Pietari Brahe

Pietari Brahe
Henkilötiedot
Syntynyt	18. helmikuuta 1602 Rydholm, Ruotsi
Kuollut	2. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi)
Ammatti	Suomen kenraalikuvernööri
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Pietari (Per) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydholm, Ruotsi — 2. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.

Elämä

Brahe syntyi Rydboholmin saarella Tukholman lähellä. Hänen isoisänsä oli Kustaa Vaasan henkilökohtainen neuvonantaja Per Brahe vanhempi (1520–1590).

Brahen suku kuului Ruotsin ylhäisaateliin. Lisäksi Pietari Brahella oli avioliittojen ja muiden sukusiteiden kautta kosketuksia useisiin muihin merkittäviin aatelissukuihin. Hän sai artistokraattisen kasvatuksen ja teki nuoruudessaan Eurooppaan opintomatkoja Hollantiin, Ranskaan ja Saksaan. Brahe keskittyi erityisesti muihin kuin teologisiin opintoihin, mikä oli ajan tavoista poikkeavaa. Vanhempana hän matkusti vielä Italiaan täydentämään sivistystään.

Kun Brahe palasi Ruotsiin, hänestä tuli Puolan sodan loppuvaiheissa 1626 kuningas Kustaa II Adolfin kamariherra. Hänet ylennettiin everstiksi 1628, mutta sairastettuaan ankaran kuumetaudin hän luopui 1631 sotilasurasta. Sotilasuran jälkeen Brahe siirtyi politiikkaan. Aluksi ura eteni hyvin, mutta sitten hän riitautui Axel Oxenstiernan kanssa. Brahe johti vuonna 1635 Puolan kanssa käytyjä rauhanneuvotteluja, mutta neuvottelujen lopputuloksen katsottiin olleen huono ja Brahe sai epäonnistumisesta syyt niskoilleen. On esitetty, että Brahe vetäytyi Oxenstiernan tieltä, kun hänet nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.

Brahen toiminta Suomen kenraalikuvernöörinä

Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuodet 1637–1640 ja uudemman kerran 1648–1654. Ensimmäisen kerran hänet nimitettiin verotuksessa ilmenneiden epäkohtien takia. Brahe huomautti nimityksen jälkeen, että hän ei osannut suomea eikä hänellä ollut kokemusta vastaavan toimen hoitamisesta. Hän asettui asumaan Turun linnaan, jonne hän sijoitti myös kenraalikuvernöörin viraston. Virasto jakautui seuraavasti: kanslia, tilikamari ja verokamari. Tilikamari vastasi tilinpidosta ja verokamari verovarojen hallinnosta. Brahe teki virkakautensa aluksi laajan tarkastusmatkan. Se suuntautui ensin Ylä-Satakuntaan ja sieltä Hämeen kautta Savoon. Savosta hän jatkoi Käkisalmeen ja Viipuriin. Pohjanmaa ei kuulunut hänen kenraalikuvernöörikuntaansa. Brahe oli puolet ensimmäisestä virkakaudestaan matkoilla. Suomi maana oli Brahen mielestä vauras ja luonnonolot suotuisia, mutta hän sai suomalaisista kuvan, että kansalta puuttui sivistystä ja usein myös ahkeruutta.

Pietari Brahen patsas ja Raahen kirkko.

Brahen tavoitteena oli ensimmäisen kauden aluksi puuttua henkilökysymyksiin. Maaherroiksi ja myös näiden alaisiksi virkamiehiksi nostettiin hänelle mieleisiä henkilöitä. Brahen mielestä Suomen läänit olivat liian laajoja ja hänen esityksestään läänejä jaettiin pienemmiksi kokonaisuuksiksi. Läänien pienentyessä verotuksen järjestämisestä ja valvomisesta tuli helpompaa. Oikeusjärjestelmän saralla Brahe pääsääntöisesti tuki Turun hovioikeuden toimintaa. Brahen ensimmäisellä kaudella Suomeen luotiin myös postilaitos. Postin kuljetus järjestettiin postitalonpoikia käyttämällä. Alkuun Suomessa oli vain kolme postilinjaa ja linjojen varressa olleissa kaupungeissa postikonttori. Brahe yritti kehittää myös kaupunkien hallintoa.

Ensimmäisellä kaudellaan Brahe perusti ainakin Hämeenlinnan ja Kristiinankaupungin, todennäköisesti myös Savonlinnan kaupungit. Saattaa olla, että hän vaikutti virkakautensa jälkeen myös Sortavalan perustamiseen. Helsinki siirrettiin hänen aikanaan Vantaakosken suulta Vironniemelle. Brahe havaitsi myös, että Suomen kouluolot olivat huonot. Hänen mielestään Suomen asukkaat olivat sivistymättömiä ja piti ongelmana erityisesti pätevien virkamiesten puutetta. Vuonna 1640 hän avasi perustamansa Turun akatemian ja toimi sen ensimmäisenä kanslerina. Hän edisti vuoden 1642 raamatunkäännöksen aikaansaamista. Myöhemmin hän suositteli nuorelle Kaarle XI:lle suomen kielen taidon hankkimista.

Brahen ensimmäinen kenraalikuvernöörikausi jäi lyhyeksi, sillä hän halusi osallistua Ruotsin valtakunnanpolitiikkaan. Lisäksi yksityiset taloudelliset seikat vetivät häntä takaisin Ruotsiin.

Brahe nimitettiin uudelleen Suomen kenraalikuvernööriksi vuonna 1648. Tällä kertaa nimitys oli ensimmäistä kertaa selvemmin karkotus Ruotsista, sillä Brahe oli ajautunut useissa asioissa konfliktiin kuningatar Kristiinan kanssa, joka halusi Brahen pois Tukholmasta.

Ennen Suomeen tuloaan Brahe totesi, että hän tarvitsee kolme vuotta Suomen asioiden kuntoon saamiseksi. Toisellakin kaudellaan Brahe aloitti viransa hoitamisen pitkillä tarkastusmatkoilla. Hän jatkoi läänien hallinnon tehostamista, mutta tällä kertaa aikaisemmin jaetut läänit yhdistettiin uudelleen, jotta palkkakulut vähenisivät. Oikeusjärjestelmän toimintaa parannettiin määräämällä, että kihlakunnantuomareiden palkkausta varten varattuja veroja ei saisi enää läänittää. Lisäksi tuomarien virkoihin alettiin nimittää lainoppineita hovioikeuden asessoreita. Brahe yritti kehittää kaupankäyntiä merkantilismin oppien mukaisesti. Määrättiin, että kaupungin kaikkien porvareiden tuli kilpailla tasa-arvoisesti tuotteista, joita talonpojat toivat kaupunkeihin.

Toisella virkakaudellaan Brahe perusti Raahen, Lappeenrannan, Vehkalahden (nykyinen Hamina), Kajaanin, Kuopion ja Brahean. Postilaitosta täydentämään perustettiin majatalolaitos. Postilaitoksen toiminta parani vasta tämän jälkeen. Uusi koulujärjestys tuli voimaan vuonna 1649. Kun Brahen virkakausi oli kestänyt kolme vuotta, hän alkoi suunnitella Ruotsiin palaamista. Kun kuningatar Kristiina alkoi harkita kruunusta luopumista, sai Brahe lopullisen sysäyksen Ruotsiin palaamiseen.

Brahe palasi Ruotsiin toisen kenraalikuvernöörikautensa jälkeen. Ruotsissa hän oli vankka aatelisvallan kannattaja ja vastusti alempien säätyjen tavoitteita.

Kreivi Brahen läänitykset ja omistukset Suomessa

Brahe oli omana aikanaan Ruotsin suurin maanomistaja. Kuningatar Kristiina luovutti vuonna 1650 hänelle läänitykseksi Kajaanin vapaaherrakunnan, johon kuuluivat Kajaanin tai Paltamon, Kuopion ja Iisalmen pitäjät. Vuonna 1652 kreivi Brahe vielä osti Ruotsin kruunulta 30 399 riikintaalerilla allodiaalisena rälssitilana suurehkon osan Salon eli Saloisten pitäjää eli nykyisen Raahen alueen. Kun hän osti komissaario Henrik Cronstjernalta Pielisen pogostan Käkisalmen läänistä, hänen omistuksiinsa kuului 1650-luvun puolivälissä huomattava osa koko itäisestä Suomesta. Kajaanin vapaaherrakunnan lisäksi hänen omistuksiinsa kuuluivat Brahenlinnan seudun läänitys sekä lännessä Marttilan ja Paraisten pitäjässä olevat tilukset.

Kreivin aika — Brahen muisto omana aikanamme

Vielä nykyäänkin kuulee käytettävän sanontaa "kreivin aika", joka nykyisin yleensä tarkoittaa, että jotakin tehdään otolliseen, parhaaseen aikaan, mutta alun perin ilmaus tarkoitti Brahen hallintokautta. Hänen patsaaseensa Turussa on kirjattu hänen kuuluisat sanansa, jotka hän kirjoitti päiväkirjaansa ensimmäisen kauden jälkeen:

»Minä olin maahan ja maa minuun sangen tyytyväinen.
(ruots. Iagh war med landett och landett med mig wääl tillfreds.)»

Kaikki Brahen uudistukset toteutettiin hierarkisesti ylhäältä alas. Hänen uudistuksiensa toteuttamisessa ei otettu huomioon talonpoikia. Brahen uudistukset puuttuivat lähes kaikkiin elämänaloihin. Niiden päätarkoitus oli yhtenäistämispolitiikan totetuttaminen. Yhtenäistämispolitiikan perusteena oli Ruotsissa vallalla ollut käsitys, jonka mukaan esimerkiksi Suomen ja Tanskalta vallattujen maakuntien olot poikkesivat huomattavasti Ruotsista. Tämän eron pienentämiseksi alueille suunnattiin yhtenäistämispolitiikkaa, jonka tavoitteena oli, että koko valtakunnassa oli sama uskonto, sama laki, sama hallitsija ja mielellään myös samat tavat.

Lähteet

• Suomen historian pikkujättiläinen, s. 204-208. WSOY, 1989. ISBN 951-0-14253-0.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pietari Brahe Wikimedia Commonsissa

• Per Brahe den yngre, Nordisk Familjebok