Jaakko Hämeen-Anttila

Jaakko Hämeen-Anttila
Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin kirjamessuilla 2017.
Henkilötiedot
Syntynyt	26. helmikuuta 1963 Oulu
Kuollut	18. joulukuuta 2023 (60 vuotta)
Kansalaisuus	suomalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Helsingin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja	Kaj Öhrnberg
Instituutti	Edinburghin yliopisto Helsingin yliopisto
Tutkimusalue	Arabian ja Persian kielet ja kulttuurit, islam, assyriologia, Lähi-idän ja Euroopan kulttuurien jatkumo
Palkinnot	Vantaa-palkinto 2008 Warelius-palkinto 2011
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Jaakko Markus Hämeen-Anttila (26. helmikuuta 1963 Oulu – 18. joulukuuta 2023) oli suomalainen arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Hämeen-Anttila toimi professorina Edinburghin yliopistossa.

Hämeen-Anttila tunnettiin Suomessa lukuisista yleistajuisista islamia käsittelevistä kirjoista sekä itämaisen kirjallisuuden tuotteliaana suomentajana. Hänen laajasta suomennostuotannostaan tunnetuimpia ovat Koraanin ja Gilgamešin uudet suomennokset sekä ainoat alkukielestä käännetyt Tuhannen ja yhden yön tarinat. 2000-luvun alusta alkaen Hämeen-Anttila esiintyi tiedotusvälineissä asiantuntijana alaansa liittyvissä kysymyksissä.

Elämä

Jaakko Hämeen-Anttila syntyi Oulussa tähtitieteen professorin Antero Hämeen-Anttilan ja Saara Hannosen toisena lapsena. Hänen isänsä oli saanut professuurin Oulun yliopistosta vuotta ennen Jaakon syntymää, minkä tähden perhe oli muuttanut pohjoiseen. Antero Hämeen-Anttilan isä oli kirjankustantaja, kirjailija ja tuottelias suomentaja Väinö Hämeen-Anttila. Hämeen-Anttila kiinnostui varhain eksoottisista kielistä isänsä kieliharrastuksen ansiosta, aluksi muinaisesta Egyptistä ja myöhemmin arabiasta.

Jaakko Hämeen-Anttila tapasi yliopistossa Virpi Hämeen-Anttilan ja avioitui tämän kanssa vuonna 1984. Heidän tyttärensä Maria Hämeen-Anttila (s. 1990) on teoreettisen filosofian tutkija. Jaakko Hämeen-Anttila oli kristitty. Jaakko Hämeen-Anttila kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 18. joulukuuta 2023.

Ura

Hämeen-Anttila suoritti ylioppilastutkinnon 1980 erinomaisin arvosanoin ja aloitti syksyllä opinnot Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteellisellä osastolla (nykyinen humanistinen tiedekunta). Opintojen alkuvaiheessa hän keskittyi erityisesti assyriologiaan professori Simo Parpolan johdolla mutta opiskeli laajalti myös arabiaa, persiaa ja kreikkaa.

Tutkimustyö ja tieteellinen ura

Hämeen-Anttilan pro gradu -tutkielma (1986) liittyi assyriologian oppiaineeseen. Lisensiaattityössään (1991) Hämeen-Anttila on jo arabialaisella maaperällä, jonne hänen tutkimustensa painopiste siirtyi pian kandidaatintutkinnon jälkeen. Hämeen-Anttilan tohtorinväitöskirja Lexical Ibdāl (1994) laajentaa lisensiaatintutkimusta ja käsittelee keskiaikaista arabialaista äänteenmuutoskirjallisuutta. Tähän liittyy erään kadonneen teoksen osittainen rekonstruktio.

Hämeen-Anttila aloitti tuntiopettajana Helsingin yliopistossa vain 21-vuotiaana. Tästä toimesta hän siirtyi Suomen akatemian tutkimusassistentiksi sen jälkeen kun hän valmistui filosofian lisensiaatiksi. Vuonna 1997 Suomen akatemia nimitti hänet suoraan vanhemmaksi tutkijaksi. Hänellä oli arabian kielen ja kirjallisuuden dosentuuri Helsingin yliopistossa vuosina 1994–2000, minkä jälkeen hän aloitti oppiaineen professorina elokuussa 2000, jolloin professuuri sai nykyisen nimensä. Humanistisen tiedekunnan 1. varadekaanina hän toimi vuosina 2007–2009.

Hämeen-Anttilan tieteellisiä artikkeleja julkaistiin suomalaisessa Studia Orientaliassa ja monissa kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä. Hämeen-Anttilan tunnetuimmat tutkimustyöt ovat hänen pro gradu -tutkielmansa pohjalta laatimansa uusassyrian ensimmäinen kielioppi A Sketch of Neo-Assyrian Grammar (2000), maqāma-kirjallisuudenlajia käsittelevä Maqama: A History of a Genre (2002) ja The Last Pagans of Iraq (2006), tutkimus pakanallisista piirteistä Ibn Waḥšiyyan teoksessa Nabatealainen maanviljelys.

Hämeen-Anttila valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 2005. Kesällä 2016 hän siirtyi Helsingin yliopistosta Edinburghin yliopistoon arabian kielen ja islamin tutkimuksen professoriksi. Lähdön yhteydessä hän toi esille pettymyksensä Sipilän hallituksen koulutusleikkauksiin, jotka hänen mukaansa vaikeuttavat korkeatasoisen tieteen tekemistä Suomessa.

Islamin popularisoija

Hämeen-Anttila käänsi suomeksi islamin klassisia tekstejä, kuten Koraanin (1995) sekä ibn Hishamin Profeetta Muhammedin elämäkerran (1999). Hän julkaisi useita populaareja teoksia, joissa suomalaiselle yleisölle tehdään tunnetuksi islamia ja sen historiaa. Niihin kuuluvat Johdatus Koraaniin (1997), Islamin monimuotoisuus (1999), Islam. Taskusanakirja (2001), Islamin käsikirja (2004, useita laitoksia), Mare nostrum. Länsimaisen kulttuurin juurilla (2006), Jeesus, islamin profeetta (2006), Islamin miekka (2012) ja monet muut. Hämeen-Anttilan mukaan islamin tutkimuksen kenttä on jakaantunut toisaalta perinteiseen ja toisaalta kriittiseen koulukuntaan. Jälkimmäinen on kyseenalaistanut monia aikaisempia käsityksiä. Tässä jaossa Hämeen-Anttila sijoitti itsensä varovaisen konservatiiviseen ryhmään.

Hämeen-Anttila profiloitui kirjoissaan ja puheenvuoroissaan islamin myönteisten puolien esille tuojaksi. Vuonna 2002 hän sanoi haastattelussa: ”Islamin myönteisistä puolista kertominen on tärkeää, sillä kielteiset puolet tulevat esiin omalla painollaan. Islamilaista kulttuuria tuntevilla on siksi velvollisuus tuoda esille sitä, että islam on paljon laajempi asia kuin se kuva, joka meille välittyy uutisia katselemalla”. Hämeen-Anttilan mukaan ”valtaosa muslimeista kautta aikojen on elänyt rauhassa”. Hämeen-Anttila piti huonona asiana sitä, että keskustelu islamista ja maahanmuutosta on Suomessa hänen mukaansa ääripäihin jakautunutta. Hämeen-Anttilan mukaan yhdessä päässä tiedetään puhutusta vain vähän ja toisessa päässä ymmärretään liikaa eikä myönnetä maahanmuuttoon liittyviä ongelmia. Hämeen-Anttilan mukaan fundamentalistiseen islamin tai kristinuskon tulkintaan liittyy asioita, jotka ovat ristiriidassa länsimaisen yhteiskunnan ja demokratian kanssa.

Palkintoja

• Eino Leinon palkinto yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa monikulttuurisen kirjallisuuskäsityksen edistämisestä 2002
• Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinto 2003
• Ulkomaantoimittajien yhdistyksen Planeetta-palkinto 2004
• Lauri Jäntin säätiön kunniamaininta 2004
• J. V. Snellman -palkinto 2005
• Valtion tiedonjulkistamispalkinto teoksesta Islamin käsikirja 2005
• Vantaan kulttuuripalkinto yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa 2008
• Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinto 2011
• Otavan kirjasäätiön tietokirjapalkinto 2012

Tuotantoa

Kirjoittajana

• Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 1997. ISBN 952-9842-15-5.
• Reunamerkintöjä: Esseitä ja käännöksiä Lähi-idän kirjallisuudesta. Suomen itämaisen seuran suomenkielisiä julkaisuja n:o 25. Helsinki: Suomen itämainen seura, 1997. ISBN 951-9380-30-2.
• Johdatus Koraaniin. Helsinki: Gaudeamus, 1997 (2. korjattu painos 2006). ISBN 951-662-924-5.
• Jeesus, Allahin profeetta: Tutkimus islamilaisen Jeesus-kuvan muotoutumisesta. Suomen Eksegeettisen Seuran Julkaisuja 70. Helsinki: Suomen Eksegeettinen seura, 1998. ISBN 951-9217-25-8.
• Islamin monimuotoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8.
• A Sketch of Neo-Assyrian Grammar. State Archives of Assyrian Studies – SAAS 13, 2000. (englanniksi)
• Islam: Taskusanakirja. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-60-0.
• Jumalasta juopuneet: Islamin mystiikan käsikirja. Helsinki: Basam Books, 2002. ISBN 952-9842-61-9.
• Maqama: A History of a Genre. Harrassowitz: Brill, 2002. (englanniksi)
• Islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18669-8.
• Tarina hullusta rakastajasta ja muita runoja. Jyväskylä: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6873-7.
• Rakkauden atlas. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20024-0. (yhdessä Virpi Hämeen-Anttilan kanssa)
• Usko. Helsinki: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-244-5.
• Jeesus, islamin profeetta. Uudistettu laitos teoksesta Jeesus, Allahin profeetta. Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-330-1.
• Mare nostrum. Länsimaisen kulttuurin juurilla. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20449-1.
• The Last Pagans of Iraq. Ibn Waḥshiyya and his Nabatean Agriculture. Leiden: Brill, 2006. ISBN 978-90-04-15010-2. (englanniksi)
• Matkalla Marakandaan. Jyväskylä: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7521-8.
• Omar Khaijam: Runoilijan elämä. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22382-5.
• Tuhannen ja yhden yön erotiikka. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-23950-5.
• Kalifien kirjastossa: Arabialais-islamilaisen tieteen historia. Helsinki: Avain, 2011. ISBN 978-951-692-867-1. (yhdessä Inka Nokso-Koiviston kanssa)
• Islamin miekka: Idän ja lännen konfliktien historia. Helsinki: Otava, 2012. ISBN 978-951-1-25915-2.
• Trippi ihmemaahan. Huumeiden kulttuurihistoria. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-27259-5.
• Hämeen-Anttila, Jaakko – Rossi, Venla: Nälästä nautintoihin. Ruoan tarina. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-28195-5.
• Uusi islamin käsikirja. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-29827-4.

Toimittajana

• Minor Rağaz Collections (Khiṭām al-Muğāshiʕī, the two Dukayns, al-Qulākh ibn Ḥazn, Abū Muḥammad al-Faqʕasī, Manzūr ibn Marthad, Himyān ibn Quḥāfa). Materials for the Study of Rağaz Poetry III. Compiled and edited by Jaakko Hämeen-Anttila. Studia Orientalia, 78. Helsinki: Suomen Itämainen Seura, 1996. ISBN 951-9380-28-0.
• Kaksi filosofia. Toimittanut Jaakko Hämeen-Anttila. Suomentaneet Jaakko Hämeen-Anttila ja Taneli Kukkonen. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-51-1.
• Tiedon valtameri: Islamilaista viisautta. Toimittanut ja suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-44-9.
• Uskontojen risteyksissä: Välimeren alueen uskontojen juurilla. Toimite. Helsinki: Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-833-8.
• Tarujen kirja: Kansojen kertomuksia läheltä ja kaukaa. Koonneet ja selityksin varustaneet Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21475-5.

Suomentajana

• Abu Nuwas: Runoja kaduilta ja kapakoista. Helsinki: Basam Books, 2004. ISBN 952-5534-12-X.

Aiheesta muualla

• Hämeen-Anttila, Jaakko: Minun Pohjoiseni: Idän ja lännen välissä. Kaltio 1/2006.
• Boberg, Jarmo: Palestiina ei ole koko Lähi-Itä. Kirjatyö. (Arkistoitu sivu)
• Mansikka, Marjo: Jaakko Hämeen-Anttila: Etäällä ajassa ja paikassa. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta 3/2006.
• Jaakko Hämeen-Anttila. 375 humanistia 11.1.2015. Helsingin yliopisto.