Ero sivun ”Uhtua” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Orf (keskustelu | muokkaukset) p →Historia: wikifix |
kartta,naapurit |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Location Of Kalevalskoye Settlement (Kalevalsky District, Karelia).svg|thumb|220px|Kalevalan kunta [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] kartalla ]] |
|||
'''Uhtua''' |
'''Uhtua''' eli '''Kalevala''' ({{k-ru|Калевала|Kalevala}}, vuoteen 1963 asti Ухта, ''Uhta'') on [[Venäjän paikallishallinto|kaupunkikunta]] ja [[kaupunkimainen taajama]] [[Keski-Kuittijärvi|Keski-Kuittijärven]] pohjoisrannalla [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Kalavala on [[Kalevalan kansallinen piiri|Kalevalan kansallisen piirin]] hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan [[Jyskyjärvi|Jyskyjärven]] kuntaan ja on muuten [[Luusalmi|Luusalmen]] ympäröimä. Asukkaita on 5 459 (2005). |
||
==Historia== |
==Historia== |
||
Versio 8. elokuuta 2011 kello 16.29
.svg)
Uhtua eli Kalevala (ven. Калевала, Kalevala, vuoteen 1963 asti Ухта, Uhta) on kaupunkikunta ja kaupunkimainen taajama Keski-Kuittijärven pohjoisrannalla Karjalan tasavallassa Venäjällä. Kalavala on Kalevalan kansallisen piirin hallintokeskus. Kunta rajoittuu itäreunallaan Jyskyjärven kuntaan ja on muuten Luusalmen ympäröimä. Asukkaita on 5 459 (2005).
Historia
Uhtua on ollut Vienan suurin kylä ja taloudellinen keskus. Uhtua jakautui 1800-luvun alkupuolella hallinnollisesti Vuokkiniemen ja Paanajärven pitäjiin, joiden rajana oli Uhutjoki. Myöhemmin Uhtuasta tehtiin oma kunta lähikylineen. Uhtua oli 1800-luvulla vilkas kauppapaikka, jossa kävivät lähes kaikki tunnetut runonkerääjät. Esimerkiksi Lönnrot kävi paikkakunnalla useasti ja vuonna 1835 hän sai täkäläiseltä Varahvontta Jamaselta viiden ruplan maksusta 20 pitkää runoa. Vielä 1900-luvun alussa suomalaiset kävivät tutkimassa täkäläistä runonlauluperinnettä. Vuoden 1918 tienoilla suomalaisia oli alueella yrittämässä torjua bolshevikkeja ja myöhemmin osallistumassa Itä-Karjalan epäonnistuneeseen kansannousuun. Uhtuan kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja siitä tuli osa Uhtuan piiriä, jonka keskukseksi Uhtuan kylä tuli. Vuokkiniemi liitettiin Kostamuksen piiriin 1988.
Jatkosodan aikana Uhtualla oli 69. Ilmavalvontakomppania, jonka toimialueena oli Uhtualla Eldanda, Hevoslampi, Jyvälahti, Korsukukkula, Kenttijärvi, Korvajärvi, Kostamus, Kontokki, Luomajärvi, Myrsky, Pistojoki, Pystynen, Röhö, Vuokkiniemi 15. maaliskuuta 1943 ja Karhu sekä Suri-Suurjärvi 10. elokuuta 1943.[1]
Uhtuan kyliä
Uhtua, Tsiksa, Enonsuu, Alajärvi, Jyvälahti, Luusalmi, Nurmilahti, Röhö, Häme, Haikola, Ponkalahti.
Huomioitavaa
Uhtuaa ei pidä sekoittaa Komin tasavallassa sijaitsevaan Uhta-nimiseen kaupunkiin.
Lähteet
- ↑ Spk-8127
| ||||||||||||
| ||||||||||