanastoa ja -käsitteitä. Suomen heraldinen seura – Heraldiska sällskapet i Finland ry:n julkaisusarja nro 19. Helsinki: Suomen heraldinen seura, 1996.