Tämä on lupaava artikkeli.

Martin Van Buren

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 25. tammikuuta 2011 kello 20.34 käyttäjän Tanár (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Martin Van Buren
[[Tiedosto:Martin Van Buren|250px|]]
Yhdysvaltojen 8. presidentti[1]
Varapresidentti Richard M. Johnson[1]
Edeltäjä Andrew Jackson[1]
Seuraaja William Henry Harrison[1]
Henkilötiedot
Syntynyt5. joulukuuta 1782[1]
Kinderhook, New York[1]
Kuollut24. heinäkuuta 1862 (79 vuotta)[1]
Kinderhook, New York[1]
Ammatti lakimies[1]
Puoliso Hannah Hoes Van
Buren
[1]
Tiedot
Puolue Demokraatit
Uskonto Hollannin reformoitu kirkko[1]
[[Tiedosto:|150x90px|Nimikirjoitus]]
Nimikirjoitus

Martin Van Buren (5. joulukuuta 1782 Kinderhook, New York24. heinäkuuta 1862 Kinderhook, New York) oli Yhdysvaltain kahdeksas presidentti vuosina 18371841. Van Buren toimi ennen presidenttikauttaan hetken ajan New Yorkin osavaltion kuvernöörinä, Yhdysvaltain senaatin jäsenenä ja Yhdysvaltain varapresidenttinä. Van Burenin presidenttikaudella Yhdysvallat kärsi maan historian pahimmasta finanssikriisista sekä intiaaneja vastaan käydystä toisesta seminolisodasta.

Elämä

Nuoruus

Martin Van Buren syntyi 5. joulukuuta 1782 Kinderhookissa, New Yorkin osavaltiossa. Hänen vanhempansa olivat hollantilaisia. Martin Van Burenin isä toimi tavernanpitäjänä ja maanviljelijänä kotikaupungissaan.[2][1]

Martin Van Buren aloitti opiskelunsa vuonna 1796, kun hän ryhtyi paikallisen lakimiehen oppipojaksi. Opiskeltuaan seitsemän vuotta Van Buren aloitti itsenäisenä lakimiehenä vuonna 1803. Neljä vuotta myöhemmin hän meni naimisiin serkkunsa Hannah Hoesin kanssa. Pari sai yhteensä neljä lasta: Abrahamin (1807-1873), Johnin (1810-1866), Martinin (1812-1855) ja Smith Thompsonin (1817-1876). Hoes kuitenkin kuoli jo vuonna 1819 tuberkuloosiin, eikä Van Buren mennyt koskaan uusiin naimisiin.[2][1]

Ura poliitikkona

Nuorena Van Buren kannatti Yhdysvaltain kolmannen presidentin Thomas Jeffersonin näkemyksiä siitä, että osavaltioille tulisi antaa laaja itsemääräämisoikeus. Vuonna 1812 Van Buren valittiin New Yorkin osavaltion senaattiin, jossa hän oli kahden kauden ajan vuoteen 1820 asti. Lisäksi hänet valittiin osavaltion sotajoukkojen kenraaliksi. Vuonna 1821 Van Buren valittiin Yhdysvaltain senaattiin, jossa hän organisoi Albany Regency -nimisen poliittisen ryhmän. Kun John Quincy Adams voitti Andrew Jacksonin vuoden 1824 vaaleissa, alkoi Van Buren yhdessä ryhmänsä kanssa tukea Jacksonia, ja he edistivät näin uuden demokraattisen puolueen syntymistä.[2]

Van Buren jätti Yhdysvaltain senaatin vuonna 1828 ja voitti New Yorkin kuvernöörin vaalit. Van Buren jätti virkansa kesken kauden, kun Yhdysvaltain seitsemänneksi presidentiksi noussut Andrew Jackson nimitti hänet ulkoministeriksi. Vuonna 1831 Van Buren erosi virastaan osana Jacksonin ministerien uudistustoimia, ja hänet nimitettiin Yhdysvaltain ja Iso-Britannian väliseksi ministeriksi. Vuonna 1832 demokraattinen puolue nimitti hänet puolueensa varapresidenttiehdokkaaksi presidentinvaaleihin. Samana vuonna Yhdysvaltain kansallisen pankin elvyttäminen tuli ajankohtaiseksi. Pankki oli pahoissa talousvaikeuksissa, mutta kongressi päätti tukea sitä. Sekä presidentti Jackson että Van Buren vastustivat pankin elvytystä, ja Jackson päättikin käyttää veto-oikeuttaan ja estää toimenpiteet.[2]

Nousu presidentiksi

Van Buren asettui demokraattien ehdokkaana vuoden 1836 presidentinvaaleihin. Hänen vastustajana oli Whig-puolueen William Henry Harrison. Van Buren voitti vaalit ja nousi näin Yhdysvaltain kahdeksanneksi preidentiksi vuonna 1837. Yhdysvallat ajautui kuitenkin jo Van Burenin kauden alussa finanssikriisiin. Van Burenin edeltäjä Andrew Jackson oli siirtänyt liittovaltion rahoja kansalliselta pankilta eri osavaltioiden omille pankeille ja aiheuttanut näin vakavia ongelmia yhdysvaltalaisille pankeille. Kriisi oli Yhdysvaltain historian pahin, ja maan 850 pankista 343 ajautui kriisin seurauksena konkurssiin.[3] Van Buren jatkoi Jacksonin linjaa deflaation nostamisessa ja sai parannettua taloustilannetta hiukan.[2]

Ratkaistakseen finanssikriisin Van Buren päätti perustaa riippumattoman ministeriön huolehtimaan liittovaltion rahoista. Lisäksi Van Buren leikkasi lähes kaikkia liittovaltion kuluja minimoidakseen valtion tappiot. Van Burenin säästöehdotukset menivät läpi Yhdysvaltain kongressissa, mutta osa katkeroituneista demokraateista vaihtoi säästöjen takia Whig-puolueen puolelle. Finanssikriisin lisäksi Yhdysvallat kärsi Van Burenin presidenttikauden aikana myös pitkäksi venyneestä ja kalliiksi tulleesta toisesta seminolisodasta intiaaneja vastaan Floridassa.[2]

Viimeiset vuodet ja kuolema

Van Buren haki vielä toiselle kaudella vuonna 1840, mutta hävisi Whig-puolueen William Henry Harrisonille, joka sai valitsijamiesvaaleissa lähes neljä kertaa enemmän ääniä.[4][5] Van Buren yritti demokraattien presidenttiehdokkaaksi vielä vuonna 1844, mutta hävisi vaalipaikan Texasin ja Oregonin liittämistä Yhdysvaltoihin kannattaneelle James K. Polkille. Vuonna 1848 Van Buren perusti yhdessä muiden orjuutta vastustaneiden poliitikkojen kanssa Free Soil -nimisen puolueen, jonka riveissä hän yritti presidentiksi vielä samana vuonna. Van Buren kuitenkin jäi alle 10% äänisaaliiseen ja hävisi vaalit Whig-puolueen Zachary Taylorille.[2]

Vaalit hävittyään Van Buren palasi kotitilalleen Kinderhookkiin. Hän liittyi takaisin demokraattiseen puolueeseen vuonna 1852, mutta vastusti edelleen ahkerasti orjuutta. Eläkepäivillään Van Buren kirjoitti omaelämänkerran, joka on myöhemmin antanut arvokasta tietoa tuon ajan politiikasta. Van Buren kuoli 24. heinäkuuta 1862, noin vuosi orjuuskysymyksen takia alkaneen Yhdysvaltain sisällissodan alkamisen jälkeen.[2]

Lähteet

  1. a b c d e f g h i j k l m n Martin Van Buren - The Red Fox American Heritage. Viitattu 21.1.2011. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Martin Van Buren History. Viitattu 21.1.2011. (englanniksi)
  3. The Financial Panic of 1837 publicbookshelf.com. Viitattu 22.1.2011. (englanniksi)
  4. Election of 1840 u-s-history.com. Viitattu 22.1.2011. (englanniksi)
  5. President Elect - 1840 Presidentelect.org. Viitattu 22.1.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martin Van Buren.